Piippo lateli totuuksia sosialistisesta Suomesta

[Ziran]

Re: Automaatio

Viestin lähetti lihaani
Miltei joka alalla automaation vauhti kiihtyy eksponentaalisesti ja tavalliselle makkaranpurijalle EI OLE mitään työtä, josta viitsittäisi maksaa palkkaa. Marjanpomintaa, risusavottaa, seuranpitoa vanhuksille ja vammaisille ilman palkkaa ovat ehkä ainoat työt, joita tarjotaan. Tai provikkapalkalla myymään jotain hilavitkutinta, jota ei kukaan halua.

Kapitalismin tulevaisuus näyttääkin aika synkältä. Maapallon resurssit ovat rajalliset, ja kasvu ei voi jatkua loputtomiin.

Tekniikka sen sijaan kehittyy, ja tulevaisuudenkuva näyttääkin siltä että tuotantotyöllisyys romahtaa ja palvelutyöllisyys kasvaa siihen mihin pystyy. Viisaammat miettikööt kuinka suuri prosentti voi olla palvelutyöllisyydellä.

Mitä tästä seuraa?

Skenaario 1:
Tuotantotalouden sosialisointi. Kasvua ei enää ole -> omistajat eivät saa voittoja -> omistajia ei enää kiinnosta -> "maailmanvaltio" tjms. ottaa haltuunsa voittoa tuottamattomat, mutta elintasoa ylläpitävät tuotantolaitokset.
Näennäinen kapitalismi pidetään yllä pienyrittämisellä eli palvelualoilla.

Skenaario 2:
Tämä on pelkkää maailmanlopun höpötystä, ja tekniikan kehitys mahdollistaa kapitalismin voittokulun.

Skenaario 3:
Estääkseen vallankumoukset ja kansainvallat ja kaiken maailman sosialisoinnit, jotain noin 80% maapallon väestöstä poistetaan. Toivottavasti käy tuuri, ja olen oikealla puolella aitaa.

Skenaario 4:
Pääsemme jonkin ihmeellisen teknisen keksinnön (poimumoottori, ali-avaruusajo tms) avulla hyödyntämään toisten tähtien ja galaksien resursseja.

Olisiko muita vaihtoehtoja?

Niin, ja tähän vielä selvennys että minä en ole kallellaan en oikealle enkä vasemmalle :)

Pelkkä sivustakatsoja.

 

[WPK]

Ohmille palkoista

Viestin lähetti Ohmi
Niin kuin jo aiemmin kirjoitin, palkasta ei voi neuvotella paikallisesti alakohtaisten TES:in vähimmäispalkkoja huonommaksi.
...
...
...
Mistäköhän tämä palkkojen laskeminen on nyt keksitty?

edit: yksi vaillinainen lause

Meinasinkin sitä aika ajoin julkisuuteen TT:stä ja kokomusta-puolueen suunnalta nousevaa vaatimusta palkkajoustoista, mikä käytännössä tarkoittaa heidän puhumanaan aina vapaita käsiä palkan alentamiseen. Vähimmäispalkkakäsitehän on suurelle osaa työnantajista varsinainen kirosana. Onneksi eivät ole vielä onnistuneet saamaan tuota tavoitettaan läpi.

PS. toi siivooja saa siis minimipalkallaan noin 6500 mummonmarkkaa kuukaudessa. Siitä verot pois , niin eipä huvittaisi olla kokeilemassa elämistä Helsingin seudulla. Ei ainakaan yksinhuoltajana tai edes sinkkuna.

 

[rapster]

Re: Ohmille palkoista

Viestin lähetti WPK
PS. toi siivooja saa siis minimipalkallaan noin 6500 mummonmarkkaa kuukaudessa. Siitä verot pois , niin eipä huvittaisi olla kokeilemassa elämistä Helsingin seudulla. Ei ainakaan yksinhuoltajana tai edes sinkkuna.

Jep, haluaisin nähdä esimerkiksi nimimerkin Ohmi (vaikka parin kakaran kera) suorittamassa tämän stuntin. Voisi irroittaa parit räkäiset naurut, jos minussa olisi eräiden lailla sadistin vikaa. Totta kai samaan hengenvetoon on mainittava (ennen kuin saan jonkun vaahtosuun kimppuuni), että onhan meillä toki Suomessa tässä (matala-)palkkausasiassa varmasti vallalla suotuisammat suhdanteet kuin esimerkiksi The Land of the Freessä, Ameerrikassa.

Ihmettelen vaan, että jos kerran matalapalkkaista (siivoojan, tarjoilijan, kytän, hoitsun, vanhusten hoitajan, eskaritädin, jne.) duunia on tarjolla sitä tekeville vaikka kuinka paljon, ja kun kukaan ei sitä näytä suostuvan tekemään (ja kun kerran emme saa hymyilevillä ihmisillä ja isoilla hampurilaisillamme oikein houkuteltua tänne auliita maahanmuuttajiakaan), eikö olisi yhteiskunnan kannalta halvinta yksinkertaisesti nostaa näistä ei-halutuista duuneista nostettavissa olevaa palkkaa, ja kunnolla? Kun vielä tarjottaisiin kaupan päälle näille joidenkin mainitsemille asiantuntija-alan henkilöille yksisuuntainen lippu Jenkkilään, kustannuksethan olisivat about tasan, tai "breaking even", kuten he niin hauskasti toteavat valkaistun hammaskiilteen kimaltaessa kasvihuonekaasun lämmittämässä, tappavassa aamuauringossa.

 

[mjr]

Onhan se kiinnostava suuntaus nyt päällä. Pitkään oli historiallinen trendi tulo- ja luokkaerojen pienentymiseen. Ilmeisesti kapitalismi on tulossa uuteen kehitysvaiheeseen, jossa sen hillitseminen sosiaalidemokratian keinoin alkaa olla mahdotonta. Tietysti tälläinen yhteiskunta tarjoaa hyvät mahdollisuudet pärjätä, hyvällä onnella, henkilökohtaisilla kyvyillä tai syntymisellä oikeaan perheeseen voi päästä eteenpäin armottomassa kilpailussa. Jos kulloinenkin työnantaja ei menesty olemassaolon taistelussa, voi myydä omat taitonsa jollekin toiselle. Mutta onko tässä elämäntavassa kovin paljon arvoa? Juostaan järjettömästi että pysyttäisiin edes paikallaan? Sitten työuran jälkeen eläkkeelle n. 70-kymppisenä, jos hyvä tuuri on ja terveys on säilynyt. Ja jos oikein hyvä tuuri on niin pääsee kroonikkopotilaaksi yksityissairaalaan eikä julkiseen. Ja kuolee pois. Missä vaiheessa raha ja kilpailu tulivat kaiken mitaksi? Ja yhä vähäisemmäksi käyvää vapaa-aikaa hallitsemaan kyyninen viihdeteollisuus?

