Kerro vlad ensin itse miten NATO-seuraan liittyminen pelastaisi Suomen ja esim. Baltian maiden itsenäisyyden tositilanteessa. Perustele, äläkä ainoastaan menetä malttiasi, jos joku ei ole samaa mieltä kuin sinä. Keskustele, yritä edes.
Kuten olen jo NATO-keskusteluissa kertonut seuraavia teesejä.
En edes edellytä, että Suomi saa NATO:lta konkreettista apua maavoimilleen, koska toistaiseksi Suomen maavoimat ovat sillä tasolla, että ne kykenevät riittävällä tavalla hidastamaan vihollisen etenimistä mikäli mittavia kalustoleikkauksia ei suoriteta ja mikäli puolustuskykyä pidetään yllä.
Mutta mikäli leikkaukset jatkuvat tulevaisuudessa nykyisellä linjalla niin ikävä kyllä minun on todettava, että siinä vaiheessa Suomen puolustuskyky on sillä tasolla ettei itsenäinen Suomi kykene puolustamaan koko maata - itse asiassa jos ollaan tarkkoja niin jo tällä hetkellä tilanne on se, että hyvin monen asiantuntijan mukaan Suomen puolustuspoliittinen tilanne on se, että osaa Suomesta puolustavat karkeasti arvioiden "ruutiukot" ja ettei Suomi todellisuudessa pysty puolustamaan koko maataan vaan mikäli Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi niin on ehdottomasti priorisoitava ja valmiusprikaatit ja muut ajanmukaiset yksiköt puolustavat tiettyjä kriittisiä ja elintärkeitä pisteitä ja vastaavasti suurta osaa maata puolustavat aluejoukot, joiden aseistus ei näiden asiantuntijoiden mukaan ole enää riittävällä tasolla.
Mutta se millaista apua Suomi - aivan kuten Baltia - voi edellyttää saavansa on ilmavoimien tukeminen ja ilmapuolustuksen valmiuden lisääminen. Vaikka tällä hetkellä Suomen ilmapuolustus on kohtalaisella tasolla niin tulevaisuudessa taso tulee vääjäämättä laskemaan kalustohankintojen myötä mikäli määrärahoja ei olennaisella tapaa lisätä. Siinä vaiheessa kun Hornetit siirretään eläkkeelle joskus 2020-luvulla tai 2030-luvun alussa niin tilanne on se ettei nykyisillä määrärahoilla tulla saamaan välttämättä samaa määrää hävittäjiä kuin nykyään ja kun hankinnat on aloitettava jo reilusti tätä ennen on väkisinkin huomioitava useita taloudellisia ja puolustuspoliittisia tekijöitä.
Jos Suomen seuraava ensilinjan hävittäjä on esim. F-35 Lightning II tarkoittaa se nykyisillä määrärahoilla sitä, että Suomen ilmatilaa olisi puolustamassa noin 25-30 häivehävittäjää, jotka eivät - ikävä kyllä - ilmailuasiantuntijoiden mukaan ole kykeneviä tehokkaaseen ilmataisteluun vaan kyseinen kone on useamman kompromissin summa. Toisaalta jos tuleva hävittäjä on JAS 39 Grippenin kehitteillä oleva versio, on Suomella varaa noin 60 koneeseen.
Koneiden hankinta Venäjältä on useammasta syystä johtuen mahdottomuus vaikka venäläisiä koneita saataisi suhteessa enemmän: MiG-35 (käytössä) reilut 60 kpl ja Sukhoin PAK-FA (käytössä viimeistään 2016) monitoimihäivehävittäjää eräällä parhaista ominaisuuksista reilut 40 kpl.
Käytännössä mikäli Suomi haluaa taata ilmapuolustuksen tehokkuuden ilmavoimien ja ilmatorjunnan osalta ainoa mahdollisuus saada kokonaisvaltaisintä hyötyä on liittyminen NATO:on, koska voimme olettaa, että puolustusliitto Venäjän kanssa on mahdottomuus. Teoriassa Venäjä pystyisi tarjoamaan Suomelle jo nyt parasta mahdollista ilmatorjuntakalustoa mitä on saatavilla, mutta tässä on huomioitava se, että Venäjä ei tule myymään parasta kalustoaan edes liittolaisilleen - turha kuvitella, että Suomi saisi esim. S-400 järjestelmän ilmatorjuntaohjuksia seuraavana vuosikymmenenä puhumattakaan kehitteillä olevasta S-500 "Samoderzhets" ilmatorjuntajärjestelmästä, jota pidetään kenties parhaimpana ilmatorjuntajärjestelmänä joka koskaan on kehitetty, jonka tuotanto alkaa 2014 aikana.
Jokainen varmasti muistaa Eestin pronssisoturi kiistan ja kuinka Venäjä järjesti kyber-hyökkäyksiä Eestiin ja kuinka venäläiset agitaattorit järjestivät mellakoita Tallinnassa ja muualla Eestissä. Tuolloin Venäjä teki useita offensiivisia ilmaoperaatioita kohdistuen Eestiin, mutta jostain syystä jokainen operaatio päättyi ennen valtioiden välistä rajaa tai sen välittömässä tuntumassa. Mietipä, että miksi ja oliko Eestin NATO-jäsenyydellä vaikutusta siihen etteivät Venäjän ilmavoimien koneet ulottaneet operaatioitaan Eestin ilmatilaan, tai ettei Venäjä ulottanut maavoimien operaatioita Eestin maaperälle saakka vaan venäläiset joukot tyytyivät harjoittelemaan rajan läheisyydessä ylittämättä kuitenkaan rajaa.
Sama kaava on toistunut myöhemmin Georgiassa, jolloin venäläiset joukot ylittivät rajan ja etenivät syvälle Georgiaan ja sama on toistunut myös Ukrainassa, jolloin venäläisjoukot ovat miehittäneet osan maasta ja liittäneet sen kansanäänestyksen jälkeen itseensä. Voit miettiä, että miksi Eestissä venäläiset jättivät toteutuksen puolitiehen ja vastaavasti miksi niin Georgiassa kuin myös Ukrainassa venäläiset ylittivät rajan.
Mutta edelleen odotan sinulta perusteltua ja pätevää vastausta surkimuksiksi haukkumisen sijaan. Etenkin kun sinun ei pahemmin kannattaisi ikämiehenä haukkua ketään surkimukseksi, kun se sota ei sinua ensinnä uhkaa.
vlad.
