Mainos

Pitäisikö itkeä vai nauraa?

  • 3 069 065
  • 13 046

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Muutimme perheen kanssa uuteen asuntoon tuossa kolmisen viikkoa sitten ja nyt oli yksi naapuri kertonut vaimolle, että juuri tässä samaisessa luukussa asui Cheek ennen kuin perheensä muutti Lahteen. Tämä voisi mennä yhtä hyvin "asia joka avautui minulle" -ketjuun, mutta ehkä tämä on kuitenkin oikeampi osoite tämän kaltaiselle sattumukselle. T: nimim. Joka kerta kun käyn kusella, ajattelen Jarea.

Oletko ajatellut avata kotisi ovet yleisölle? Teinit voisivat kantaa viikkorahansa opastetusta kiertokäynnistä sinulle.

"Tällä pytyllä Jare on istunut..."
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oletko ajatellut avata kotisi ovet yleisölle? Teinit voisivat kantaa viikkorahansa opastetusta kiertokäynnistä sinulle.

"Tällä pytyllä Jare on istunut..."

No siinähän sitä olisikin lisää aihetta tähän ketjuun, jos alkaisin kutsua Cheekin kohderyhmää meille "kiertoajelulle".
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
No siinähän sitä olisikin lisää aihetta tähän ketjuun, jos alkaisin kutsua Cheekin kohderyhmää meille "kiertoajelulle".
Kutsu ne mieluummin aamuyöllä 7.12. Tampereelta sinne jatkoille.
 

Evil

Jäsen
Suosikkijoukkue
Devils, HIFK, Arsenal, Athletic Club de Bilbao
"Cheek's cheeks have polished this toilet seat."
 

Daespoo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hameenlinna Moderators
Herkät taiteilijat kinastelevat plagioinnista Strada-ohjelmassa, alkaa Yle Areenan videossa 8:00 kohdalla.

Ei helvetti. Jos ei paremmin tietäisi, voisi kuvitella että tämä oli jokin huumoriohjelman sketsi.

Haluaisin myös tietää elääkö kumpikaan näistä taitelijoista (varsinkin tämä närkästynyt pääsankari) jollain apurahoilla vai elättääkö itsensä työllään.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Ei helvetti. Jos ei paremmin tietäisi, voisi kuvitella että tämä oli jokin huumoriohjelman sketsi.

Haluaisin myös tietää elääkö kumpikaan näistä taitelijoista (varsinkin tämä närkästynyt pääsankari) jollain apurahoilla vai elättääkö itsensä työllään.

Ei taida elää oikein millään:

Taidetta tehdään toimeentulotuella — Kirkkojakaupunki

"Nelikymppinen Ilari Kähönen kuuluu heikoimmin pärjääviin. Kolmen lapsen taidemaalari-isä on saanut viimeisten 15 vuoden aikana toimeentulotukea säännöllisen epäsäännöllisesti.

– Olen miettinyt, että onko toimeentulotuki yhtä kuin taiteilijan palkka?

Kähönen on yltänyt teoksillaan Helsingin Sanomien kulttuurisivuille, ja töiden ostajiin on kuulunut esimerkiksi Helsingin kaupungin taidemuseo.

– Ammatti-identiteetti on silti kovilla, kun tänään tuli taas työhuoneen häätöuhkaus vuokrarästien vuoksi. Mietin viikoittain pitäisikö minun perheellisenä miehenä vaihtaa alaa. Tähän asti olen kuitenkin jaksanut vääntää näyttelyä toisensa perään."
 

Moto

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Menkää hipit töihin.