Tietysti historiallinen kehitys vaikuttaa aina melko väistämättömältä, mutta se että jonkun arvon dominaatio tietyn historiallisen hetken ajan on väistämätöntä, ei tarkoita sitä että se arvo olisi hyväksyttävä. Olen aivan varma siitä, että jos meidän historiallinen jatkumomme säilyy, tullaan jonain päivänä katsomaan tätä nykyistä yhteiskuntaamme hyvin ymmällään ja säälien. Varmasti myös syyttäen. Tietenkään tämän hetken vasemmistolla ei näytä olevan mitään lääkkeitä tilanteeseen, eikä ilmeisesti oikein ymmärrystäkään: syyllistetään vain melko pinnallisesti ja populistisesti syiden sijasta seurauksia. Yksi neuvostokommunismin lukuisista "siunauksista" varmasti tämäkin kavahtaminen syvällisestä analyysista ja vakavasti otettavien toimintatapojen esittämisestä.

Anyway, vähän karu suunta tällä hetkellä. Itse olen toistaiseksi "onnekkaiden" joukossa - varmasti jos joutuisi yrittämään tulla toimeen sillä täällä mainostetulla siivoojan palkalla (tai julkisen terveydenhoidon pätkätyöläisenä), johonkin rajaan asti saattaisi varmasti unelmoida tästäkin. Mutta kiintoisa tämä "etuoikeutettu" asema: kaikki oikeasti arvokas on työpäivän ulkopuolella - perhe, sukulaiset, ystävät, kirjallisuus ja historia. Silti työ syö suurimman osan energiaa noilta melko rajattomasti tärkeimmiltä asioilta... Ei mikään terve elämäntapa. Väittäisin että pahasti olemme väärillä raiteilla nykymaailmassa, melkoisen armottomissa materialistisissa rakenteissa. Valistuksen impulssi on hukkumassa irti päässeisiin taloudellisiin voimiin, mutta en usko että se on valistuksen syytä - taitaa melkein olla niin että valistus oli yksi kapitalismin varhaisia seurauksia. Renki on ollut isäntä kaiken aikaa...

 

[Sumu]

aamen.

 

[Ramchester]

Re: Ohmille palkoista

Viestin lähetti WPK
Meinasinkin sitä aika ajoin julkisuuteen TT:stä ja kokomusta-puolueen suunnalta nousevaa vaatimusta palkkajoustoista, mikä käytännössä tarkoittaa heidän puhumanaan aina vapaita käsiä palkan alentamiseen. Vähimmäispalkkakäsitehän on suurelle osaa työnantajista varsinainen kirosana. Onneksi eivät ole vielä onnistuneet saamaan tuota tavoitettaan läpi.

Tämä taas jatkaa sita samaa ennakkokäsitysten linjaa kuin tuo kokomusta-puolue kommenttikin. Pääasiassa nämä palkkajoustot tarkoittavat palkanalennuksia irtisanomisuhan alla, eikä näissäkään tapauksissa mennä alojen vähimmäispalkkojen alle. Suomessa on useita esimerkiksi PK-yrityksiä, jotka palkitsevat tai ainakin haluaisivat palkita työntekijöitä yrityksen hyvästä tuloksesta, nostamalla työntekijöiden eli ihan duunariosaston palkkoja. Taloudessa on kuitenkin tunnetusti erilaisia vaihteluita alasta riippuen, joihin reagoimiseen TES ei anna oikeastaan minkäänlaista mahdollisuuksia. Mikäli olet kerran hyvästä tuloksesta innostuneena nostanut työntekijöiden palkat tietylle tasolla, palkan lasku ei onnistukaan yhtä kivuttomasti - tähän vaaditaan jo kirjanpitäjältä tietoa konkurssiuhasta. Ja tunnetusti konkurssiuhan alla homma alkaa olla jo kaput.

Toisinsanoen työnantajan olisi helvetin paljon helpompi maksaa työntekijöille hyvää palkka silloin kun mennään "kovaa", mikäli laman/taantuman aikana palkkoja voitaisiin vastaavasti pienentää. Nyt työntekijät kerjäävät lisää palkka ja työnantajat pihtaavat minkä kerkeevät pahojen päivien varalle, ja talouden hidastuessa, ei keskustella palkoista vaan otetaan luku viiteen.

Viestin lähetti WPK
PS. toi siivooja saa siis minimipalkallaan noin 6500 mummonmarkkaa kuukaudessa. Siitä verot pois , niin eipä huvittaisi olla kokeilemassa elämistä Helsingin seudulla. Ei ainakaan yksinhuoltajana tai edes sinkkuna.

Tämä 6500 mummonmarkkaa nyt oli sitten sen ensimmäistä päivää harjaa heiluttavan palkka eikä siinä ole mukana minkäänlaisia lisiä. Palkan pitäisi olla jo hieman parempi vuoden työskentelyn jälkeen, mutta olet aivan oikeassa ettei tuo elämä missään tapauksessa herkkua olisi. Työllisillä on kylläkin mahdollisuus saada myös asumistukea, mutta itselläni ei ole tietoa siitä, ylittääkö edellä mainittu palkka tukeen edellytettävän enimmäispalkan - mikäli näin on, asuntotukijärjestelmissä on puute, joka pitäisi korjata välittömästi.

Tarkennetaanpa vielä tuota eilistä heittoani;"Toisinsanoen, avuttomille ja oman onnensa nojaan jääneille sen verran kuin toimeentulo edellyttää - ei senttiäkään enempää, koska toimeentulotukien ei pidä koskaan eikä missään tapauksessa kilpailla normaalien ansiotulojen kanssa". Tämän ajatuksen takana oli juuri moite nykyisille tukijärjestelmille, jossa kotona makaamalla saa enemmän rahaa kuin lähtemällä esim. siivoojaksi. Olisiko sittenkin järkevää palkita yritteliäitä työntekijöitä esim. 80 %:n asumistuella aina tuonne 1200-1300 euron kuukausipalkkaan asti, joka on siis myös työttömillä? Pelkästään tällä esimerkillä saataisiin pienipalkkaiset alat kotona makaamista kannattavammiksi.

 

[lihaani]

Työttömien makoilusta kotona

En tiedä, kenen intrsseissä on vahvistaa urbaanilegendaa työtävieroksuvista makoilijoista ja lusmuista, joita pitäisi kepittää ottamaan vastaan työtä kuin työtä.

Ansiosidonnaisella korvauksella olevat työllistyvät varsin hyvin. Ongelma ei ole pinnaaminen vaan, ettei kukaan yrittäjä haluaisi maksaa pitkäaikaistyöttömälle työpanoksesta oikeata setelirahaa palkaksi.

