Jos kupu on mitä kuvittelen niin sen saa pois helposti vaikka perusveistä käyttämällä. Vähän kääntää siinä "kourussa" ja kupu irtoaa. Takaisin laitto vain paikalleen, ilman apuvälineitä.
Mä en enää tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Vessan lamppu vetelee viimeisiään, tuossa on korvaava lamppu valmiina ja... Niin, se vitun muovikupu siinä edessä. Ei perkele se ei aukea, ei sitten millään. Jos liikaa voimaa ja väkivaltaa käyttää, niin varmaan koko saatanan seinä kaatuu ennen kuin tuo kupu irtoaa. Ja tekniikkaa on vaikea soveltaa, sen verran kuitenkin korkealla tuo on ja kädentaidot allekirjoittaneella sopivat paremmin rajuun runkkaukseen kuin hentoon lampunvaihtoon.
Taidan vain viedä taskulampun tuonne. Suihkutella voi pimeässäkin ja Ankkarin luku taskulampun avulla tuo lapsuuden mieleen.
Jos kupu on mitä kuvittelen niin sen saa pois helposti vaikka perusveistä käyttämällä. Vähän kääntää siinä "kourussa" ja kupu irtoaa. Takaisin laitto vain paikalleen, ilman apuvälineitä.
Kuten useammassakin ketjussa on todettu, twitteristä ynnä muista yhteisöllisistä mediapalveluista saa informaatiota - rajattomasti. Tiedon - ja sen myötä uutisten - tulisi sen sijaan olla edes auttavasti suodatettua informaatiovirtaa risuaitaulosteen sijaan.Joo, onhan se perseestä että ajankohtaisista tapahtumista saa tietoa nykyään niin nopeasti, vaikkapa sitten twitterin kautta. Ennen oli paremmin, kun puoli yhdeksän uutisista sai sen tiedon tai sitten seuraavan päivän lehdestä. Puhumattakaan ajoista ennen sähköä, silloin ne asiat vasta hyvin olivatkin.
Kuten useammassakin ketjussa on todettu, twitteristä ynnä muista yhteisöllisistä mediapalveluista saa informaatiota - rajattomasti. Tiedon tulisi sen sijaan olla edes auttavasti suodatettua informaatiovirtaa risuaitaulosteen sijaan.
Jos YLEn uutistoimittaminen on sitä, että toimittaja julkaisee uutisena linkin kolmelle ulkomaiselle twitter-tilille, joiden kautta voi lukea informaatiota sisältäviä viestejä, ollaan mielestäni todella pahasti hakoteillä uutistoimittamisen alkuperäistarkoituksesta.
Paikan päältä sunnuntaina aktiivisimmin twiittasivat Guardianin Moskovan kirjeenvaihtaja Shaun Walker, The Wall Street Journalin Moskovan kirjeenvaihtaja Paul Sonne ja uutistoimisto AP:lle ja Buzzfeedille Ukrainasta raportoiva Max Seddon.
Ole hyvä.Mun mielestä ei ole mitään vikaa siinä, että tarjotaan lukijoille linkkejä hyväksi todettuihin lähteisiin. Suorastaan huomaavaista, ei tarvitse niitä itse haeskella. Pitääpä käydäkin tsekkaamassa tuo uutinen, kiitos vinkistä.
Luulen, että tismalleen samoin härmäläiset talonpojatkin olisivat ajatelleet 1700-luvulla turkulaisten oppineiden sanomalehdistä ja niissä esitetyistä mielipiteistä, siis jos olisivat osanneet ruotsia tai edes lukea. Ja täyttä propagandaahan nekin lehdet olivat.Uutisvälitys 2010-luvulla: YLEn (!) uutistoimittaja (!) Rakel Liekki (!) kirjoittaa YLEn uutissivulle jutun, jonka otsikko on "Seuraa näitä twiittaajia Ukrainan koneturmasta". Jutussa on lista twiittaajista, joiden risuaita- ja @-merkki-tileiltä voi seurata tuoreimpia uutisia ajankohtaisaiheesta.
