Piippo lateli totuuksia sosialistisesta Suomesta

[Timi]

Niin Timi hyvä. Vastineessasi kysyit miksi valtion tulisi huolia heikommistaan; ja oikeastaan vastasit kysymykseen itse käyttämällä termiä yhteiskunta, mietipä kaikkia tuon sanan ulottuvuuksia ja sisältöjä kaikessa rauhassa ajan kanssa.

En missään nimessä ole tarkoittanutkaan, että yhteiskunnan ei tulisi pitää huolta heikommistaan, mutta tällainen liiallinen hyvänäpito on mielestäni turhaa. Yhteiskunnassa on niitä, joiden tulee siivota, kääntää sitä hampurilaista jne. Siitä duunista ei nyt kovin hyvää palkkaa makseta sen vuoksi, että yhden siivoajan työn tuotos ei anna myöden parempaa palkkaa. En ymmärrä miksi kyseisessä tapauksessa meidän pitäisi maksaa ihmiselle siitä, että hän mielummin katsoo ansaitsevansa parempaa palkkaa ja on kotona. Jokaiselle ihmiselle työ on enemmän tai vähemmän rasite josta pitää saada korvaus (korvaus menetetystä vapaa-ajasta). Kun työttömyyskorvaus on liian suuri niin ihmiset jäävät luonnollisesti kotiin. Yhteiskunnan tulee nimenomaan huolehtia huono-osaisita. Tällaisia on esim. kehitysvammaiset, vanhukset jne. Ei työikäiset ihmiset, jotka ovat mielestään liian hyviä tekemään tiettyjä töitä. Se on jokaisen oma valinta. Jos et tahdo tehdä töitä ok, mutta silloin ei pitäisi haikailla muita fyrkkaa.

Toinen esittämäsi ajatus noista derkkulan monttööreista herättää myös kysymyksen, että tiivistätkö ajatuksesi mottoon: ei elämää vaan työtä varten? Nähdäkseni sen duunin puskemisen lisäksi ihmisen psykofyysiseen olemukseen kuuluu tarve kuulua johonkin, kotipaikkaansa, perheensä luo tai rakkaittensa läheisyyteen. Jos epäilet näiden asioiden painoarvoa todellisessa elämässä tutkiskeleppa vaikka vaikka Maslowin tarvehierarkiaa ja mieti voiko edes suuri jumala bisnis kävellä sen yli.

Missä olen tällaista sanonut? Koko aika on mielestäni ollut kyse siitä, että jotkut kieltäytyvät ottamasta vastaan duunia vaikka sitä on tarjolla ja mielestäni yhteiskunnan ei tarvitse näille työstäkieltäytyjille maksaa loisinolemisesta. Yhteiskuntaan kuuluu minun mielestäni se, että jokainen kantaa oman kortensa kekoon. Jokainen tekee valintansa ja siten kantaa vastuun teoistaan. Jos päätän lukea munkkilatinaa yliopistolla niin se on minun valintani, mutta en valita silloin jos en saa duunia tällä koulutuksella vaan menen esim. siivoamaan.

Näiden Piippojen ajatushan on luonnollisesti, että ne viulut maksaa se valtio(yhteiskunta), eivät he itse, ne otetaan vain ansaittuna subventiona kansainvälisen kilpailun nimissä.

Taas en ymmärrä.. Mitä nämä "piipot" odottavat valtiolta?

Se on ongelma, että tämmöisiä tikuja ja täkuja tuppaa olemaan kohta koko tämän maan eliitti vailla todellista ymmärrystä tai visiota oman yhteiskuntansa arvosta ja merkityksestä.

Miten sinun mielestäni tämä kaikki tulisi sitten esim. rahoittaa? Mistä sinä ottaisit ne kaikki rahat työttömyystukeen, pian edessä olevaan eläkepommiin jne.?

Sinulle Timi vielä, että nämä bkt käppyrät eivät ole mitään nakkikioskin debet ja kredit vihkosia, vaan niitä opiskelemalla voit lukea melkein yksi yhteen, kuinka maa makaa.

Luulen, että olen opintojeni ja työn parissa jo melkoisesti kyseisiä käyröjä lukenut. Kerro sinä ihmeessä miten sinusta Suomi sitten makaa?

Se vielä, että jos firmalla ei ole varaa maksaa palkkoja stadissa on sen todellakin viisasta hakeutua halvemmille vesille, tai panna lappu luukulle ja vapauttaa sitomansa pääomat kilpailijoidensa eduksi, niillä ehkä olisi varaa työllistää ja maksaa niille, jotka heille työtäkin tekee, eli tavallaan kääntäen, miksi niiden köyhien pitäisi työpanoksensa polkuhintaan myydä onnettoman huonoille yrittäjille joille tulos syntyy palkkadumppauksella?

Olisi mielenkiintoista kuulla hieman perusteita tuolle palkkadumppaukselle? Minkä vuoksi yritykset dumppaavat palkkoja? Jos näin on, miksi suurin osa yrityksistä maksaa minimipalkkaa korkeampaa palkkaa? Miten luulet yrityksellä olevan varaa maksaa korkeampaa palkkaa jos työntuottavuus ei ole korkeampaa? Jos yksi siivoaja putsaa päivän aikana 10 rappua niin hänelle on vaikea maksaa korkeampaa palkkaa kuin 10 rapun siivoamisesta tuleva korvaus. Olisi mielenkiintoita tietää miten sinä yhdistät Suomen BKT-käyrän esim. siivousalan palkkakehitykseen.

 

[Timi]

Viestin lähetti dana77
B]Minunkin mielestänikin systeemi on perseestä, jos ihmisten ei kannata mennä töihin. Näen vain että vika on muussa kuin sosiaaliturvassa, jonka pitäisi taata ihmiselle minimi-toimeentulon, jonka alle saa mennä on ihminen töissä tai ei.