Toimeentulotuki yksinäiselle on tällä hetkellä 18,50 €/arkipäivä, eli 2400 mummonmarkkaa/kk. Sillä ei Suomen talvessa elä. Asumistuki ja harkinnanvaraiset tuet (silmälasit, tekarit jne. välttämättömyydet) mahdollistavat ihmisen juuri ja juuri hengissäpysymisen.

Millähän lailla tämmoinen ihminen aktivoidaan töihin, ja mihin toihin? Mitä hänelle työnantaja on valmis maksamaan?

 

[Ramchester]

Re: Työttömien makoilusta kotona

Viestin lähetti lihaani
Toimeentulotuki yksinäiselle on tällä hetkellä 18,50 €/arkipäivä, eli 2400 mummonmarkkaa/kk. Sillä ei Suomen talvessa elä. Asumistuki ja harkinnanvaraiset tuet (silmälasit, tekarit jne. välttämättömyydet) mahdollistavat ihmisen juuri ja juuri hengissäpysymisen.

Niin kuin jo aikaisemmin totesin, tuo asumistuki näyttelee nykypäivän vuokrilla melko suurta osaa kuukauden käyttövaroja laskettaessa. Joku korkeampaa matematiikkaa osaava voisi tehdä jonkinlaisen laskuesimerkin siitä mikä ero on a) Ella Purontakasen, joka on ensimmäistä vuottaan siivojana Helsinkiläisessä yrityksessä nauttien tuota noin 1100 €:n palkkaa ja asuu yksiössä, jonka vuokra on noin 400 €/kk, eikä siihen ole myönnetty asumistukea ja, b) Kalle Takanpurosen, joka on ollut työttömänä syntymästään lähtien eli nauttii tuota 403 €:n kk-ansioita ja asuu Ellan naapurissa ja maksaa samanlaista vuokraa eli 400 €/kk, johon on annettu 80 %:asumistuki. (Tämän lisäksi Kallella on tiettyjä tarvikkeita esim. silmälasit, tekarit ja Helsingin sanomat, lääkkeet etc. joista laskut menevät suoraan Kelan tiskille), välillä.

Ellan veroprosentti on noin 15 % ja tämän lisäksi palkasta otetaan 4,6 %:n työeläkemaksu ja 0,2 %:n työttömyysvakuutusmaksu, joten Ella saa puhtaana käteen 1100-165-50,6-2,2 eli 882,2 €. Tästä palkasta Ella maksaa 400 €:n vuokran, jonka jälkeen Ellalle jää käytettäväksi 482,2 €/kk, josta pitäisi ostaa ruuan lisäksi tekarit, silmälasit, Helsingin Sanomat, lääkkeet etc.

Kalle sen sijaa saa 400 €/kk, josta hän maksaa 20 %:n omavastuun vuokrasta eli 80 €, joten Kallelle jää 320 €/kk käytettäväksi ruokaan ja erinäisiin tarkoituksiin. Tämän lisäksi Kallen ei tarvitse välittää silmälasi-, tekari-, Hesari-, tai lääkelaskuista.

Mikäli joskus tähän valintatilanteeseen joudun niin enpä ihmettelisi jos löytäisin itseni kotoa syljeskelämässä kattoon...

Netti on näköjään siitä vekkuli paikka, että sieltä löytyy viimeinen tieto lähes asiasta kuin asiasta, työttömyyspäiväraha on nykyään jo 23,02 €:a joten laskutoimitus "tasoittuu" entisestään...

 

[Jermu]

Re: Työttömien makoilusta kotona

Viestin lähetti lihaani
Millähän lailla tämmoinen ihminen aktivoidaan töihin, ja mihin toihin? Mitä hänelle työnantaja on valmis maksamaan?

Yksinkertaisten, siinä on riittävästi aktivointia, että myös matalapalkkaisen työn vastaanottaminen nostaisi tulotasoa, ja tällä en tarkoita sitä että matalapalkkaisten töiden palkkausta pitäisi nostaa. Työstä sen mukainen palkka millaista koulutusta se edellyttää ja mikä on vastuu.

Ennenkaikkea ylenmääräinen holhoaminen saisi loppua, tilanne jossa pieni vähemmistä elättää, enemmän tai vähemmän, suurinta osaa kansasta, on varsin kestämätön. Kukin huolehtikoon loppupeleissä itsestään, tosin kyllähän kaikille ressukoillekin on se perustoimeentulo turvattava vaikka olisikin täysin itse aiheuttanut oman surkean tilanteensa. Ja niitähän täällä riittää.

 

[lihaani]

Re: Re: Työttömien makoilusta kotona

Viestin lähetti Jermu
Ennenkaikkea ylenmääräinen holhoaminen saisi loppua, tilanne jossa pieni vähemmistä elättää, enemmän tai vähemmän, suurinta osaa kansasta, on varsin kestämätön. Kukin huolehtikoon loppupeleissä itsestään, tosin kyllähän kaikille ressukoillekin on se perustoimeentulo turvattava vaikka olisikin täysin itse aiheuttanut oman surkean tilanteensa. Ja niitähän täällä riittää.

Mitä on ylenmääräinen holhoaminen?

Täältä löytyy tietoa työllisyydestä, palkoista ja paljosta muusta selkeinä aikasarjoina.

Huomaamme, että ennen pankkikriisiä, joka tappoi terveitä firmoja rotan lailla, työttömyys Suomessa oli Japanin kanssa maailman pieninpiä. Noin 80000 ihmistä eli 3%. Pitkäaikaistyöttömiä ei ollut kuin muutama tuhat ihmistä. Silti suhteessa sen ajan palkkatasoon työttömyysturva oli vähintään yhta "antelias" kuin nykyisin.

Työministeriön sivuilta voi käydä tsekkaamassa vapaat työpaikat. Täältä löytyy aikasarja avoimista työpaikoista ja työttömistä ajalta 1987-2003. Se on korutonta kertomaa.

Näitä faktoja vasten työttömien "kannustaminen", "aktivoiminen", "kannustinloukut" ym. ovat lähinnä mantraa, jolla saataisiin oikeat halpatyövoimamarkkinat Suomeen. Eli voitaisiin maksaa niin surkeata palkkaa, ettei sillä säily elossa. Yhteiskunta sitten yksilöä nöyryyttävällä tarveharkinnalla kattaisi loput, mitä tarvitaan minimitoimeentuloon.

Tämä on oikea tapa lisätä rikollisuutta ja yhteiskunnallista levottomuutta tähän maahan. Itselleni jännitykseksi riittäisivät silloin tällöin nähtävät lätkämatsien myllyt.

edit: pirusti typoja

 

[dana77]

Re: Re: Työttömien makoilusta kotona

Viestin lähetti Ohmi
....Ellalle jää käytettäväksi 482,2 €/kk, josta pitäisi ostaa ruuan lisäksi tekarit, silmälasit, Helsingin Sanomat, lääkkeet etc.

