Puolustus:
- Puolustus oli kauttaaltaan vähän kehnon puoleinen, mutta suolausta antaessa pitää huomioida myös ne realiteetit eli hyökkääjien lukemattomat kiekonmenetykset ja löysät pelaamiset, jotka johtivat vaarallisiin vastahyökkäyksiin ym. joiden seurauksena pakit jäivät pitkälti oman onnensa nojaan. Tyypillisestihän tällöin se suurin paska nakataan näiden niskaan, ajattelematta sen suuremmin, mutta kyllähän homma kusi varsinkin ottelun avauserässä ihan kokonaisuutena.
- MacDonald ja Coburn pelasivat vähän tasapaksumman ottelun ja mukaan mahtui jokunen räikeä virhekin. Pelasivat myös hyviä pätkiä, mutta kyllähän karu lähtökohta on, että mikäli Flyers mielii selvitä kaudesta kuivin jaloin, kaksikolta vaaditaan viime yötä parempaa ja virheettömämpää suorittamista.
- Schultz oli mielestäni se puolustuksen heikoin lenkki. Kaveria vietiin useampaan otteeseen kuin litran mittaa, pohjusti mielikuvituksettomalla nousullaan, minkä epäonnistumisen näki toooooooodella kauas, sen Stortinin kiertämisen ja mikä huolestuttavinta tästä ei jäänyt juuri mitään positiivisiakaan suorituksia mieliin vaan järjestäen olivat Altin kanssa ongelmissa omissa. Alt kykeni sentään vähän parempaan, etenkin kiekollisena, mutta kyllähän kaksikko oli kokonaisuutena melkoista taikinaa, jota Ragsit vaivasivat vuoron perään.
- Morin ja Gostisbehere pelasivat vähän kaksijakoisen ottelun. Mukaan mahtui muutamia virheitä ja heikkoja vaihtoja ja varsinkin ne kaksikon kaksi viimeistä olivat huono tapa lopettaa ottelu, mutta vastaavasti paljon hyvääkin. Se on sitten kunkin päätettävissä mitä haluaa painottaa tai korostaa. Mielestäni on vain luonnollista, ettei näiden nuorten suorittaminen ole mitään konemaista surraamista vaan niitä virheitä sattuu ja pitääkin sattua, jotta voivat niistä oppia. Harjoituspelit ovat vieläpä loistapa paikka näille. Niin kauan kun itseluottamus pysyy kunnossa ja uskaltavat yrittää virheistä huolimatta, niin kaikki on hyvin.
- Vastapainona Gostisbehere tarjoili maalinsa lisäksi useamman loistavan syötönkatkon keskialueella, joissa peruttelun sijaan luki tilanteen, otti pari potkua eteenpäin, kiekko haltuun ja toiseen suuntaan. Eipä tuollaista rohkeutta ja kyvykkyyttä löydy Flyers-pakeita juuri Mark Streitia enempää. Tuo on kuitenkin juuri niitä asioita, mitä tässä modernissa kiekonhallintapelissä vain vaaditaan. Pelasi myös tutun itsevarmasti hyökkäyssinisellä jne. Puolustussuuntaan oli välillä vähän turhan pehmeää kaksinkamppailupelaamista ja oma mies pitää pyrkiä ja pystyä liimaamaan paremmin, mikä vaatii petrausta, ja tämän rohkeat kiekollisenkin suoritukset maksoivat pariin kertaan, mutta näiden erheiden pois karsimiseen vaaditaan sitä rutiinina ja kokemusta, jota lähtee hakemaan seuraavaksi Phantomseista.
- Morin taas näytti useamman yhdistelmän, joissa koon ja ulottuvuuden johdosta voitetun puolustuspään kaksinkamppailun jälkeen malttoi pää ylhäällä katsoa avauspaikan ja avasi vuoren varmasti purkaen näin Rangersin paineen. Kaipaa vielä lisää voimaa saadakseen raaminsa entistä paremmin esille, mutta tuo on juuri sitä, mitä vain moni pienempi puolustaja ei kykene tarjoamaan vaikka kuinka haluaisi. Lisäksi vahvuuksiensa avulla pystyy vain vaikuttamana todella laajalla säteellä. Ehti myös näyttämään hyvää pelaamistaan hyökkäyssinisellä, varmaa kiekon käsittelyä, kärkikarvaaja vipuun ja nopea laukaus. Se Zuccarellon taklauksesta kuumeneminen oli taas asia, mistä tämän täytyy päästä eroon. Ei tuollaisia henkilökohtaisia kostojäähyjä voi vain ottaa. Pelin tuoksinassa tuli lisäksi muutama vähän heikompi tilanteiden lukeminen, mistä näkyi aika selvästi, että pelinopeus ja hyökkääjien ratkaisut ovat NHL:ssä selvästi juniorikaukaloita nopeampia. Tuo on vain asia, johon on virheiden ja kokemuksen johdattelemana opittava.