[/B]

Juu, tietty minimitulo pitää jokaisen saada. Loppujen lopuksi on kyse siitä, että mielestäni valtion tehtävänä olisi myöntää tietty perusturva, mutta kaikenlaiset ansiosidonnaiset yms. tuet jokainen voisi hankkia itse.

Jos asumiskustannukset ovat liian kalliita, niin ehkä minimipalkkaa pitäisi nostaa.

Kuinka moni tosiasiassa Suomessa on edes tällä hetkellä minimipalkalla töissä? Tämä loppujen lopuksi nostaisi vain työttömyyttä eli ei palvelisi ketään. Tätä yhtälöä voi mielestäni helpottaa vain kahdella tavalla. Nostamalla työntehokkuutta (jolloin on mahdollisuutta maksaa korkeampaa palkkaa) tai rakentamalla lisää asuntoja, jolloin vuokratason tulisi laskea (tosin ei tietenkään mitenkään nopea ratkaisu).

Eli loogisesti EU-aikana Suomessakaan ei saisi olla työttömiä automekaanikkoja, kun Baijerissa on työpaikkoja.

Hohhoijaa.. ihan tätä en tarkoittanut. Satun nyt tällä hetkellä asumaan Keski-Euroopassa, joten käytin paikallista esimerkkiä. Eli pointti oli se, että ihmisillä tuntuu olevan taipumus odottaa, että työ tulee heidän luokseen. Toisaalta ymmärrettävää, mutta käsittämätöntä on se, että jotenkin tällä tavalla sitten ollaan loisin kotona ja nostetaan sossun tukea.

Kakkosvaihtoehto oli "Kouluttaa itseään jolloin tulotaso tulevaisuudessa luultavasti kasvaa". Siihen itsensä kouluttamiseen ei kaikille henkisiä tai taloudellisia resursseja ole.

Ei kaikkien pidäkään kouluttaa itseään, sillä yhteiskunnassa on paljon töitä, joihin ei tarvita paljoa/tuskin lainkaan koulutusta. En vain ymmärrä miksi peruskoulupohjalta ponnistava sitten ei voi "tyytyä" niihin matalasti maksettuihin aloihin. Siksi toisekseen, mitkä ovat nämä taloudelliset resurssit itsensä kouluttamiseen? Suomessa ei ole käytännössä lukukausimaksuja, opintotukea voi nostaa ja opiskellakin voi työnohessa jos tahtoo.

 

[Huerzo]

Viestin lähetti eagle
Itse olin muutama kesä takaperin töissä firmassa joka toimi takavuosina kehäkolmosen kupeessa. Noh firman omistajat totesivat että on halvempaa ostaa iso tontti 30km päästä pohjoisesta, rakennuttaa oma rakennus, kuin maksaa 5-vuotta vuokraa paljon heikompi tasoisista tiloista Kehän kupeessa. Varsin hyvä esimerkki miksi yritysten kannattaisi hakea muuallekkin kuin Helsinkiin tai välittömään läheisyyteen.

Sitä täällä Jyväskylässäkin on ihmetellyt, että missä ovat isot yritykset? Yritykset vinkuvat kun ei ole "osaavia työntekijöitä" ja täällä taitaa McDonaldsilla olla Suomen korkeimmin koulutetut työntekijät Jyväskylän yliopiston ynnä muiden koulutuslaitosten myötä. Eli jossain on vikaa...

Toki valtiokin voisi antaa mallia ja pistää laitoksiaan ympäri Suomea. Työntekijät haraavat ymmärrettävästi vastaan, sillä harva perheellinen haluaa muuttaa paikkakuntaa juurruttuaan tiettyyn paikkaan. Silti luulisi kvartaalitalouden lakien johtavan kustannusjahtiin myös kiinteistökuluissa ja muissa paikkakuntakohtaisissa kuluissa. Monelle yritykselle taitaa olla itsetarkoitus sijaita Helsingissä vaikka edustuksesta ei siellä suurta hyötyä olisikaan.

 

[msg]

Niin kun nyt tässä on puhuttu liian hyvästä perusturvasta, niin kertokaapa paljonko se sitten on nykyään?
Jos olen oikein ymmärtänyt asumistukea maksetaa tapauksissa, joissa ihminen asuu vuokralla.
Ja jos taasen on asunnon ostanut, ei kai kuulu tuen piiriin?

Mutta jos olen oikein ymmärtänyt niin se perustoimeentulotuki aikuiselle lienee reilut 350 €ukkua?
Eipä tuolla varmaan kulutusjuhlaa vietetä? Eikä kai ole tarkoituskaan.

Mutta kysymykseen miksi pitää maksaa, tekee mieli vastata että yhteiskuntarauhan vuoksi kannattaa maksaa.
Nämä isojen tuloerojen maat lienevät esimerkki siitä mihin tilaan voidaan päästä päästämällä ihmiset syrjäytymään.
Reilua vai ei, onkin sitten eri juttu, mutta realismia kai?
Mielelläni näkisin kaikki ihmiset töissä työpaikassa, josta saatavalla palkalla eläisi, mutta se ei välttämättä ole realismia?

Jotenkin kummallinen ajatus on se, että hallitus voisi luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Eihän niitä työpaikkoja hallitus luo vaan yritykset. Mutta jos ei ole töitä tarjolla, ei kai ketään palkatakaan?

Mutta totuus edelleen on tuolla Piipon ja Ihalaisen välissä.

Toisaalta täälläkin on useasti tarjottu ongelmien ratkaisumalliksi niskalaukausta. Mutta enpä nyt sillekään linjalle lähtisi.