Samaan aikaan Ukrainan armeija (!) kertoo Facebook-sivujensa päivityksessä (!), että sen asemia tulitetaan Venäjän puolelta - ja maailma retwiittaa suu vaahdossa. Onhan tämä nyt kaikkinensa jo ihan uskomatonta paskaa.
Kättä naamaan. Ei mulla muuta.
Mitään vikaahan siinä ei välttämättä ole, mutta viitseliäs toimittaja käyttäisi kyseisiä viestejä esimerkiksi lähteinään ja kirjoittaisi niistä vaikkapa uutisen. Laiska ja saamaton toimittaja sen sijaan koostaa kuvakaappausjutun verorahoitteiselle instanssille täysin tarpeettomalla klikkiotsikolla varustettuna - ja nauraa matkalla pankkiin.
Ei ala olemaan, vaan alkaa olla. Kielitoimistosta huolimatta. Ja veronmaksajina meillä kaikilla lienee oikeus kitinään niin halutessamme.Aika väsynyttä alkaa olemaan toi sun somen ja YLEn vastainen kitinä.
Hyvä pointti, tässä en toki väitä vastaan; yhteisöllinen media on parhaimmillaan sananvapauden ehdoton lipunkantaja.Globaaliin sosiaaliseen mediaan pätee sama homma. Johan se lopetti muutamat diktatuurit lähi-idässä, ja tällä hetkellä se haastaa valtiovallan propagandakoneiston mediatilan hallinnasta toisessa niistä suurvalloista joissa sitä yritetään vielä hallinnon toimesta kontrolloida ja sensuroida.
Joo huomasin kyllä että tavallaan ammun kritiikkisi ohi. Vielä 10 vuotta sitten YLE:n toimittaja olisikin saanut palkkaa juttujen kirjoittamisesta, tänä päivänä hän saa palkkaa myös klikeistä ja sen sellaisista. Tuskinpa aiemmatkaan mediavallankumoukset ovat täysin ilman kasvukipuja toteutuneet. Otettakoon tämä lukijoiden itsensä tilaama klikki-wau aikakausikin nopean tiedonvälityksen kasvukipuna.Hyvä pointti, tässä en toki väitä vastaan; yhteisöllinen media on parhaimmillaan sananvapauden ehdoton lipunkantaja.
Kritiikkini kohdistuikin siihen, että verorahoitteisen yleisradioyhtiön uutistoimittaja julkaisee "uutisena" koosteen kolmesta twitter-tilistä pelkällä ingressillä varustettuna, ja suvereenin valtion asevoimat kertovat Facebookissa sotatoimista, jotka on kohdistettu niitä vastaan.
Vielä kymmenen vuotta sitten YLEn toimittaja olisi kirjoittanut asiallisen uutisen tilanteen viimeisimmistä käänteistä luotettavista lähteistä saamansa informaation perusteella, ja Ukrainan asevoimien edustaja olisi antanut lehdistölle virallisen tiedotteen, jota tiedotusvälineet olisivat asianmukaisesti siteeranneet.
...Kritiikkini kohdistuikin siihen, että verorahoitteisen yleisradioyhtiön uutistoimittaja julkaisee "uutisena" koosteen kolmesta twitter-tilistä pelkällä ingressillä varustettuna, ja suvereenin valtion asevoimat kertovat Facebookissa sotatoimista, jotka on kohdistettu niitä vastaan.
Vielä kymmenen vuotta sitten YLEn toimittaja olisi kirjoittanut asiallisen uutisen tilanteen viimeisimmistä käänteistä luotettavista lähteistä saamansa informaation perusteella, ja Ukrainan asevoimien edustaja olisi antanut lehdistölle virallisen tiedotteen, jota tiedotusvälineet olisivat asianmukaisesti siteeranneet.