Voin olla väärässäkin, mutta mielestäni joku taidemaalari on tyypillisimmillään sellainen ammatti, missä maksetaan ansion mukaan. Tehdään tauluja ja myydään niitä. Jos ne töherrykset on jonkun mielestä kympin arvoisia, niin sitten voi miettiä onko oikealla alalla. Jos kymppitonnin, niin siinäpä sitten elää herroiksi osaamisellaan.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil

Luin tuon jutun, ja kiinnitin huomiota siihen, että sosiaalitoimistossa oli esillä mm. hedelmäasetelma-maalauksia. Hedelmäasetelmaa voisi verrata kirjallisuuden teoksena Reginaan tms. tarjottuun pehmopornokertomukseen, jonka sankaritar ihastuu työpaikan tummaan harjoittelija-vaihto-oppilaaseen. Tämä ei ole edes homo, mutta silti päähenkilö ei saa munaa koska on niin läski. Koska päähenkilö on niin läski, hän ei edes osaa kuvitella millaista oikea jörniminen on, ja kirjallinen teelmä jää niin onnettomaksi, ettei mikään lehti edes vastaa kirjoittajalle julkaisemisesta puhumattakaan.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Herkät taiteilijat kinastelevat plagioinnista Strada-ohjelmassa, alkaa Yle Areenan videossa 8:00 kohdalla.

Ei millään pahalla näitä taiteilijoita kohtaan - etenkään Kähöstä - mutta ollessani LAPtuotteella kuntouksessa näin siellä paljon paremmin tehtyjä kankaisia sommitelmatöitä ja näiden sommitelmien tekijät olivat downsyndroomaisia ynnä muita kehitysvammaisia. Itseasiassa näiden taiteilijoiden vertaaminen niihin LAPtuotteen sommitelmien tekijöihin on LAPtuotteen sommitelmien tekijöiden väheksyntää.

En maksaisi kummantaan taiteilijan töistä euroa enempää, kummankin ohjelmassa näytetyt tekeleet ovat luokattoman surkeita ja jos nämä taiteilijat eivät parempaan pysty saisivat puolestani lähteä vaikkapa haravoimaan lehtiä puistoihin.

vlad.
 

Musta Nuoli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkue, TuTo. Varauksellisesti.
Menkää hipit töihin.

Voin olla väärässäkin, mutta mielestäni joku taidemaalari on tyypillisimmillään sellainen ammatti, missä maksetaan ansion mukaan. Tehdään tauluja ja myydään niitä. Jos ne töherrykset on jonkun mielestä kympin arvoisia, niin sitten voi miettiä onko oikealla alalla. Jos kymppitonnin, niin siinäpä sitten elää herroiksi osaamisellaan.

Näin juuri. Taiteilija-apurahat tulisi muutenkin pääsääntöisesti suunnata juuri uransa aloittaville taiteilijoille apua ensinäyttelyn toteuttamiseen sekä apua vaikkapa tapahtuman markkinoimiseen ynnä muuhun. Sen jälkeen taiteilija olisi sitten omillaan ja joko menestyisi niin hyvin, että voisi elää taiteellaan tai sitten ei menestyisi ja tekisi taidettaan vapaa-ajallaan töiden jälkeen. Myöhempiä apurahoja voisi antaa jos tarve olisi selvästi määritelty ja perusteet hyvät, mutta ei kuitenkaan kuin Manulle illallista.

Ammattitaiteilija-sanassa paino sanalle ammatti. Silloin kyseessä ei ole ammatti, jos ketään ei kiinnosta ja taiteilua syntyy sossun rahoilla. Töihin kannattaisi tuonkin maalarin suunnata, jos 15 vuotta on kulunut kitkuttaen kun taide ei tarpeeksi kiinnosta ja perhettäkin on noin paljon.

Miksi taivaanrannan maalarien ja erilaisten käsitetaiteilijoiden pitäisi muutenkaan olla paremmassa ja eriarvoisemmassa asemassa kuin vaikkapa muusikoiden ja kirjailijoiden? Valtaosa suomalaisista muusikoista, bändeistä ynnä muista joutuu tekemään ns. leipätyötä, vaikka bändi olisi sen verran suosittu, että keikkaa pukkaisi välillä ulkomaillakin asti. Sama pätee kirjailijoihin. Minäkin tunnen kohtalaisesti tietokirjailijoita, runoilijoita, muusikoita ynnä muita, ja kaikki tekevät päivätyötä ainakin osa-aikaisesti. Eivät he sossun kirjoilla roiku vuosikymmeniä luomisen tuskaa potien.