Kalle sen sijaa saa 400 €/kk, josta hän maksaa 20 %:n omavastuun vuokrasta eli 80 €, joten Kallelle jää 320 €/kk käytettäväksi ruokaan ja erinäisiin tarkoituksiin. Tämän lisäksi Kallen ei tarvitse välittää silmälasi-, tekari-, Hesari-, tai lääkelaskuista.

Onneksi Piippo ja hänen oikeistolaiskaverinsa ovat keksineet ratkaisun tämän moraalisen dilemmaan että pienituloiset ja työttömät saavat lähes saman toimeentulon. Hommahan voisi toimia kuten Yhdysvalloissa, jossa Kallella ei olisi varaa pitää asuntoa, sillä hän ei saisi penniäkään ja hän eläisi kerjäämällä nukkuen tunneleissa ja muissa suojaisissa paikoissa.

Ella taas saisi työstään palkkaa, joka ei tosin riittäisi edes perustoimeentuloon mahdolliselle jälkikasvulle vaan hänen on otettava toinen mcJob ja tehtävä töitä elääkseen 14 tuntia päivässä, jos hän aikoo ruokkia ja kouluttaa lapsensa edes siedettävästi.

Ella ja Kalle ovat siitä leppoisia kavereita, ettei heiltä jää arkihuoliltaan aikaa ja energiaa rekisteröityä äänestäjiksi ja äänestää muita kuin vallassa olevia tahoja.

Samalla asiantuntija-Antti ja muut hyvinkoulutetut kunnon ihmiset saavat $100K palkkaa vuodessa. Hänellä menee hyvin ja hän ei ole kiittämätön ihminen luonteeltaan ja hänellä onkin aikaa äänestää vallassa olevia, sillä maassahan menee aika hyvin; mitä nyt välillä köyhistä eli rikollisista on harmia sillä he välillä varastelevat, mutta rangaistuksiahan voidaan toki koventaa ja ratkaista tämäkin pieni ongelma sillä.

Korostan vielä että homma on täysin reilu. Hyvin koulutettu asiantuntija saa paljon parempaa palkkaa kuin kouluttamaton Ella ja työssäkäyvä Ella saa parempaa palkkaa kuin työtön Kalle. Homma on reilua siis juuri siksi että Ellalla ja Kallella on MAHDOLLISUUS päästä asiantuntijaksi tai muuksi hyvinkoulutetuksi ihmiseksi senkun vain kouluttaa itsensä (kylllä pystyvä ihminen saa muutaman sata tuhatta aina koottua lukukausimaksuihin, jos vain vähänkin viitsii. eihän insinööriperheessä kasvaneella Antillakaan ollut siinä mitään vaikeuksia).

Homma on vielä silleen bueno, että kun Antin palkka on niin hyvä että hän voi kuluttaa huomattavasti enemmän kuin suomalainen kollegansa, jolloin hän työllistää enemmän Elloja kuin suomessa, varsinkin kun USA-Ellojen palkat eivät niin paljoa hinnoissa edes näy. Niinpä Kallejen määrä on jopa suomea pienempi.

 

[Maple Leaf]

Tätä ketjua lukiessa tulee miettineeksi, että mielipiteiden ääripäissä nähdään janan toisessa päässä olevien elävän muiden kustannuksella. Toiset kokevat työttömät loisiksi, toiset näkevät menestyneempien ihmisten riistävän vähempiosaisten leivän - tai ainakin jotain, joka ikään kuin automaattisesti kuuluisi jonkinlaisen isojaon piiriin.

Molemmat visiot ovat pelottavia. Mielestäni paras yhteiskuntamalli on sellainen, joka kyllä antaa yksilölle mahdollisuuden onnistua ja nauttia onnistumisensa hedelmistä, mutta samalla turvaa jostain syystä ponnistuksissaan epäonnistuneen yksilön elämän jelppaamalla tätä eteenpäin. Joku on joskus sanonut, että sosiaaliturvan tulee olla ponnahduslauta, ei verkko - tarkoittaen sitä, että pudonneita autetaan takaisin ylöspäin, eikä jätetä makaamaan putoamisensa jälkeen.

Esimerkiksi työttömät jätetään liiankin helposti syrjäytyneiksi, mikä johtaa lopulta entistä suurempiin sosiaalisiin ongelmiin. Tästä syystä olisikin syytä luopua vastikeettomasta työttömyyskorvauksesta. Ei kuitenkaan niin, että työttömät velvotettaisiin päivärahaa vastaan työskentelemään perinteisille työnantajille (miksi antaa heille orjatyövoimaa?), vaan niin, että päivärahan nauttijan on sitouduttava työskentelemään esimerkiksi kansalaisjärjestöissä tietty tuntimäärä viikossa. Näin työttömällä säilyisi paitsi tekemisen rytmi, myös sosiaaliset suhteet ja omanarvontunto, puhumattakaan siitä, että hänen tekemisellään ja olemisellaan olisi todellista merkitystä yhteiskunnan ja ympäristön kannalta.

Toisaalta työnantajapuolen olisi viisasta lopettaa hurskastelu "työelämän joustojen" suhteen - nämä joustot kun ovat jo tulleet nähdyiksi ja sangen yksipuolisiksi havaituiksi. Lisäksi työnantajapuolen valittaminen verotuksesta on korniakin kornimpaa niin kauan, kuin esimerkiksi valtion rahoittama peruskoulu- ja jatko-opintojärjestelmä tuottaa mahdollisuuden tasokkaaseen työväkeen. Eräs tutkija - jonka nimeä en tietenkään nyt muista - spekuloi aikoinaan sillä, että Nokian nousu it-alan suuruudeksi mahdollistui nimenomaan suomalaisella "sosiaalidemokraattisella" järjestelmällä, jossa koulutuksen takaa yksilön kyvykkyys, ei tämän vanhempien tulotaso.

Pähkinänkuoressa: jotkut ideoivat ja tienaavat, ja se on ihan okei. Nämä työllistävät ja maksavat veroja, ja se on ihan okei. Suurin osa ihmisistä käy duunissa ja maksaa veroja, ja se on ihan okei. Osa ihmisistä ei syystä tai toisesta saa duunia tai jaksa tehdä duunia, joten veroja maksavat elättävät heidät - ja se on ihan okei, yllämainituilla reunaehdoilla. Jotkut dokaavat toisten maksamilla veroilla itsensä hengiltä, ja se ei ole okei, mutta sitä tapahtuu joka tapauksessa, ja valtion kokonaisbudjetista heidän juomansa vievät murto-osan, joten siitä kitiseminen on energian haaskaamista.