 

[dana77]

Viestin lähetti Timi
Kuinka moni tosiasiassa Suomessa on edes tällä hetkellä minimipalkalla töissä? Tämä loppujen lopuksi nostaisi vain työttömyyttä eli ei palvelisi ketään. Tätä yhtälöä voi mielestäni helpottaa vain kahdella tavalla. Nostamalla työntehokkuutta (jolloin on mahdollisuutta maksaa korkeampaa palkkaa) tai rakentamalla lisää asuntoja, jolloin vuokratason tulisi laskea (tosin ei tietenkään mitenkään nopea ratkaisu).

Suomessa työntehokkuus on huippuluokkaa, eikä sitä monilla aloilla voida enää nostaa. Ei muualla Suomessa kuin Helsingissä (ja sielläkin lähinnä vain keskustassa) ole ongelmaa, ettei työntekijöitä löydy. Keskustaan taas uusia varsinkaan halpoja asuntoja ei voida rakentaa, sillä paikka on suht. täynnä ja pelkän tonttien neliöhinnat ovat sellaiset että asuntojen hinnat ovat siivoojille liian korkeat.

Viestin lähetti Timi
Hohhoijaa.. ihan tätä en tarkoittanut. Satun nyt tällä hetkellä asumaan Keski-Euroopassa, joten käytin paikallista esimerkkiä. Eli pointti oli se, että ihmisillä tuntuu olevan taipumus odottaa, että työ tulee heidän luokseen. Toisaalta ymmärrettävää, mutta käsittämätöntä on se, että jotenkin tällä tavalla sitten ollaan loisin kotona ja nostetaan sossun tukea.

Kerro nyt sitten mikä ero tuossa esimerkissä on esittämääsi on tai että missä raja menee? Pitääkö Kuusamossa asuvan kaverin muuttaa Helsinkiin, jos siellä on työtä ja vastaavasti pitääkö Helsingissä asuvan tyypin muutttaa Kuusamoon?

Viestin lähetti Timi
En vain ymmärrä miksi peruskoulupohjalta ponnistava sitten ei voi "tyytyä" niihin matalasti maksettuihin aloihin. Siksi toisekseen, mitkä ovat nämä taloudelliset resurssit itsensä kouluttamiseen? Suomessa ei ole käytännössä lukukausimaksuja, opintotukea voi nostaa ja opiskellakin voi työnohessa jos tahtoo.

Opintotuki ja asumistuki on Suomessa sellainen että sillä elää aivan minimalistisesti jos elää. Jos ihmisellä on velkaa tai elatusvelvollisia eli tuttavallisemmin lapsia, niin sillä ei enää pärjääkään. Ja kaikki eivät työtä tai lainaa saa.

 

[Timi]

Viestin lähetti dana77
Suomessa työntehokkuus on huippuluokkaa, eikä sitä monilla aloilla voida enää nostaa. Ei muualla Suomessa kuin Helsingissä (ja sielläkin lähinnä vain keskustassa) ole ongelmaa, ettei työntekijöitä löydy. Keskustaan taas uusia varsinkaan halpoja asuntoja ei voida rakentaa, sillä paikka on suht. täynnä ja pelkän tonttien neliöhinnat ovat sellaiset että asuntojen hinnat ovat siivoojille liian korkeat.

Työntehokkuuden nostaminen onnistuu teknologian avulla. Ainakin kun mietin omaa yritystämme ja kuinka
paljon internet on aikoinaan tehostanut toimintaa niin hirveästi ollaan menty ihan viime vuosinakin eteenpäin
tiedonkulun osalla. Tämä on tehostanut ainakin meidän toimintaamme moninkertaisesti ja uskoisinkin, että
se on yksi avain tehokkuuden parantamiseen. En usko, että kovin monella alalla ollaan mitään rajoja saavutettu
vaan tehokkuutta pystytään tulevaisuudessakin parantamaan ja tämä johtaa myös tehokkuuden kasvuun.
On tietysti aloja, joilla tämä on sitten jo vaikeampaa, kuten terveydenhoito jne. Keskusta ei muuten asuinalueena
ole edes ideaalinen vaan mielestäni jokainen, jolla ei ole varaa asua keskustassa voi asua sitten kauempana.
Haittana on työmatkan piteneminen, mutta Helsingissä se nyt ei ainakaan ole ongelma.

Kerro nyt sitten mikä ero tuossa esimerkissä on esittämääsi on tai että missä raja menee? Pitääkö Kuusamossa asuvan kaverin muuttaa Helsinkiin, jos siellä on työtä ja vastaavasti pitääkö Helsingissä asuvan tyypin muutttaa Kuusamoon?

Kuten olen aikaisemmin sanonut niin ei kenenkään tule esim. muuttaa työn perässä mihinkään, eikä kenenkään tarvitse ottaa työtä vastaan, mutta olen sitä mieltä, että tällaisessa tapauksessa on turha huutaa valtiota maksamaan elämisestään. Jokainen on siis vastuussa teoistaan. Saattaa kuulostaa kovalta, mutta se on minun mielipiteeni.

Opintotuki ja asumistuki on Suomessa sellainen että sillä elää aivan minimalistisesti jos elää. Jos ihmisellä on velkaa tai elatusvelvollisia eli tuttavallisemmin lapsia, niin sillä ei enää pärjääkään. Ja kaikki eivät työtä tai lainaa saa.

Juu, tuo on totta, että opintotuki on minimaalista. Olenhan itsekin niitä kulutellut. Opintolainan saaminen pitäisi olla suhteellisen helppoa. Pitää vaan suorittaa tietty määrä opintoviikkoja. Vai onko siinä jotain muuta estettä? Itselläni ei ainakaan ollut. Lapsia jos sattuu olemaan niin opintojen rahoittaminen on varmasti paljon vaikeampaa. En sitä edes kiellä, mutta kuka niitä pakottaa sitten hankkimaan ennenkuin oma tilanne on sellainen, että niitä lapsia on varaa elättää...