Mika Waltari työskenteli toimittajana vuosikausia ennen kuin heittäytyi vapaaksi kirjailijaksi kun teokset mahdollistivat elannon.

Väinö Linna teki duunia karstaajana vuosikaudet ennen kuin jäi vapaaksi kirjailijaksi Tuntemattoman sotilaan myyntimenestyksen myötä.

Vähemmän proosallinen ja merkittävä moderni esimerkki: muusikko Timo Rautiainen toimi erityisopettajana, ja soitteli eri kokoonpanoissa vuosia ennen kuin hän lopulta jättäytyi muusikon uralle lyötyään itsensä läpi Trio Niskalaukauksen myötä. Ei Rautiainenkaan kitissyt mediassa, että on se kurjaa, kun ei vanhoilla demoilla elä.

Summa summarum: Ilari Kähönen painukoon töihin tai ainakin lopettakoon marisemisen taiteilijaelämän kurjuudesta.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ammattitaiteilija-sanassa paino sanalle ammatti. Silloin kyseessä ei ole ammatti, jos ketään ei kiinnosta ja taiteilua syntyy sossun rahoilla. Töihin kannattaisi tuonkin maalarin suunnata, jos 15 vuotta on kulunut kitkuttaen kun taide ei tarpeeksi kiinnosta ja perhettäkin on noin paljon.

Miksi taivaanrannan maalarien ja erilaisten käsitetaiteilijoiden pitäisi muutenkaan olla paremmassa ja eriarvoisemmassa asemassa kuin vaikkapa muusikoiden ja kirjailijoiden? Valtaosa suomalaisista muusikoista, bändeistä ynnä muista joutuu tekemään ns. leipätyötä, vaikka bändi olisi sen verran suosittu, että keikkaa pukkaisi välillä ulkomaillakin asti. Sama pätee kirjailijoihin. Minäkin tunnen kohtalaisesti tietokirjailijoita, runoilijoita, muusikoita ynnä muita, ja kaikki tekevät päivätyötä ainakin osa-aikaisesti. Eivät he sossun kirjoilla roiku vuosikymmeniä luomisen tuskaa potien.

Mika Waltari työskenteli toimittajana vuosikausia ennen kuin heittäytyi vapaaksi kirjailijaksi kun teokset mahdollistivat elannon.

Väinö Linna teki duunia karstaajana vuosikaudet ennen kuin jäi vapaaksi kirjailijaksi Tuntemattoman sotilaan myyntimenestyksen myötä.
Musta Nuoli kirjoitti nyt asiaa, mietteitä joihin yhdyn huolella.

Waltarin ja Linnan tietä on moni sittemmin menestynyt kirjailija käynyt kulkemaan. Menestymättömistä puhumattakaan. Ellei ole syntynyt vapaaherran sukuun tai ole muuten taloudellisesti riippumaton heittäytymään luovan taiteilijan uralle, keinot ovat aika rajatut tulla vaikkapa kirjailijaksi tai kuvataiteilijaksi. Siis tätä joko tehdään jonkin palkkatyön tai yrittämisen ohessa, tai sitten luodaan kokopäiväisesti taidetta ja tehdään samalla tietoinen valinta pärjäämisestä pienemmillä ansioilla. Ainakin siihen saakka, kunnes taide yksinään tuo tekijälleen riittävän leivän.

Esimerkiksi suomalaisista kirjailijoista vain pieni joukko elättää itsensä kirjoittamisella, siis siinä missä keskiansiot tienaava palkansaajakin. Useilla on kaikenlaista muutakin tulovirtaa, tavallisesti juuri kirjoittamiseen liittyvää, mutta konstit ovat monet. Tiedän yhden kirjailijan, joka on takavuosina tehnyt lisätienestiä kirjoittamalla panotarinoita pornolehtiin. Ymmärtääkseni tätä on tehnyt useampikin kirjailijaksi tituleerattava henkilö. Sitten on kaikenlaista muutakin kirjailijaa, siis näitä kirjailija-toimittajia ja sen sellaisia, jotka kuitenkin ovat pääsääntöisesti työssäkäyviä ihmisiä ja kirjailijoita vain toissijaisesti. Kirjailijan status on vaan niin hieno, että tätä puoltaan he tapaavat ainakin uransa alkupuolella korostaa niin sopivissa kuin sopimattomissa yhteyksissä.