Ja kun katselee maailmaa kokonaisuutena, on pakko myöntää, ettei pohjoismaista järjestelmää parempaa yhteiskuntamallia ole keksitty - ei, vaikka listaisi kaikki sen heikot puolet.

 

[Gagne]

80%-50%-30%...?

Hyvää peitsentaittoa palkkauksesta.

Hyvinvointiyhteiskunnan "romuttaminen" johtaisi mielestäni tuolla edellä mainittuun "pienen prosentin yhteiskuntaan". Meillä ei tästä julkisuudessa juurikaan keskustella. Yksi tähän kehitykseen johtava tekijä on mielestäni pyrkimys koko kansalle tarjottavan kunnollisen koulutuksen lopettamisella.

USAssa johtavissa koulutuspolitiikasta päättävissä elimissä on avoimesti todettu, että koko kansan sivistäminen on vaarallista. Tätä samaa mallia ollaan ajamassa myös Suomeen, kaikkine koulujen paremmuuslistoineen etc.

Peruskouluissa ns. ongelmiaomaavia nuoria on prosentuaalisesti n. 20% koko ikäluokasta. Näiden tapausten hoitoon on jo vuosikaudet varattu resurssit, jotka kattavat 3% "käsittelyn". Sattumoisin tämä 3% kattaa juuri ne meluavat ja luokissa riehuvat pojat, joita "tarkkikset" ovat täynnä. Loput 17%, eli ongelmiinsa "hiljaa" reagoivat oppilaat ovat oman onnensa nojassa.

Heille ei anneta siis mahdollisuutta hoitaa ongelmiaan, ja on aika luonnollista ettei opiskelu silloin kiinnosta. Heistä tulee "luusereita,katunaisia, diilereitä..." .

Ikäluokat Suomessa ovat tällä hetkellä noin 50 000 - 55 000 lasta/a. Laskekaa huviksenne minkä verran "luusereita" lasten- ja nuorten asioiden laiminlyönti aiheuttaa joka vuosi. Lopulta tämä johtaa pienemmän prosentin yhteiskuntaan, jossa työvoima on halpaa, ja kilpailukyky kova.

 

[Barnaby]

Viestin lähetti Maple Leaf
Tästä syystä olisikin syytä luopua vastikeettomasta työttömyyskorvauksesta. Ei kuitenkaan niin, että työttömät velvotettaisiin päivärahaa vastaan työskentelemään perinteisille työnantajille (miksi antaa heille orjatyövoimaa?), vaan niin, että päivärahan nauttijan on sitouduttava työskentelemään esimerkiksi kansalaisjärjestöissä tietty tuntimäärä viikossa. Näin työttömällä säilyisi paitsi tekemisen rytmi, myös sosiaaliset suhteet ja omanarvontunto, puhumattakaan siitä, että hänen tekemisellään ja olemisellaan olisi todellista merkitystä yhteiskunnan ja ympäristön kannalta.

Tämä onkin erinomainen ajatusmalli, jonka tapaista olen itsekin ehdotellut. Toiminnan voisi järjestää alueelliseksi, jossa kerättäisiin yhteen kaikenlaiset yleishyödylliset toimet liukkaiden jalkakäytävien jäänpoistosta vanhusten auttamiseen. Voisi järjestää suojatievahteja ala-asteiden lähistöille, hoitaa kaupungille helpoimman pään puutarhatyöt jne. jne. jne. Päivien ei tarvitsisi olla mitään 9:stä 5:een puristuksia, vaan tarkoituksenmukaisen mittaisia. Sosiaaliset kontaktit ja jonkinlainen arkirutiini säilyisivät, ja lääkärien ei tarvitsisi pumpata nykyistä määrä psyykenlääkkeitä kansalaisiimme.

Tässä kohdassa heräsin unesta ja totesin ettei tällaista voisi toteuttaa nykypäivän Suomessa. Edellämainitun esittäminen jollekin änkyrä-kommunistille on kuin ehdottaisi Turun kaupunginjohtajalle joulurauhajulistuksesta luopumista. Eihän ihmisiä saa hyvä ihme käskeä tai velvoittaa. Parempi onkin, että kaikki työttömät ovat neljän seinän sisällä ja/tai lähiöpubissa pysyvässä keppanakännissä. Näinhän tämä Suomi toimii.

Hyvinvointivaltiosta sen verran, että eilen Kela kantoi kortensa kekoon ja lakkauttaa lasten ja nuorten psykiatrisen yksilöterapian tukemisen. Ja oliko nyt pari päivää sitten, kun joku valitteli hesarin yleisönosastolla totaalisen toimimatonta terveyskeskus-järjestelmää. Kaksi tämän vuoden sisällä sairaalahoidossa (julkisessa) ollutta läheistäni on tehty ainakin puoleksi vuodeksi työkyvyttömiksi hoitovirheiden takia, ja veronmaksajat saavat vielä korvata heille hoitovirheetkin. Ei meillä ole aikoihin ollut mitään hyvinvointivaltiota. Aivan turha avautua että Piipot ja muut ökymiehet ajavat alas terveydenhuollon ja muut yhteiskunnan palvelut, kun ne ovat ihan omasta takaa henkitoreissaan.

 

[Gagne]

Viestin lähetti Barnaby
Aivan turha avautua että Piipot ja muut ökymiehet ajavat alas terveydenhuollon ja muut yhteiskunnan palvelut, kun ne ovat ihan omasta takaa henkitoreissaan.

Sen verran vaan, että eihän ne nyt herran Jumala ole mitenkään "omasta takaa" tuohon tilaan joutuneet. Kyllä kyse on rahavirtojen ohjailusta niiltä pois.

 

[Barnaby]

Viestin lähetti Gagne
Sen verran vaan, että eihän ne nyt herran Jumala ole mitenkään "omasta takaa" tuohon tilaan joutuneet. Kyllä kyse on rahavirtojen ohjailusta niiltä pois.

No aivan, huono sananvalinta. Sanotaan että ovat valmiiksi päin helvettiä. Kukahan niitä on muuten ohjaillut? Ei ainakaan Piippo.

 

[Gagne]

Viestin lähetti Barnaby
No aivan, huono sananvalinta. Sanotaan että ovat valmiiksi päin helvettiä. Kukahan niitä on muuten ohjaillut? Ei ainakaan Piippo.

No, eiköhän "piippoismin" kannattajia ole ollut hallituksissa jo jonkin aikaa. Itse näkisin esim. demareiden nykyisen puheenjohtajan omalla pääministerikaudellaan (kera tietysti valtiovarainministerinsä) toteuttaneen jossain määrin ko. ideologiaa.