- Kannattaa myös huomioida, että pelasivat Coburnin jälkeen joukkueen suurimmat minuutit, molemmat yli 21:n, joten kyllähän tuollaiselle ajalle mahtuu erinäistä ja pelasivat myös paljon Rangersin ykkösnimiä vastaan. Enemmän olisin huolissani Schultzin paskuudesta selvästi pienemmällä kuormalla ja helpommalla roolituksella.
- Oikeastaan niitä kahta viimeistä vaihtoa ennen olin varsin tyytyväinen Gostisbeheren ja Morin nousujohteiseen suorittamiseen, muutamista erheistä huolimatta. Loppu oli brutaalimpi, minkä ei kuitenkaan pidä antaa vetää koko kokonaisuutta pöntöstä alas. Toivottavasti antoi hyvän opetuksen, siitä ettei pelaamista pidä lopettaa vaikka tilanne on selvä ja tappio tulossa. Tähän samaan löysyyteen syyllistyi myös useampi kokeneemmista kavereista, mikä onkin jo asteen huolestuttavampaa. Joukkueella on tietysti jo huomenna seuraava ottelu jne. mutta siitä huolimatta jonkinlainen perustaso pitäisi säilyttää loppuun asti.
Mason otti varsinkin ottelun edetessä useita tärkeitä torjuntoja ja oli kovasti työllistettynä läpi ottelun, mutta mukaan mahtui myös pari niin ja näin osumaa, joten mitään täydellistä ottelua ei tämäkään pelannut, kuitenkin kaukana paskasta. Nimimerkillä: niitä paskoja veskarisuorituksia on tullut nähtyä Flyers-maalivahdeilta ihan riittävästi. On myös huomioitava, että jäi monesti kovin yksin taistelemaan tuulimyllyjä vastaan.
---------------------------
Tuloksista en jaksa vielä tässä vaiheessa huolestua sillä eipä Flyers ole pelannut otteluakaan, missä enemmistö kokoonpanosta olisi koostunut opening night rosteriin kuuluvista pelaajista vaan otteluita on pelattu paljon tiuhalla tahdilla, minkä myötä ovat pyörittäneet laajaa rinkiä. Tässä on aika selvä ero Lavin aikoihin, jolloin niiden parin-kolmen ensimmäisen matsin jälkeen peluuttivat jo pitkälti NHL-rosteria ja näyttöpaikkoja siunaantui enää vain muutamille edes jonkinlaisia rosterimahdollisuuksia omanneille AHL/junioripelaajille, joita olisi nyt pyöritetty jatkuvasti enemmistönä kokoonpanoista, siten ettei suurimmalla osalla ole mitään toivoa NHL-rosteriin. Pari peliä olisi vielä jäljellä ja kokoonpanon luulisi nyt vaihtuvan enempi avausiltaa muistuttavaksi, jolloin ne tuloksetkin alkavat merkitsemään enemmän. Viimeistään Capitals-matsissa pitäisi olla selviä merkkejä pelaamisen parantumisesta tai voi alkaa miettimään hapuilevaa kauden avausta.
Tuli viime yönä seurattua Samuel Morinin otteita ja ei kyllä paljon positiivista jäänyt mieleen. Poika on hitaampi kuin Hal Gill, pelinluku on aivan käsittämättömän surkeaa, tasapainon kanssa todella paljon ongelmia. Paljon pitää tapahtua, että tästä pojasta tulee NHL-tason puolustaja. Philadelphian harjoitusmatseista ei ole muutenkaan paljoa jäänyt käteen. Mason pelasi myös viime yönä todella surkean matsin.
Mikäli olet tästä kovinkin varma, niin voin lyödä kohtuullisen suuresta summasta vetoa, että Morinista tulee NHL-tason puolustaja, vieläpä aika hyvä sellainen.
PS. Mikäli Samuel Morinia väittää Hal Gilliä hitaammaksi, ei ole A) nähdyt Samuel Morinin luistelua, B) Hal Gillin luistelelua tai C) kumpaakaan näistä. Kritiikki on luonnollisesti ok, mutta jotain tolkkua näihin kärjistyksiin, please.