Mun mielestä tämä heikompi jakso on jatkunut jo hivenen pidempään. Esim. Winnipeg peli oli huono, Nashville peli oli huono, Ottawa peli, Devils peli ja nyt Islanders. Vaikka noista monet on voitettu niin vastustajalle on annettu ihan liikaa maalipaikkoja. Nashvillekin sai rakennettua noin 7 tyhjää maalia, joista onnistuivat sutimaan ohi. Ei näin voi pelata hei, sanois Jortikka. Jossain vaiheessa vastustaja rupeaa kyllä rankomaan näistä tässä liigassa niinkuin Senators ja Isles osoittivat.
Työhaalareita kaivataan. Sinänsä ei ole liikaa huolen aihetta, että playoffseissa tuskin enää esiintyy asennevammoja, mutta jos pelaat koko kauden lopun perseelleen niin ei se tekeminen, varsinkaan taktinen, taikaiskusta muutu playoffseihinkaan. Stun kanssa samaa mieltä, että viisikkopeli nitisee ja natisee liitoksissaan kun siellä otetaan vapauksia ja tehdään virheitä väärissä paikoissa. Playoffseissa pitää olla tiivis paketti ja sitä Pensillä ei tällä hetkellä ole.
Btw. yleensäkin jääkiekossa, niinkun monessa muussakin toiminnassa, homma etenee ikään kuin putkissa. Ensin ollaan voittoputkessa, tehdään hommia, peli toimii, itseluottamus on tapissa ja voittoja tulee. Sitten siinä kesken voittamisen käy helposti niin, että heitetään vähän laakereille, ruvetaan nostamaan vähän selkiä, fuskaamaan vähän tietyissä paikoissa, hakemaan turhan hienoja maaleja, ei ajeta loppuun asti, ei makseta hintaa. Tässä vaiheessa voidaan vielä yksilötaidoilla ja hyvällä itseluottamuksella voittaa pelejä, jos näin tapahtuu niin se on vaarallinen asia, koska se rakentaa illuusion siitä että näin voitetaan pelejä, vaikka itseasiassa ollaan kaukana voittavasta jääkiekosta. Sitten kohta ollaan tilanteessa, jossa perusasiat on käytännössä unohdettu kokonaan ja pelejä yritetään voittaa ihan väärillä keinoilla. Nyt peli on sekaisin, itseluottamus on mennyt ja ollaan tappioputkessa. Sitten lyödään viisaat päät yhteen ja tajutaan, että nyt täytyy ruveta hommiin, aletaan vetelemään työhaalareita päälle ja laittamaan perusasioita kuntoon. Ruvetaan taas pelaamaan paremmin. Voittoja ei välttämättä tule heti, kun itseluottamus rakoilee vielä ja ryvetään vielä mentaalisesti siinä tappioputkessa. Joku voittoputkessa ja itseluottamuksen huipulla oleva vastustaja saattaa tässä vaiheessa voittaa pelin meitä vastaan vaikka eivät sitä ansaitsisikaan. Loppujen lopuksi kuitenkin kun perusasiat on kunnossa hyvä joukkue alkaa taas vääjäämättä pelejä voittamaan. Voittojen kautta itseluottamus alkaa kasvaa ja ollaan taas menossa kohti voittoputkea.
^ Tämä nyt on yleistämistä ja paljon asioita vaikuttaa yksittäisiin peleihin, mutta toi kaava on niin nähty, oli kyse jääkiekosta tai mistä vaan. Ensin menee hyvin, sitten menee liian hyvin, sitten tullaan alas ja voi mennä pitkäänkin ennenkuin nöyrrytään ja aletaan tehdä uutta nousua.
Pienessä koossa vähän samaa ilmiötä havaittavissa Pensin osalta. Winnipeg- ja Nashville pelit olivat tuota vaihetta, että paskalla pelillä tuli vielä voittoja kun mentaalisesti oltiin vielä se voittava joukkue ja itseluottamus oli kunnossa, plus vastustajat eivät olleet parhaimmillaan. Toivottavasti nyt ollaan siinä tilanteessa, että asetellaan työhaalareita päälle. Pens on kuitenkin niin hyvä joukkue, että mitään pitkiä tappioputkia on vaikea edes onnistua vetämään. Hyvällä pelillä ainekset ovat totaaliseen dominointiin ja siihenhän pitäisi pyrkiä.