Se, miksi alunperin oli terveydenhuollon tms. menoja karsittava (-90 luvun alun lama &valtion velkaantuminen) on jotenkin ymmärrettävää. Sitten kun oli raamatullisesti 7 kasvun vuotta, näiden putiikkien rahoitusta ei kuitenkaan korjattu. Hommattin kaikkea yleishyödyllistä, kuten hävittäjiä etc. Mutta se on toisen ketjun asiaa. Vit*ttaa vaan kun viattomat kärsii, eli lapset&sairaat&vanhukset. Kyllä kai meillä näistä olisi varaa pitää kunnolla huolta?

Pummeja minäkään en hyväksy.

 

[Timi]

Viestin lähetti Maple Leaf
Lisäksi työnantajapuolen valittaminen verotuksesta on korniakin kornimpaa niin kauan, kuin esimerkiksi valtion rahoittama peruskoulu- ja jatko-opintojärjestelmä tuottaa mahdollisuuden tasokkaaseen työväkeen.

Mielestäni on aina mielenkiintoista lukea, kuinka suomalainen koulutusjärjestelmä on ilmainen. Joo joo.. suomalainen progressiivinen verotusjärjestelmä takaa sen, että jokainen itseään kouluttava tulee maksamaan koulutuksensa moninkertaisesti takaisin verojen muodossa. Ellei sitten lähde ulkomaille tutkinto taskussa.

 

[Maple Leaf]

Viestin lähetti Timi
Mielestäni on aina mielenkiintoista lukea, kuinka suomalainen koulutusjärjestelmä on ilmainen. Joo joo.. suomalainen progressiivinen verotusjärjestelmä takaa sen, että jokainen itseään kouluttava tulee maksamaan koulutuksensa moninkertaisesti takaisin verojen muodossa. Ellei sitten lähde ulkomaille tutkinto taskussa.

En tietenkään tarkoittanut sitä, että valtion maksaessa esimerkiksi peruskoulun sitä ei maksa ikään kuin "kukaan" - kyllähän kaikki valtion kulut maksetaan kansalaisten veroilla. On kuitenkin hienoa, ettei esimerkiksi kolmen lapsen siivooja-yksinhuoltajaäidin tarvitse kaivaa kuvettaan tuupatessaan lapsensa koulutielle. Jos näistä lapsista kasvaa koulutettuja kansalaisia, ei liene väärin, että he maksavat veroja yhteiskunnalle, joka heidät opin tielle saattoi, ja samalla rahoittavat yhteiskunnan muitakin toimintoja.

 

[rapster]

Viestin lähetti Maple Leaf
Esimerkiksi työttömät jätetään liiankin helposti syrjäytyneiksi, mikä johtaa lopulta entistä suurempiin sosiaalisiin ongelmiin. Tästä syystä olisikin syytä luopua vastikeettomasta työttömyyskorvauksesta. Ei kuitenkaan niin, että työttömät velvotettaisiin päivärahaa vastaan työskentelemään perinteisille työnantajille (miksi antaa heille orjatyövoimaa?), vaan niin, että päivärahan nauttijan on sitouduttava työskentelemään esimerkiksi kansalaisjärjestöissä tietty tuntimäärä viikossa. Näin työttömällä säilyisi paitsi tekemisen rytmi, myös sosiaaliset suhteet ja omanarvontunto, puhumattakaan siitä, että hänen tekemisellään ja olemisellaan olisi todellista merkitystä yhteiskunnan ja ympäristön kannalta.

Tämä systeemihän on oikeastaan jo olemassa: työmarkkinatuella eläville (asiaan onnekseen perehtymättömille: käytännössä sellaiset nuorehkot työttömät, joilla ei ole vielä vuosikausien työttömyysjaksoa alla, eli toisin sanoen sellaiset ihmiset, joita yleensä on mahdollista laittaa lajittelemaan kirjoja, haravoimaan lehtiä jne. ilman riskiä vielä suuremmasta rahankulusta päihteidenkäytöstä, laiminlyönneistä tms. tai vaikka vittuilun tunteesta johtuvasta motivaation puutteesta johtuviin väärinkäytöksiin tai poissaoloihin työpaikalta) etsitään työkkärin toimesta ennen pitkää näiden esitettyjen hienojen esimerkkien kaltaista duunia, jota he voivat joko tehdä tällä samalla työmarkkinatuella, jota he toimettomanakin nostaisivat, tai kieltäytyä työstä kaksi kertaa (puolen vuoden sisään voi olla aivan varma saavansa sen kaksi tarjousta) ja olla nostamatta mitään tukea. Sanomatta lienee selvää, että tämä "kannustaa" ottamaan vastaan tarjotut hommat - ja hyvä niin. Vastaavia "kannustimia" on kyllä olemassa muidenkin laisten tukien piirissä.

Sen haluaisinkin nähdä, kun joku lähtee työllistämään puolispugeja eskariin tai vaikka terveyskeskukseen. Työttömän it-asiantuntijan, imagokonsultin - tai henkilön, joka on työskennellyt 25 vuotta kaupungilla vailla minkäänlaista osaamista kenttänsä ulkopuolella - patistamisessa rehelliseen paskaduuniin (kaikki tietävät, mitä tarkoitetaan, en väkisin vittuile oikeaa paskaduunia tekeville) saattaa yksilön omanarvontunto olla myös koetuksella. Tässäpä tulee ohimennen vastaan juuri se, että vaikka kuinka talousasiantuntijat pitävät itseään äärimmäisen fiksuina yksilöinä, vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan hirveä määrä humaaneja tekijöitä, joita on hivenen hankala numeroin mitata tai selittää, ja jotka siten myös helposti karkaavat vain numeroita ja euronkuvia rakastavilta ihmisiltä.

Viestin lähetti Maple Leaf
Ja kun katselee maailmaa kokonaisuutena, on pakko myöntää, ettei pohjoismaista järjestelmää parempaa yhteiskuntamallia ole keksitty - ei, vaikka listaisi kaikki sen heikot puolet.

Juurikin näin. Kysymys odottanee tässäkin ketjussa vastaajaansa maailman tappiin, ellen aivan väärin otaksu. Kaikki tarjotut vaihtoehdot ovat hirveän kivoja teorioina, mutta tuntuvat usein unohtavan sen yhden tekijän, joka lopulta laittaa pyörät pyörimään, eli ihmisen toiminnan inhimilliset piirteet. Kommunismi, libertarismi, aristokratia, kommunalismi, kapitalismi, monarkia, anarkismi, USA jne. Kaikissa jotakin lopulta sorretaan. Jos valitaan sen väliltä, meneekö 5% kansasta vitun lujaa, ja sen välillä, ovatko suunnilleen kaikki onnellisia, miten valitsemme? Yhä useampi tuntuisi olevan tätä nylyä valmis tarjoamaan harvemmalle parempaa hyvinvointia. Ehkä Suomi alkaa olla liian rikas valtio?

edit: viil viil

 

[Viikate]

Pahoittelut Jermulle ja muillekin havaintoja tehneille edellisen viestini provokatiivisesta luonteesta ja puolitotuudellisista sinnepäin-heitoista. Yritän nyt lähestyä teemaa hieman rakentavammin, joskin edelleen hieman hajanaisesti.

