Ylen eilisen bensaa liekkeihin! -radio-ohjelman (
blogi /
areena) mukaan kaikki heterot ovat loppujenlopuksi väärässä. Kaikkien meidän pitäisi olla homoseksuaaleja. Seksuaalinen suuntaus on 'valinta', ja me heterot olemme heteroita koska emme uskalla olla muuta sillä olemme vain yhteiskunnan normipaineiden uhreja. Emme näin ollen voi olla onnellisia "roolimme" kanssa. Sori vaan Akuliina ja muut seksuaalianarkistit. Ehkä olen teidän mielestänne omituinen, mutta en todellakaan tykkää pojista sillä tavalla. Mie tykkään enemmän vaimostain, ja olen hyvin hyvin onnellinen ihan siinä perinteisessä perheidyllissä ja tavallisessa arjessa.
Kyseessä on jälleen yksi ohjelma täynnä mukafiksuja haastateltavia jotka käyttävät paljon hienoa retoriikkaa, puskevat laput silmillä omia mielipiteitään eteenpäin, huomaamatta niitä aukkoja joita heidän kummallisiin elämänfilosofisiin teorioihinsa jää. Milloinkahan nämä ikinuoret huomaavat sen tosiasian, että hekin ovat syntyneet äidistään, isänsä siittämänä? Että kyllä meitä heteroitakin johonkin tarvitaan.
Taitaahan se olla niinkin, että jos homous olisi yleisin seksuaalinen suuntaus suomessa, nuo samat tyypit olisivat todennäköisesti heteroita. En oikein ymmärrä, miten tuollaiset saavat taas tuota media-aikaa. Ilmiselvästi nuo bensaa liekkeihin ja tulta munille -tyyppiset ohjelmat kaipaisivat vastapainokseen jonkun suvaitsemattomuudella provosoivan ohjelman. Jösses, mikä meteli siitä nousisi.
Jos tuollaista ohjelmaa kuuntee muuten kuin provosoivana komediana, saattaisi mennä hermotkin. Nyt päädyn ehkä lopulta nauramaan (ohjelmalle ja itselleni), ja nostamaan anarkisteille hattua: Taas onnistuitte minua provosoimaan. Jatkakaa, mutta älkää ottako asiaanne liian vakavasti. Koitetaan tässä pärjäillä.
Meitä on moneen junaan, onneksi osa meistä on onnellisia tavallisessa arjessa, vaikka siinä jotain halveksittavaa kai onkin onkin. Sillä tämä yhteiskunta pyörii.
Ja selvennykseksi, ettei tulisi turhia viestejä tähän ketjuun, minulle on ihan sama onko joku homo tai lesbo tai mikä nyt onkaan. Ei se minun asiani ole, eikä ole minun asiani alkaa kyseenalaistamaan hänen 'suuntaumusvalintojensa' aitoutta ja hänen onnellisuuttaan.