 

[Huerzo]

Viestin lähetti Timi
Työntehokkuuden nostaminen onnistuu teknologian avulla.[clipeticlipeti] On tietysti aloja, joilla tämä on sitten jo vaikeampaa, kuten terveydenhoito jne.

Hieman off-topcia, mutta sairaanhoidossa vasta olisikin käyttöä asianmukaiselle IT-tekniikalle, mutta suurimmat jarrut käytön edistämiselle ovat kankeat (ja vanhat) byrokratian rattaat ja tietenkin muutosvastarinta. Kun yrityksissä ATK-asiat suunnilleen runnotaan lävitse, niin kuntatasolla toimiessa pienten hiirten piipitys kuulostaa norsun törähdykseltä. Liian usein kunnissa on "verkostoiduttu" jo liiankin hyvin, jolloin muutosten läpirunnominen on vaikeaa. Ymmärrettävästi moni pelkää työpaikkansa puolesta, mikä selittänee jarrutuksen.

Esimerkiksi monessa kunnassa röntgenkuvia ynnä muita potilastietoja lähetellään paikasta toiseen kantopostin mukana ja tietojen hallinta on retuperällä. Jos systeemejä suunnitellaan, on enemmän sääntö kuin poikkeus että yhteinen koordinointi tässä työssä eri kuntien välillä puuttuu. Tuloksena joukko erilaisia ohjelmia, jotka tekevät suunnilleen samat asiat mutta eri tavoin. Iso kuluerä tulevaisuudessa päivitysten tullessa ajankohtaiseksi ja sovellusintegroinnin (ERPit) tullessa ajankohtaiseksi myös kunnissa.

Harvalla alalla itse tekniikka on esteenä, vaan kysymys on enemmänkin ovatko ihmiset valmiita muutoksiin töissään. Mutta verorahoilleen toivoisi saavansa tässä tapauksessa (sairaanhoito) myös vastinetta.

 

[dana77]

Viestin lähetti Huerzo
Hieman off-topcia, mutta sairaanhoidossa vasta olisikin käyttöä asianmukaiselle IT-tekniikalle, mutta suurimmat jarrut käytön edistämiselle ovat kankeat (ja vanhat) byrokratian rattaat ja tietenkin muutosvastarinta...

Sairaanhoidossa todellakin olisi käyttöä IT-järjestelmille, mutta syitä miksi sitä ei ole tehty on monia ja mielestäni monisyisempiä kuin mainitut. Yksi asia on tietenkin lainsäädännön asettamat vaatimukset yksityisyyden suojalle. Tietenkin lakia voidaan muuttaa, joten sikäli se voidaan laskea Bryokratian piikkiin.

Isompi asia on kuitenkin mielestäni koko julkisen puolen budjettimalli (ja yksityisen puolen kvartaali-ajattelu). Asioita ajatellaan liian lyhyt näköisesti, eikä lasketa koko elinkaaren aikana tapahtuvia kustannuksia. Lääketieteen legacy-tietojärjetelmät ovat valtavia ja niiden big-bang-tyyppinen uudistamisesta aiheutuvat kustannukset eivät mihinkään budjettiin mahdu. Lisäksi alalla on se huono puoli, että järjestelmien on oltava käytössä kokoajan, sillä ihmisiä tuppaa sairastelemaan, syntymään ja kuolemaan jatkuvasti.

Lisäksi tässä asiassa ei kunnollista asiantuntemusta löydy. Lääkärin opinnot vievät about 6 vuotta ja IT-alan viitisen vuotta, joten käytännössä ne jotka tietävät tietojärjestelmien tarpeet eivät tajua tekniikkaa ja toisinpäin.

 

[Yläpesä]

Varsin viihdyttävä ketju!

Tekisi kauheasti mieli osallistua neutraalimmalla ja pohtivammalla otteella, mutta täytyy ensi sijaisesti huolehtia työpaikan kilpailukyvysta ja tuottavuudesta, jotta saa vielä ensi vuonnakin huolehtia enemmän kansainvälisestä kilpailukyvystä ja omasta tuottavuudestaan.

Olen yleensä luokitellut nämä piippoistit miehiksi, joilla suu, kädet ja kulli kulkee metrin edellä aivoja. Nämä puheet ovat kovin samalla linjalla aiempien iltapäivälehtien otsikoiden kanssa. Mediapersoonien toiminnalla on näköjään aina omat huomiota hakevat lakinsa.

Siitä siivousfirmasta, joka ei saa palkattua haluttomia työttömiä: miten kummassa se homma kääntyy aina työtä hakevan syyksi? Eihän muilla firmoilla ole rekrytoinnissa hankaluuksia. Mikä vika siinä firmassa on? Miten se on onnistunut pilaamaan joko omansa tai alansa maineen niin ettei ketään houkuta lähteä sen kanssa vehtaamaan? Onko palkka surkea? (nosta palkkaa, alkaa kiinnostaa) Eikö ole varaa maksaa palkkaa? (myy paremmin, kalliimmalla, parempaa tuotetta jne.) Onko tullut kohdeltua työntekijöitä kaltoin (pidä huolta työntekijöistäsi, pidä ne tyytyväisinä pitemmänkin aikaa kuin Q1-Q2 välisen ajan, niin maine kantautuu, pilaamaltasi maineelta menee vuositolkulla aikaa parantua (kannattaa ottaa opiksi Elisa)). Onko työ yksitoikkoista, likaista, raskasta jne? (Kehitä hommaa, automatisoi, monipuolista jne). Minusta tuo rutina kuullosta väärällä alalla olevien ihmisten kitinältä, jotka voisi myös tasapuolisuuden vuoksi hoitaa sillä niskaterapialla, mitä edellä suositeltiin työttömille. Jos ei osaa pisnestä, niin mitäs siinä sitten. Aina voi lähteä kilpailijalle siivoamaan palkkatyönä jos ei riskinsietokyky ole hyvä!!!