Palkkatyön ja luovan uran yhdistäminen on vähän helvetin rankkaa. Ainakin jos työpaikkansa haluaa pitää, ja haluaa panostaa kunnolla myös luovaan työhön. Mutta valintoja nämä ovat yhtä kaikki. Esimerkiksi Antti Tuuri teki nuorena diplomi-insinöörinä täyttä työpäivää ja touhusi illat kasvavan perheensä kanssa. Vasta kun muu perhe oli saatu unten maille, alkoi kirjoittaminen, jota kesti pikkutunneille saakka. Aamulla taas tikkana töihin. Antti Tuurin onneksi hänen kirjoillaan oli jo uran alkuvaiheista saakka kysyntää, ja heittäytyminen kokopäivätoimisen kirjailijan uralle kävi myös taloudellisesti mahdolliseksi.

Sitten on sekalaisia käsitetaiteilijoita, vinojen savikippojen vääntäjiä ja ties mitä vitunkuvan riipijöitä, joiden taiteiluista oikeastaan kukaan ei maksa pennin latia. Palo olla taiteilija on silti kova. Kenties jonkinlaisia lahjojakin löytyy. Sen sijaan ihmettelen, eikö tältä jengiltä löydy taloudellista ajattelua sen vertaa, että he pyrkisivät tekemään edes sen verran "kaupallista paskaa" kunnianhimoisen taiteensa ohella, jolla taiteellisen kunnianhimon harjoittaminen kävisi elannon turvaamisen puolesta mahdolliseksi. "Kaupallisella paskalla" viittaan mihin tahansa tapaan hankkia fyrkkaa, siis vaikka lehtien jakamiseen, kassalla työskentelemiseen, siivoamiseen, opetushommiin, jne., tai sitten sellaisen taiteen tekemiseen josta joku välittäisi maksaa. Mutta ei se näille välttämättä käy. Olen kuullut ihan elävässä elämässä yhden taidespeden suusta, että "säännöllisessä työssä käyminen tappaa luovuuden, kun siinä joutuu olemaan johdettuna ja käskettynä, ja sitten ahdistuu" tai jotain sinne päin.

Voi se tietysti noinkin olla. Jos taiteen tekemiseen on mahdollista keskittyä täysipainoisesti, niin uskon että tulosten syntymiselle on paremmat edellytykset, kuin jos käydään edes osa-aikaisessa päivätyössä muualla. Tässä kohden kysymys kuuluukin: kuinka monen ja keiden taiteilijoiden työtä yhteiskunnan tulee sponsoroida erilaisilla tukimuodoilla? Siis että luovuuden kukkaan puhkeamiselle otollisia olosuhteita pidetään heitä varten verovaroin yllä?

On varmasti joukko huippulahjakkaita mutta persaukisia nuoria taiteilijoita, ja ainakin osalle heistä antaisin Musta Nuolen tavoin mahdollisuuden. Jos taas taiteilija pensselöi maalia kankaalle 15-20 vuotta, nälkä edelleen seuranaan, vailla oikeastaan mitään menestystä, niin eikö tässä kohden ole viimeistään johtopäätösten aika?
 