Terveydenhoidon tilasta: piippoistiset voimat ovat olleet osaltaan leikkaamassa - osin pakon edessä - terveydenhuoltosektorin varoja. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että alaa vaivaava rahanpuute olisi pitkälti seurausta uusien innovaatioiden kalleudesta. Tämä on todella vaikea yhtälö: jos ihmishenki voidaan pelastaa sellaisessa tapauksessa, joka pari vuosikymmentä sitten olisi ollut ylivoimainen, mutta se maksaa rutosti, mitä on tehtävä? Jos yhteiskunnalla ei ole varaa hoitaa kaikkia, se voi jättää osan hoitamatta tai siirtää kustannusvastuuta "asiakkaille". Molemmissa toteutuu kirottu priorisointi - tavalla tai toisella.

Tulevaisuusskenaariosta: minkälainen hyvinvointivaltio on meidän oloissamme mahdollinen? Tällä hetkellä näyttäisi, että ollaan menossa kohti kevennettyä versiota entisestä mallista. Toisessa ääripäässä ovat kansan enemmistön toiveet vanhan hyvän ajan hyvinvointivaltiosta ja toisessa päässä eliitin ja elinkeinoelämän vaatimukset libertaristisemmasta mallista. Päättäjien toiminta on viimeiset 5-10 vuotta ollut tasapainoilua näiden ääripäiden välillä, ja sitä kai se tulee lähivuosinakin olemaan. Myönnytyksiä tehtäneen globalisaation aiheuttamassa paineessa ennemmin elinkeinoelämän suuntaan, ellei sitten maailmanlaajuisesti tehdä mitään yllättäviä linjanmuutoksia. Optimistien mukaan tällaisesta olisi jo merkkejä esim. IMF:n toiminnassa, mutta en itse olisi vielä hirveän toiveikas.

Puhtaan anglosaksiseen yhteiskuntamalliin siirtyminen vaatisi Suomen osalta melkoista mentaliteettimuutosta. Sellainen voi olla käynnissä, mutta vauhti on varsin hidas. Keskieurooppalainen malli ei perhekeskeisyytensä ja eteläeurooppalainen malli kirkkokeskeisyytensä vuoksi ole nykyisen individualisaatiokehityksen aikana realistinen vaihtoehto. Lipponen taisi joskus markkinoida Suomeen Uuden-Seelannin mallia, mutta viime aikoina on ollut sen suhteen hiljaista... Malli taidettiin karsia lopulta niin pelkistetyksi, että sen markkinoimisen jatkaminen Suomessa olisi ollut poliittinen itsemurha.

Vasemmiston kriisistä: kautta historian vasemmiston yksi perusongelmista on ollut ideologisen ja pragmaattisen vasemmistolaisuuten yhdistäminen samojen teesien taakse. Jako ei ole ainakaan heikentynyt viime aikoina: vasemmisto puhuu idealistien suulla köyhien puolesta ja toimii pragmaatikkojen käsin keskiluokan hyväksi. Haasteita siltä ei globalisaation syventyessä ainakaan puutu.

 

[Jip Pii]

Hentoa kriittisyyttä

Viestin lähetti Ohmi
Toisinsanoen työnantajan olisi helvetin paljon helpompi maksaa työntekijöille hyvää palkka silloin kun mennään "kovaa", mikäli laman/taantuman aikana palkkoja voitaisiin vastaavasti pienentää.

Tämä kuullostaakin äkkikuulemalta tosi kauniilta. Ja myöskin
järkeenkäyvältä tavoitteelta. Mutta, mutta...

Anteeksi nyt vaan epäilykseni ja hento kriittisyyteni, mutta onko asia todellakin niin, että nämä suomalaiset piipot sun muut itkevät yrittäjägurut plus pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat, jotka nyt eivät ole tyytyväisiä yritystoiminnalla vuodessa hankkimiinsa miljoona/kymppimiljoona voittoihin vaan siirtävät kiihtyvällä tahdilla ja muodikkaasti firmojensa toimintaa Viroon ja Bulgaariaan saadakseen halvempien palkkakustannusten ja alempien verojen vuoksi vielä yhdennentoista/sadannenensimmäisen miljoonansa, nämäkö "jalot työllistäjät" olisivat sitten "parempina" aikoina valmiita uhraamaan suurella vaivalla saamistaan miljoonista edes hippusia työntekijöilleen? Työntekijöille, joilla ei tietenkään pitäisi olla mitään oikeutta järjestäytyä, vaan vain velvollisuus nauttia työnantajansa valveutuneesta hyväntekeväisyydestä?

Joku tässä jo kirjoitti hyvin, että ääripäät ovat aina pelottavia. Jos ja kun totuus löytyy jostain keskeltä, useimmat voivat hyväksyä tehdyt ratkaisut. Ei sitä rahaa pitäisi kotona makaaville kärryillä ilmaiseksi kipata, mutta kyllä miljoonia tienaavienkin joskus pitäisi olla tyytyväisiä, eikä aina kadehtia niitä kotona makaavia vätyksiä.

Ipa rules heitti tässä ketjussa esiin yllättävän monien jakaman mielipiteen siitä, että "kyllä tässä maassa hyysätään toivottomia luusereita liian kanssa". Kannatipa lisäksi sitä, että "jokainen saisi olla tässä maailmassa oman onnensa seppä."

Mutta mitä sitten tehdääm ja miten suu pannaan, kun näitä luusereita, joilta takominen ei vaan kerta kaikkiaan onnistu, alkaa olla useampi satatuhatta. Mieletön massa, jonka elämä on pelkkää toivottomuutta ilman mitään visioita paremmasta elämästä. Satojatuhansia ihmiiä, joilla ei enää ole mitään menetettävää? Millaista elämää tässä yhteiskunnassa silloin enää kykenevät elämään ne taitavimmat seppämestaritkaan? Ensimmäisenä heidän pitää varmaankin takoa massiiviset aidat kotinsa ympärille. Siellä sitä sitten on kiva itse rakennetussa vankilassa päivitellä niitä luuserilaumoja. Vai muuttavatko sepät sitten Viroon tai Englantiin takomaan mammomaa.

Olisi niin paljon sanottavaa, niin moneen kohtaan kommentoitavaa. Tyydyn nyt kuitenkin näihin hieman ehkä provosoiviinkiin kommentteihin.