Ja sitten oikeastaan leppoisana heittelynä tuohon julkispuolen tehostamiseen. Jotenkin huvittuneena olen seurannut aitiopaikalta sitä intohimojen syvästi värittämää nokittelua, jonka heittopussina julkisen sektorin edustajat (yleensä sairaanhoitajat ja opettajat) ovat olleet. Onhan nyt hyvänen aika valtakunnassa iso kasa muitakin yhteisestä lompakosta maksettuja toimintoja, joita tulee tarkastella aivan samoilla periaatteilla. Ettei aina tarvitsisi olla sisar hento valkoisen povitaskulla, kun rahasta tekee tiukkaa. Ehdotankin että piippoismi-rejpenttiläismin nimissä yksityistetään välittömästi poliisi, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, tiehallinto, oikeuslaitos, tulli, ja tietenkin nämä jo ehdotetut julkinen opetus ja sairaanhoito. Katsotaan mitä siitä tulee ja annetaan järjestelmälle aikaa vaikka kolmekymmentä vuotta ennen johtopäätösten tekemistä.

Hieman perustellen. On se nyt vaan niin kummaa, että tietyt toiminnot mielletään niin helposti korvattaviksi sillä puhtoisella yritystoiminnalla, mutta toisia ei niin millään. Ensimmäisen lohkon hommat on yleensä niitä akkojen juttuja ja jälkimmäiset miesten hommia.

Miten niin poliisi ei toimisi tehokkaammin firmana, jossa palkitaan bonusjärjestelmillä toiminnan kilapilukyky, työntekijöiden motivoitunut joustoherkkyys ja maksimaalinen tahtotila? Miten niin puolustusvoimien ylimmän johdon motivaatiota ei voisi lisätä optiojärjestelmällä ja kenties pilkkomalla siitä kannattavimmat osat itselle ja myymällä heikosti kannattavat toiminnot (joilla ei ole ollut tuloksellista myyntitoimintaa kohta 60 vuoteen) vaikka naapureille? Miten ihmeessä rikollisuutta ei voitaisi ehkäistä sikaenergisemmin ja valloittavammin jos tuomarit olisivat Oikeustalo Oy:n osaomistajia ja tulosvastuullisia yksikönjohtajia? Kyllähän nyt ihmiset haluavat liikkua, ja jos on ollut varaa hankkia auto, niin kai nyt muutama ropo irtoaa sen tienkin ostamiseen ja käyttöön. Tietullimaksut joka risteykseen tai erillinen gps-järjestelmään pohjautuva digitaalinen maksulaite. Maksat sen mukaan missä liikut.

Saatana, tämmöisen operaation järjestämiseen vaadittaisiin ainakin 100 000 konsulttia, joilla olisi kymmenen vuoden työlitania heidän kiertäessään kouluttamassa väkeä kentällä ja murtaessaan muutosvastarintaa, opettaessaan tuntemaan sisäistä yrittäjyyttä, ja paljastaessaan laatuajattelun kaikki puhdistavan voiman salaisuuksia. Ja hups, siinä puolittui samalla se työttömyyskin!

Eikä nyt vasta-argumenteiksi kerta kaikkiaan riitä jotkut moraaliset tai eettiset näkökulmat, nehän on niitä akkojen vetistelyitä, joilla ne pitää hampaat irvessä kiinni hoitaja- ja opettajapuuhistaan.

Ei sillä etteikö vakavasti puhuttuna luurankoja, ja täysin muumioituneita dinosauruksia, löydy ihan tosissaankin. Esim. Kelan ja sairasvakuutusjärjestelmän voisi suoranaisesti lakkauttaa kokonaan. Senhän tarkoituksena on vain naamioida lääkäreiden tosiasiallinen täysin julkisista varoista kustannettu toiminta muka "yksityiseksi". Jos halutaan yksityinen terveydenhuoltosektori, olkoon se sitten sitä. Ne maksaa, jotka jaksaa. Nykyinen yksityissektori on vain paremmin brändättyä verovaroilla maksettua hoitoa, jonka suojelemisessa eräs ay-järjestö on erittäin hyvin onnistunut.

Pisnes kutsuu.

 

[dana77]

Yläpesä, viihyttävän ketjun paras ja viihdyttävin kirjoitus oli lähtöisin sinun näppäimistöstäsi.

Viimeinen kappale oli kuin omasta kirjoittamattomasta päiväkirjastani (tosin siitä oli korjattu kirjoitusvirheet sekä huonosti muotoillut ja liian pitkät lauseet ennenkuin niitä ehdin kirjoittamaankaan).

 

[L-Mies]

"Siitä siivousfirmasta, joka ei saa palkattua haluttomia työttömiä: miten kummassa se homma kääntyy aina työtä hakevan syyksi? Eihän muilla firmoilla ole rekrytoinnissa hankaluuksia. Mikä vika siinä firmassa on? "

Eiköhän tässä ollut kysymys siitä, että kotona makaamisesta maksetaan niin hyvin, että monet työttömät eivät viitsi ottaa vastaan siivojan paikkaa. Yrityssiivouksen puolella voisi toimintaa varmastikin tehostaa, mutta esimerkiksi yksityishenkilöille myytävää siivouspalvelua on hankala tehostaa, jos laskutus on tuntiperusteinen. Harkitsen itse siivouspalvelun hankkimista ja voisin makssa siitä noin 20€/tunti. Olen itse tehnyt töitä nuorempana 20mk/tunti.

Sossun tuissa on se ongelma, että jos saat palkkatuloja, vähennetään sossun tukea suoraan samassa suhteessa ja työnteosta ei ole mitään hyötyä. Kyllä vika on järjestelmässä eikä yksittäisissä ihmisissä. Yksittäiset ihmiset käyttävät järjestelmää itselleen mieluisimmalla tavalla.