Asiallisen uutisvälityksen kaipuun nimittäminen "jämähtämiseksi 1970-luvulle" on kerrassaan upea kärjistys.Minusta on hieno asia, että verorahoitteinen yleisradioyhtiö seuraa aikaansa ja tuottaa uutisia myös some-sukupolvelle. Jos Yleisradio jämähtäisi sinun haluamallesi 70-luvulle, se olisi täysin turha nykyisessä "informaatiosodassa".
Minun mielestäni (vaikka sitä et kysynytkään) kaikkea sitä vastaan, joka kilpailee Ylen tiedonvälityksen kanssa kansalaisten media-ajankäytöstä. Vaikkapa nyt havainnollistavina esimerkkeinä "tami-corneria" tai RT:n uutisointia vastaan.Kiinnostavaa olisi kuitenkin tietää, kenen kanssa - ja ennen kaikkea ketä vastaan - YLE mielestäsi tätä "informaatiosotaa" käy.
Jos tätä ajettiin takaa, ymmärrän toki pointin.Minun mielestäni (vaikka sitä et kysynytkään) kaikkea sitä vastaan, joka kilpailee Ylen tiedonvälityksen kanssa kansalaisten media-ajankäytöstä. Vaikkapa nyt havainnollistavina esimerkkeinä "tami-corneria" tai RT:n uutisointia vastaan.
Yritätköhän nyt jotenkin tahallasi tekeytyä yksinkertaiseksi? Yleisradion johdossa ilmeisesti katsotaan, että nämä mainitsemasi lain tarkoittamat tehtävät toteutuvat parhaiten, kun Ylen brändi pidetään kilpailukykyisenä tässä uudessa mediaympäristössä, jossa sen juttuja luetaan eniten joka kerää eniten klikkauksia. Eikä senkään pitäisi tulla yllätyksenä, että sellaiset työntekijät jotka kykenevät osaamisellaan viemään puljua kohti määrättyjä tavoitteita saavat työstään palkkaa.Jos tätä ajettiin takaa, ymmärrän toki pointin.
En silti käsitä, miksi YLEn pitäisi kilpailla kansalaisten media-ajankäytöstä tai klikkauksista mainosrahoitteisia medioita vastaan, sillä Yleisradion tehtävistä ja rahoituksesta on säädetty lailla - tämä siitäkin huolimatta, että mainitsit aiemmin ainakin itselleni täysin uutena, mielenkiintoisena kuriositeettina, että YLEn toimittajille maksetaan nykyisin palkkaa mm. klikkausten perusteella. Mikäli näin todella on, en ihmettele enää ollenkaan YLEn verkkotoimituksen tason täydellistä romahdusta viime vuosien aikana; tulospalkkio teettää.
...En silti käsitä, miksi YLEn pitäisi kilpailla kansalaisten media-ajankäytöstä tai klikkauksista mainosrahoitteisia medioita vastaan...
Yritätköhän nyt jotenkin tahallasi tekeytyä yksinkertaiseksi? Yleisradion johdossa ilmeisesti katsotaan, että nämä mainitsemasi lain tarkoittamat tehtävät toteutuvat parhaiten, kun Ylen brändi pidetään kilpailukykyisenä tässä uudessa mediaympäristössä, jossa sen juttuja luetaan eniten joka kerää eniten klikkauksia. Eikä senkään pitäisi tulla yllätyksenä, että sellaiset työntekijät jotka kykenevät osaamisellaan viemään puljua kohti määrättyjä tavoitteita saavat työstään palkkaa.