"Keskitietä eteenpäin, toverit ja piipot"
.

 

[SergeiK]

Asia selvä - SAK:lla ei liikaa valtaa

Kansaa ei piiippoilut kiinnosta. Siitä osoituksena tämä tutkimus. No, Piippoa tämä tuskin yllättää. Eilisessä Iltalehdessä mies tuomitsi kansan tietämättömätömäksi ja typeräksi.


Joskus tulee oikein kyynel silmäkulmaan ja alkaa alahuuli väpättämään, kun meillä on tälläisiä Piipon Antin kaltaisia suoraselkäisiä miehiä, jotka haluavat valistaa henkisessä pimeydessä kulkevaa kansaa siitä, että heitä sorretaan. Tästä lähtien Piippo voikin aloittaa nämä lehtijuttunsa: "Kuulkaas sivistymättömät paskat. Ottakaa se pulla pois suustanne ja kuunnelkaa, sillä Antti-sedällä on asiaa markkinataloudesta."

 

[dana77]

Antti Piipon halu päästä kuristamaan köyhiä sikäli yllätä, sillä tunnetustihan hänellä on taipumusta S/M-touhuihin.

 

[Huerzo]

Viestin lähetti mjr
Onhan se kiinnostava suuntaus nyt päällä. Pitkään oli historiallinen trendi tulo- ja luokkaerojen pienentymiseen. Ilmeisesti kapitalismi on tulossa uuteen kehitysvaiheeseen, jossa sen hillitseminen sosiaalidemokratian keinoin alkaa olla mahdotonta...[clip] Missä vaiheessa raha ja kilpailu tulivat kaiken mitaksi? Ja yhä vähäisemmäksi käyvää vapaa-aikaa hallitsemaan kyyninen viihdeteollisuus?...[clip]

Väittäisin että pahasti olemme väärillä raiteilla nykymaailmassa, melkoisen armottomissa materialistisissa rakenteissa. Valistuksen impulssi on hukkumassa irti päässeisiin taloudellisiin voimiin, mutta en usko että se on valistuksen syytä - taitaa melkein olla niin että valistus oli yksi kapitalismin varhaisia seurauksia. Renki on ollut isäntä kaiken aikaa...

mjr, tee kirja. Tekstejäsi on ilo lukea. Ajatus ja äly on mukana loistavasti. Tai sitten kansanedustajaksi - jos piippomainen SM-touhu sattuu kiinnostamaan...

Omia kommentteja lainauksiin: suu auki olen katsellut, kuinka entinen kommunistien ihanne työn sankarista, eräänlaisesta superihmisestä on juurtunut myös kapitalistisen yhteiskunnan käsitteeseen. Työn sankarihan oli Neuvostoliitossa ihminen, joka teki töitä hullun lailla ja saattoi päästä isänmaan sankariksi työpanoksellaan. Kuulostaako tutulta?

Viihdeteollisuus on ehkäpä täyttämässä sitä tyhjiötä elämässämme jonka auktoriteettien katoaminen on luonut. Ihailu ja kunnioitus pitää kohdistaa johonkin, sillä onhan ihminen vailla auktoriteettia ja "oikeaa tietä" aika orpo valintoja täynnä olevassa maailmassa. Mediatutkija Neil Postman on käsitellyt tätä teemaa laajemminkin väittäen tekstipohjaisen viestinnän katoamisen johtavan sivistyksen ja älyn tuhoon. Kirjan nimi on "Huvitamme itsemme hengiltä", joka kertonee kaiken oleellisen.

Olen miettinyt mihin tämä jatkuvan talouskasvun hakeminen oikein johtaa. Talouskasvunhan luvataan tuovan työtä ja toimeentuloa yhä useimmille, mutta näin ei selvästikään käy. Syitä ovat automaatio ja kilpailun aiheuttama tehokkuuspaine. Talouskasvua haetaan vapauttamalla tullirajoja "globalisaation" nimissä ja kilpailu kasvaa. Kilpailun autuutta puolustetaan kuluttajan mahdollisuudella ostaa yhä useampia hyödykkeitä halvemmalla. Mutta: jos ihmisellä ei ole työtä (=toimeentuloa) kilpailun toimitettua hänet pellolle työstään, ei kilpailun hedelmistä voi nauttia.

Jonkin asteista kilpailua on pakko olla, sillä veli Venäläisen yhteiskuntakokeilu näytti mitä tapahtuu, kun "kaikilla on kivaa". Mutta onko tullirajojen purkaminen todella välttämätöntä? Jos rumasti sanottuna tehottomuutta suosittaisiin tullirajojen takana, ei painetta tuotannon tehostumiseen olisi siinä määrin kuin nyt. Palvelut olisivat kalliimpia kuin nykyisin, mutta työn tuoma toimeentulo ja turva itsekunnioituksen kohoamisen myötä korvaisivat "materiaalisen puutteen". Lisäksi yritystoiminnan rajoittaminen vain pienten alueiden sisälle lisäisi hallitusten valtaa yrityksiin nähden, sillä näin yritykset eivät voisi kasvaa niin megalomaanisiin mittoihin ja vaikutusvaltaiseksi kuin nykyään on mahdollista. Nykyisin häntä (yritys) heiluttaa koiraa (valtio) niin näppärästi, että kun sitä alkaa ajatuksen kanssa miettimään, se tuntuu melkein mahdottomalta.

Loppujen lopuksi kysymys on valinnoista: luotetaanko darwinilaiseen "vahvojen yhteiskuntaan" vai "kristilliseen tasajakoon" ja mihin arvoihin oikeasti halutaan nojata. Suuryritykset ovat jo kilpailuttamalla eri maita näyttäneet, mikä tuleva vaihtoehto on. Eikä se ole keskustan "valoisampi vaihtoehto", ainakaan suomalaisten kannalta.

Yhteiskunnan (=ihmiset) ehdoilla tapahtuva talouden kehitys on parempi vaihtoehto kuin talouden ehdoilla tapahtuva yhteiskunnan kehitys. Ikävämpi asia on se, että kapitalismilla ei juuri ole haastajia: ideologialla joka perustuu kilpailuun ei ole kilpailijaa, ja juuri siksi touhu näyttää menevän överiksi. Niin kauan kuin pelko kommunismin noususta oli olemassa, kapitalismi toimi hyvin. Suomella ei joka tapauksessa ole mahdollisuutta kilpailla tässä kisassa: sijainti, olosuhteet sekä kulttuurin erikoiset piirteet (kieli) eivät houkuta sijoittamaan Suomeen. Kun ajattelee realistisesti, ei Suomeen sijoittamista puolla kuin olosuhteiden vakaus, infrastruktuurin laadukkuus(?) ja sijainti Venäjän naapurissa.