Jollain ihmeen tavalla nämä keskustelut menevät aina nokitteluksi ja vastakkainasetteluksi; riistävät rikkaat ja laiskat pummit. Piipon ajatusmaailmaankin nähdään ketjussa olevissa kirjoituksissa uskomaton määrä sivujuonteita ja monipuolisuutta. Uskomattoman pitkälle menevää päättelyä lehtijutun perusteella. Sitten on vielä tämä mysteerinen ryhmä: Piipon kaltaiset.

Eniten tässä koko Suomen touhussa harmittaa se, että työväenliike on aikoinaan taistellut työntekijöiden oikeuksien puolesta pääomanomistajia vastaan. Nyt samoilla teemoilla tuetaa täysin päinvastaista ajatusta. Työntekoa verotetaan niin paljon, että ainoat rehelliset tavat rikastua ovat periminen ja Lotossa voittaminen. Maija Vilkkumaan sanoin: "Täällä ei laiskat köyhdy, eikä työllään voi rikastua."

L

 

[mjr]

Minusta Piipon ajattelua ei ole erityisen vaikea paikallistaa – sitä voisi kutsua vaikka ”luonnollisen hinnan” koulukunnaksi. Eli hinnat ja palkat määrittyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan: termi ”oikeudenmukainen palkka” on sisällyksetön. Yhtä hyvin voisi puhua Atlantin valtameren ”oikeudenmukaisesta” veden korkeudesta. Pörssimeklari saa moninkertaista palkkaa sairaanhoitajaan verrattuna, koska hänen palveluksistaan on niin paljon korkeampi kysyntä. No, tässähän on monen mielestä paljon sisäisiä ristiriitaisuuksia. Miksi esimerkiksi ei voi pitää ay-liikkeen vaikutusta työn kysyntään ja tarjontaan sinänsä ”luonnollisena” tekijänä? Mutta mm. tämä tekijä tietysti tässä ajattelussa torjutaan "epäluonnollisena" vapaan kilpailun vääristäjänä - kun on tämä kuviteltu ihannetila, jossa täysin vapaa yksilö tekee täysin vapaasti yksilöllisen sopimuksen täysin vapaan työnantajan kanssa. Tästä abstraktista ideaalitilasta jokainen poikkeama on poikkeama tehokkuuden kustannuksella. Mutta eihän mikään inhimillinen transaktio tapahdu materialistisessa tyhjiössä: kaikessa toiminnassa on lukemattomia kulttuurisia, moraalisia, poliittisia ym. vaikuttajia. Tavallaan tämä ideaali-tila muistuttaa marksismi-leninismin ajattelua kommunistisesta yhteiskunnasta – kummassakin totaalista abstraktiota täysin epärealistisesti tavoitellessa päädytään tuhoisiin poliittisiin toimiin.

Ja mitä sijaa politiikalle ja kansalaistoiminnalle sitten tässä ajattelussa jää? Minkälainen yhteiskunta olisi se, jossa tämä koulukunta saisi yksinään sanella toimintatavat eli jos elettäisiin täysin vapaassa markkinataloudessa ilman korkeita veroja ja ay-liikkeen kiristystä? Mikä rooli olisi poliittisella ja yhteiskunnallisella aktiviteetilla? Hyvin vähäinen tietysti: julkiset verotulot ja siten julkinen toiminta olisi kaikessa minimoitu. Oikeastaan tarvittaisiin lähinnä oikeuslaitos vapaan sopimusjärjestelmän ja yksityisomaisuuden suojaamiseksi sekä armeija puolustamaan valtiota ulkoisilta vihollisilta. Kaikki muu on enemmän tai vähemmän ylellistä ja verotuloilla rahoitettuna hintojen vapaata määrittymistä estävää. Mikä olisi tästä sitten seurauksena demokratialle? Perimmältään tämä maailmankatsomushan on itsessään tasa-arvon vastainen – ihmisillä on erilaisia ja eri tasoisia kykyjä ja ominaisuuksia, näillä kyvyillä ja ominaisuuksilla on eri suuruinen kysyntä: on luonnollista että syntyy yksilöiden eriarvoinen hierarkia. Tässä suhteessa ajatus poliittisesta tasa-arvosta on itse asiassa hyvin outo: on suorastaan järjetöntä että Jorma Ollillalla on yhtä monta ääntä kuin esim. jollain syrjäytyneellä alkoholistilla. Kumman yhteiskunnallisella analyysillä on oikeasti enemmän painoarvoa – kummalle pitäisi järkevässä poliittisessa järjestelmässä antaa enemmän painoarvoa? Itse asiassa koko korkean verotuksen yhteiskunta on syntynyt siitä että köyhiä on enemmän kuin rikkaita – toisten legitiimejä ansioita ryöstöverotetaan, koska poliittinen järjestelmä rakentuu köyhän enemmistön vallalle.