änähaim

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kuka siviilihenkilö lähtee tekemään rikosilmoitusta kaukalossa tapahtuneesta asiasta? Pakko olla joku sukulainen tai todellinen jääkiekon vihaaja.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Viimeksi muokattu:
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Mixu Paatelainen on nimennyt HJK:n (ent. Suomi) maajoukkueen Meksikoa vastaan pelattavaan harjoitusotteluun:

Maalivahdit:
Henri Sillanpää, VPS
Jesse Öst, Jaro

Puolustajat:
Atte Hoivala, VPS
Sebastian Sorsa, HJK
Tapio Heikkilä, HJK
Tuomas Rannankari, KuPS
Jani Tanska, TPS
Jarkko Hurme, TPS
Valtteri Moren, HJK
Mikko Sumusalo, HJK

Keskikenttäpelaajat ja hyökkääjät:
Jussi Vasara, FC Honka
Sakari Mattila, HJK
Erfan Zeneli, HJK
Aleksi Paananen, KuPS
Rasmus Schüller, HJK
Tim Väyrynen, Honka
Sebastian Mannström, HJK
Moshtagh Yaghoubi, FC Honka
Robin Lod, HJK
Mikael Forssell, HJK

(Lähde: IL)

18 kenttäpelaajasta 10 on HJK:sta ja viisi (5) pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Meininki on jo melkein kuin Aravirran jääkiekkomaajoukkueissa.

Suomi - Jalkapallon banaanitasavalta
 
Viimeksi muokattu:

Kisapuisto

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
18 kenttäpelaajasta 10 on HJK:sta ja viisi (5) pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Meininki on jo melkein kuin Aravirran jääkiekkomaajoukkueissa.

Suomi - Jalkapallon banaanitasavalta

Kun tarkoitus on, että kaikki pelaajat ovat Veikkausliigasta ja tarkoitus kaiketi myös on, että paras mahdollinen joukkue niistä kootaan, niin kenet kaikki valituista HJK-pelaajista tiputtaisit ja keitä ottaisit tilalle?
 

Nick Neim

Jäsen
Kun tarkoitus on, että kaikki pelaajat ovat Veikkausliigasta ja tarkoitus kaiketi myös on, että paras mahdollinen joukkue niistä kootaan, niin kenet kaikki valituista HJK-pelaajista tiputtaisit ja keitä ottaisit tilalle?

Nimenomaan näin. Varsinkin kun katsoo keskikenttäpelaajia ja hyökkääjiä, niin ei mikään ihme, että HJK-pelaajia on noin paljon. Yli 20 maalia enemmän tehtynä kuin kakkossijalla tehdyissä maaleissa olevalla Maarianhaminalla. En ole Veikkausliigan mikään intohimoinen seuraaja, mutta en näe mitään älyttömiä vääryyksiä noissa HJK-pelaajien valinnoissa.

P.S. Meksikon jengissä on myös kymmenen mestarijoukkue Américan pelaajaa. Kaiken lisäksi Meksikon päävalmentaja on Américan päävalmentaja. Osataan sitä muuallakin kuin Suomessa.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Kun tarkoitus on, että kaikki pelaajat ovat Veikkausliigasta ja tarkoitus kaiketi myös on, että paras mahdollinen joukkue niistä kootaan, niin kenet kaikki valituista HJK-pelaajista tiputtaisit ja keitä ottaisit tilalle?
Viittasin viestini loppukaneetilla nimenomaan siihen, että mielestäni maan palloilun tasosta ja tilanteesta välittyy lajissa kuin lajissa jokseenkin surullinen kuva, jos 50% maajoukkueen pelaajista edustaa samaa pääsarjaseuraa - en siihen, etteikö kunkin HJK-pelaajan valinta olisi ollut oikeutettu.
 

mikko600

Jäsen
Suosikkijoukkue
NUFC
Viittasin viestini loppukaneetilla nimenomaan siihen, että mielestäni maan palloilun tasosta ja tilanteesta välittyy lajissa kuin lajissa jokseenkin surullinen kuva, jos 50% maajoukkueen pelaajista edustaa samaa pääsarjaseuraa.

Tämä on ihan totta. Esim. Espanjan jalkapallomaajoukkue on kärsinyt suunnattomasti kun Realin ja Barcan pelaajia on valittu suhteellisen paljon maajoukkueeseen.

Kyseessä on veikkausliigasta poimittu maajoukkue, HJK on yksinäinen suuri ----> parhaat pelaajat. Mikä tässä nyt on outoa/ainutlaatuista?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös