Kävipä eräänä synkkänä syksyisenä iltana niin, että joukko kaukaisessa maassa pelaavan joukkueen yhteen tuomia miehiä vietti iltaa ravintolassa tuon joukkueen edesottamuksia seuraten. Tuona iltana joukkue kärsi karvaan tappion, mutta samaan aikaan Helsinki peittyi hentoon lumikerrokseen ja kuin suomalaista maisemaa mukaillen tämä joukkuekin onnistui muuttumaan ja voittamaan seuraavan ottelunsa. Samankaltainen esitys toistui seuraavassa ottelussa pari päivää myöhemmin, kuten myös tuota seuranneissa otteluissa kunnes joukkue alkoi tuntua voittamattomalta. Oli esitys minkälainen tahansa ja teki vastustaja mitä tahansa, aina löytyi joku auttamaan joukkue voittoon...
Eli meidän miittingin ansiotahan tämä voittoputki on. On todella uskomatonta ajatella, että vuonna 2016 Flyers vetää pisimmän voittoputkensa allekirjoittaneen elinaikana. Aamun pelistä en nähnyt kuin 15 minuuttia töiden takia ja seuraavakin jäänee katsomatta (ainakin livenä, hieman kyllä syö miestä), mutta ilmeisesti samanlaista tuo peli oli tänäänkin. Joukkue uskoo itseensä ja silloin tulee noita Schennin kaltaisia suorituksia, jotka ratkovat tasaisia pelejä.
Neuvirthia voisi tosiaan kaupitella, mutta kaiken järjen mukaan toiseenkin suuntaan kulkisi tuolloin maalivahti ihan noita potentiaalisten kauppakumppaneiden rostereita katsellessa. Tällöin toivoisin Stolarzille semmoista "juusesarosmaista" roolia. Eli joku "zatkoffi" availee luukkua ja Stolarz nostellaan silloin tällöin pelaamaan pelejä ylhäällä. Muuten voivat jakaa Lyonin kanssa vastuun Lehighissa. Readiin olen alkanut taas lämmetä kun cap-tilannekin alkaa vähitellen helpottamaan, mutta Laughton alkaa kyllä jäämään melko pian nuorempien jalkoihin, joten jotain vastaavaa tapausta voisi koittaa jostain lännen joukkueesta kysellä.