En mielestäni tee kovin paljon vääryyttä tälle ajattelulle näillä kärjistyksillä. Useimmat täysin vapaiden markkinoiden kannattajat eivät ehkä vie näitä ajatuksia loogiseen päätepisteeseensä, mutta mikä se päätepiste on, on kai aika helppo hahmottaa. No, toistaiseksihan on ollut niin että kapitalismi sisältyy moniarvoiseen kansalaisyhteiskuntaan eikä päinvastoin eli lopputulos on eri intressipiirien tietty tasapaino: elinkeinoelämä saa paljon helpotuksia, mutta toisaalta myös ay-liikkeellä on vahva asema. Lähinnä työttömät, syrjäytyneet ja yhä enemmän myös julkinen sektori kärsivät, mutta tietyssä mielessä kaikki ovat edelleen edustettuina. Kiista ei ole ratkennut lopullisesti kenenkään eduksi: on korkeat verot, mutta Jorma Ollilalla on paljon enemmän painoarvoa kuin syrjäytyneellä alkoholistilla ja rikastuminen ja yrittäminen on mahdollista. Tavallaan sosiaalidemokraattinen ratkaisu on kompromissi ”luonnollisen hinnan” ja tasa-arvon välillä. Markkinataloutta on käytetty hyvinvointivaltion veturina – jos markkinat ja yksityinen yrittäminen olisi tukahdutettu populistisilla rangaistusveroilla, olisi hyvinvointivaltiokin eli runsauden ja kasvun jakaminen myös tukahtunut. Eli tällä tavalla se eliittiä paljon köyhempi valtaenemmistö on saatu (jopa tavallaan ostettu) mukaan markkinatalouden kehittämiseen. Piipon tapaisten intoilijoiden pitäisi ehkä vähän miettiä, mitä tapahtuisi siinä vaiheessa, jos tämä enemmistö ei enää näkisi hyötyvänsä siitä että maan talouselämä on entistä tehokkaampaa ja ”vapaampaa”. Suomi ei kuitenkaan ole Amerikan Yhdysvallat, eikä välttämättä seurauksena olisi passiivisuus vaan aktiivisuus...

Mutta sinänsä on huolestuttava nähdä että tämä tasapaino ja kompromissi ovat nyt järkkymässä: kapitalismi on globalisoitumisen myötä murtautumassa ulos vanhasta teollistuneesta maailmasta ja hyvinvointivaltioiden ote siitä on kirpoamassa – renki näyttää yhä enemmän isännän elkeitä. (Tämä ei itse asiassa ole kokonaan negatiivista kolmannen maailman väestön kannalta...) Voi jopa käydä niin että Piipon tapaiset henkilöt ovat kehityksen myötä saamassa mitä haluavat. Ja se voi olla sitten vähän liikaa: toistaiseksi on olemassa kompromissi demokratian ja kapitalismin välillä, eikä ole sanottu kumpi osapuoli siitä lopulta enemmän hyötyy. Mutta joka tapauksessa on aika huolestuttavaa nähdä että väkivallan ja luokkakonfliktin hylännyt konsensus on rapautumassa, eikä pohjimmiltaan minkään yksittäisen tekijän tai liikkeen vaikutuksesta vaan syvien yhteiskunnallisten rakenteiden muuntumisen myötä. Miten hillitä globalisaatiota rationaalisesti ja rauhanomaisesti? Voi olla että tulee vielä ikävä näitä sosiaalidemokraattisia markkinatalouksia, jossa oli sekä vahva julkinen että yksityinen sektori. Eihän sitä tiedä – kehitys voi vielä kääntyä hyvään suuntaan, mutta viime aikoina merkit ovat olleet vähän karuja. Oma ideaalini olisi yhteiskunta jossa olisi sekä mahdollisuus yrittämiseen yksityisellä sektorilla että tasa-arvoinen koulutus- ja terveydenhoitojärjestelmä, tavallaan siis (vaikka termi onkin vähän ällöttävä) solidaarinen ja silti dynaaminen kansalaisyhteiskunta.

Edit: typoja ym.

 

[Karzan]

Antilla on taas asiaa:

http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=801564

 

[SergeiK]

Anna-Liisa Lilius 4.11.2005

Antilla on taas asiaa:

http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=801564

Taas?

Juttuhan on kolme kuukautta vanha.

 

[Karzan]

Juttuhan on kolme kuukautta vanha.

Kas, niimpäs olikin. My bad. :D

Tämä oli se Piippoon liittyvä juttu, joka oli uusi. Sitä on nuppi hieman kuutamolla näin perjantaina..

http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=850047

Joka tapauksessa lukemisen arvoinen juttu tuo vanha..

 

[Tobias]

Taas?

Juttuhan on kolme kuukautta vanha.

Nostetaanpa vanhaa ketjua ylös. Antti Piipolla on kyllä painavaa asiaa. Näitä miehiä Suomen talous kaipaa lisää ja kipeästi. Nyt ei ainakaan omaan silmääni ole sattunut Piipon mietteitä vähään aikaan, toivottavasti sanallinen arkkunsa taas pian aukenee!

Hieman tähän liittyen, tänään oli Hesarissa hauska juttu taloussivuilla jonkun raasun (ainakin kuvasta päätellen), muistaakseni Valvomo-nimisen yhtyeen laulajan sanoituksesta, jossa jeesusteltiin omistamisesta jotain tyyliin "kaikki omaisuutesi on jonkun toisen omaisuudesta pois". Taitaa olla melkoinen provooja tai sitten ihan vain tyhmä tuo sanoittaja, sillä tietenkään asia ei noin ole.

No joka tapauksessa, sivuilla oli sitten annettu asiantuntijoiden analysoida tuota tekstiä ja Sixten Korkman antoi osuvan vastauksen.

 

[SergeiK]

-

Oliko tämän viestin syvimmäinen message, että "tilatkaa Hesari?"

Sillä ilman kyseistä lehteä käteen jäi tieto, että joku sanoitti jonkun kappaleen johonkin tyyliin ja Sixten Korkman sanoi siihen napakasti.

 

[Ramchester]

Oliko tämän viestin syvimmäinen message, että "tilatkaa Hesari?"

Sillä ilman kyseistä lehteä käteen jäi tieto, että joku sanoitti jonkun kappaleen johonkin tyyliin ja Sixten Korkman sanoi siihen napakasti.

Eikös Hesarin lukeminen kuulu Suomessa ihan yleissivistykseen?

 

[Tobias]

Oliko tämän viestin syvimmäinen message, että "tilatkaa Hesari?"