Väännän asian vielä kertaalleen rautalangasta: koska Yleisradio Oy:n rahoitus katetaan kokonaisuudessaan ns. Yle-veron tuotolla, joka on turvattu lailla, YLEn uutis- ja ajankohtaistoimituksella ei mielestäni pitäisi lähtökohtaisesti olla mitään syytä kilpailla mainosrahoitteisia medioita vastaan esim. "tämä"-, "tässä"-, "nämä"- ja "näin"-otsikoin (ns. klikkihuoraus), vaan yhtiö voisi käyttää kilpailuvalttinaan vaikkapa laadukasta ja luotettavaa uutisvälitystä sekä asiallisia otsikoita; aivan varmasti niille riittäisi lukijoita.Jos Ylen uutisia tai ohjelmia ei kukaan katso, siihen sijoitetut verotulot ovat rahan tuhlausta. Mediakenttä on nopeutunut ja laajentunut rajusti, jos Ylen uutistoimitus ei pysy tässä kilpailussa mukana, sitä ei tarvita. En ymmärrä miksi sinua riepoo se, että Yle tarjoaa uutisia myös some-sukupolvelle. Joka ilta tulee ne puoli yhdeksän uutiset, jossa puhuva pää lukee virallisen tiedotteen.
...Siinä, että YLE julkaisee uutisensa risuaidoin ja @-merkein varustettuina Twitterissä, Facebookissa ynnä muissa yhteisöllisen median palveluissa, jossa lukijakuntaa taatusti on, ei sinänsä ole tietenkään mitään vikaa. Paljonkin vikaa on sen sijaan mielestäni siinä, että YLEn toimittaja laatii YLE.fi-verkkosivujen uutiset-osioon jutun, jossa mainitaan ainoastaan linkit kolmelle twitter-tilille pelkällä ingressillä saatettuna...
Paljonkin vikaa on sen sijaan mielestäni siinä, että YLEn toimittaja laatii YLE.fi-verkkosivujen uutiset-osioon jutun, joissa mainitaan ainoastaan linkit kolmelle twitter-tilille pelkällä ingressillä saatettuna. Jopa nopean, pirstaleisen ja äärihektisen tiedonvälityksen aikakaudella laatumediat erottuvat roskasta sillä, että ne muotoilevat sanottavansa uskottavaan muotoon.
Kymmenen vuotta sitten se YLEn toimittaja ei olisi saanut yhtä tuoretta tietoa kuin nyt Twitteristä, vaan se Arvi Lindin turvallisella äänellä lukema uutinen olisi sisällöltään ollut tosiasiassa vanhentunut ja sisältänyt enemmän propagandaa kuin tämän päin uutinen. Yle olisi Irakin sodassa siteerannut maan tiedotusministeriä ja ylpeänä kertonut, että USA:n joukot eivät ole päässeet etenemään kohti Bagdadia.Kritiikkini kohdistuikin siihen, että verorahoitteisen yleisradioyhtiön uutistoimittaja julkaisee "uutisena" koosteen kolmesta twitter-tilistä pelkällä ingressillä varustettuna, ja suvereenin valtion asevoimat kertovat Facebookissa sotatoimista, jotka on kohdistettu niitä vastaan.
Vielä kymmenen vuotta sitten YLEn toimittaja olisi kirjoittanut asiallisen uutisen tilanteen viimeisimmistä käänteistä luotettavista lähteistä saamansa informaation perusteella, ja Ukrainan asevoimien edustaja olisi antanut lehdistölle virallisen tiedotteen, jota tiedotusvälineet olisivat asianmukaisesti siteeranneet.
"Mister Dragsma, you're welcome, how do you analisize today's Mats"?
KuPS - Inter pelissä Inter tuli Sirbiladzen kahdella maalilla 2-0 tilanteesta tasoihin 2-2 vain hävitäkseen 4-2 Sirbiladzen lennettyä suoralla punaisella ulos viisi minuuttia tasoituksen jälkeen. Sirbiladze sai punaisen näytettyään katsomoon keskisormea huutaen fuck you.
Päätuomarille tilanteen raportoinut linjamies tuli poikkeuksellisesti lehdistön eteen kertomaan tapahtuman kulun. Mikä tässä naurattaa ja itkettää on Interin Matias
Lindströmin käyttäytyminen kyseisessä lehdistötilaisuudessa. Aiheuttaa valtavaa myötähäpeää.
LEHDISTÖTILAISUUS: KuPS - FC Inter - YouTube 5:35