Sillä ilman kyseistä lehteä käteen jäi tieto, että joku sanoitti jonkun kappaleen johonkin tyyliin ja Sixten Korkman sanoi siihen napakasti.

Ei tarvitse tilata Hesaria enkä lähde sitä mainostamaan. Mutta en lähde lainaamaan tekstejä tänne, niin kiinnostava tuo juttu sentään ei ollut. Lukekoon ken tahtoo.

 

[Muksu]

Valvomon biisin sanoituksillehan altistuu ihan radiota kuuntelemallakin, siksi suosittu kappale on kyseessä. Aika perusvasurihuttua, mutta uponnee kohderyhmäänsä kuin kuuma veitsi lahtarin selkään. Sanoittaja itse puolusti tekstiään melko odotetusti ja mielestäni aivan asiallisesti - ei heidän ole tarviskaan olla mitään taloustieteen guruja. Eiköhän suuri osa niistäkin jotka näiden biisien sanoituksista tietoa ammentavat ymmärrä asioiden olevan oikeassa Maailmassa vähän eri lailla viimeistä 25-vuotiaina ja asuntolaina niskassaan. Loput sitten äänestävät Vasemmistoliittoa tai Vihreitä.

Periaatteessahan tuossa voi ajatella olevan kyse jostain talouselämän kreationismista tai sellaisesta maantieteen opista jossa kerrotaan Maan olevan littana. Järkihän sen jo sanoo, muutenhan me kaikki pudottaisiin johonkin suuntaan. Myydään levyjä ja pidetään hauskaa kertomalla "tiedostavalle" nuorisolle ja muille prekaareille se mitä haluavat kuulla. Tässä ei mielestäni ole mitään vikaa päinvastoin. Ovathan bändit antaneet esiteineille seksivinkkejäkin aikojen alusta asti. Kaverit itse mainostavat olevansa poliittisesti erittäin tiedostavia. Tiedoton lienee lähempänä totuutta, mutta kuka siitä oikeasti välittää ja kenen edes tarvitsee? Ei Maailma nyt niin vakava paikka ole.

Erinomainen renkutus muuten. Yritän olla sietämättä biisiä, mutta se tarttuu ja jää päähän kolisemaan. Sama juttu jo sen edellisen kesäbiisin kohdalla. Hienoa työtä.

 

[SergeiK]

Ilmeisesti tähän ketjuun on ylivoimasta kirjoittaa, että mistäköhän Valvomon biisistä on kyse. Pitää vissiin tilata Hesari.

Ennenkuin sanotaan, niin oletan kyseessä olevan se Mikä Kesä-ralli. Siinähän ihaillaan kieltämättä joutilasta elämää.

 

[Muksu]

Ai, sori. "Ensimmäinen kaiken ottaa" taitaa olla kappaleen nimi.

http://www.valvomo.tv/ saitilla on paljon hupaisaa, juurikin tuollaista "tottakai Maa on littana" -tyylistä läppää.

 

[SergeiK]

Kiitos. Nyt kun tiedän kappaleen nimen, niin pystyin googlettamaan sanat. En ole taidetieteilijä, enkä tiedä mitä Valvomon tyypit sanoivat kappaleen sanojen käsittelevän, mutta minusta tuossa lallatellaan maailman luonnonvaroista ja niiden jakautumisesta. Termit nälkä, maailman rajallisuus viittaavat minusta joihinkin globaaleihin kehitysyhteistyö (vrt. Kenian-nälkäiset-isosilmäiset-pallovatsaiset-kärpästen-keskellä-seisovat-neekerit) sympatioihin. Itse en tuota tulkinnut pro-SAK ja hurraa Punakapinan häviäjäosapuoli propagandaksi, kuten Tobias.

Argumentointiin asiasta en ryhdy, koska en ole koskaan kuullut tuota kappeletta, enkä kuulu HS:n tilaajiin. Sitäpaitsi Sixten Korkman on kuulemma sanonut asiasta jotain niin nasevaa, että debaatti on hyödytöntä.

 

[Tobias]

No siteerataan. Sixten Korkman vastasi itse tekemänsä laulun (!) sanoilla, jotka menee näin:

"Ostat, jos sulla on rahaa, siinä ei ole mitään pahaa. Työ luo rahaa ja raha luo työtä, kansantalouden kiertokulun myötä.

Omaa etuasi saat vapaasti ajaa, tavoitat sitten linnaa tai majaa. Se toisilta ei olis koskaan pois jos markkinat hommansa hoitaa vois.

Tee työtä ja keksi uutta, käytä luovasti joka tilaisuutta. Maailma on silloin rajoja vailla ja surkuttelun osa vain laulajalla"

Loistava vastaus Valvomon lyriikoihin, etenkin tuo viimeinen säe Korkmanin biisissä. Onkohan Sixtenillä bändi? Ostan heti levyn.

 

[Ramchester]

Argumentointiin asiasta en ryhdy, koska en ole koskaan kuullut tuota kappeletta, enkä kuulu HS:n tilaajiin. Sitäpaitsi Sixten Korkman on kuulemma sanonut asiasta jotain niin nasevaa, että debaatti on hyödytöntä.

"Sixten Korkman vastaa perehdyttyään Valvomon kappaleeseen yllättävästi, itse tekemänsä laulun sanoin:

Osta, jos sulla on rahaa
siinä ei ole mitään pahaa
Työ luo rahaa ja raha luo työtä
Kansantalouden kiertokulun myötä

Omaa etuasi saat vapaasti ajaa
tavoitat sitten linnaa tai majaa
Se toisilta ei olis koskaan pois
jos markkinat hommansa hoitaa vois

Tee työtä ja keksi uutta
käytä luovasti joka tilaisuutta
Maailma on silloin rajoja vailla
ja surkuttelun osa vain laulajalla." HS 3.9.2006