Joopa tuosta alkuviikon back-to-backistä ei jäänyt kyllä mitään uutta kerrottavaa. Samaa nihkeyttähän tuo vain oli. Leafsiä vastaan oli vähän sellaista vapaapäivän tunnelmaa, sen verta tavanomaistakin löysempää se puolustaminen oli, mutta Jetsiä vastaan saivat sentään vähän ryhtiä touhuun ja kun vastassa oli yhtälailla duunaripitoinen nippu, niin eivätpä nämäkään maaleilla juhlineet.
McGinn-Schenn-Voracek oli onneksi koottu takaisin tuohon viimeisimpään ja toivon mukaan saavat pysyäkin yhdessä, sillä homma toimii. Oikeastaan ainoa ketju, jossa on tällä hetkellä roolitus kunnossa ja pelurit täydentävät toinen toisiaan.
Giroux'n ja Simmondsin kanssa kokeiltiin nyt viimeksi Brieren sijaan Readia. Olihan tuo nyt parempaa, mitä Dannyn kanssa, mutta eipä sen suurempiakaan. Roo'sta täällä onkin näemmä hyvät debatit jo pidetty. Tarvitsisi nyt niitä onnistumisia enemmän kuin mitään. Yksi hyvä ja tehokas peli, niin voi olla taas aivan erilaista menoa.
Simmerin pirteämmät otteet menevät toki sinne plussa osastolle. Näissä viimeisimmissä oli taas sitä suoraviivaisuutta ja rohkeutta mukana ja kas kummaa myös tehoja.
Niin ja Harry Z:kin hukkasi sen läpiajonsa. Tässä kohtaa kautta on alkanut jo hieman harmittamaan, etten missään vaiheessa ruvennut pitämään kirjaa noista, sillä tuota samaa scenaariota on tullut nähtyä tällä kaudella melkoisella repeatilla ja sekös turhauttaa tai no tuosta viimeisimmästä en enää jaksanut niinkään turhautua kun lopputuleman tiesi jo ennakkoon. Tuo nopeus pitäisi vain hyödyntää huomattavasti paremmin tehojen muodossa, piste. Muuten se pysyvä NHL-rooli jäänee saavuttamatta tuollaiselta pieneltä pelurilta. Samat sanat Wellwoodista.
Couturier on mielestäni se helpoimmin irroitettavissa oleva, joten jos jotain todella on saatavilla niin ei muukaan auta. Olisin Luke Schennin kaupassa pitänyt mieluummin JVR:n kuin Coutsin, mutta vielä toistaiseksi en ole GM...
Muuten oltaisiin aika samoilla linjoilla, mutta tässä kohtaa mentäisiin näemmä kovasti ristiin. Ensinnäkään en ole oikein ymmärtänyt tätä Couturier kriittisyyttä, mitä täällä on esiintynyt. Tai sitten vain omat odotukseni olivat huomattavasti maltillisemmat, tiedä näitä, eikä tällä niin väliäkään. Tehoja olisi joo voinut tulla joku pinna enemmän ja jokunen virhe jäädä tekemättä, juu, mutta muutenhan tuo on vetänyt aikalailla sitä samaa kuin viime keväänäkin eli pitkälti niitä joukkueen hyökkäyksen vaikeimpia minuutteja ottelusta toiseen. Järjestäen vastustajan ykkössentteriä vastaan (mikäli tämä vain sopii vastapuolen valmennukselle eivätkä ole hakeneet jotain ykkönen vs. ykkönen mittelöä), paljon alivoimaa että sitten kriittisiä vaihtoja erien ja otteluiden lopussa. Ei kaveri ole vielä parikymppisenä sillä tasolla kehityksessään, että kykenee tuon kaiken lisäksi takomaan niitä "perus" 60 pinnan kausia ja olemaan kauden päätteeksi Selke-ehdokkaana (kuten toivottavasti primevuosinaan tulee tekemään), mutta kyllähän tässä on sen voittavan ja SC:tä jahtaavan joukkueen kannalta vain pirun keskeinen palanen korkoa kasvamassa. On jo nyt helvetin tärkeä palanen, joka pikku hiljaa opettelee tuota uutta entisestään kasvavaa rooliaan, mikä ei kuitenkaan ihan sormia napsauttamalla tapahdu vaikka tätä tietysti toivoisi. Lisäksi näiden merkitykset tuppaavat vielä vain ja ainoastaan korostumaan playoffseissa. Vaikeapa tuosta nipusta on löytää toista, jota toivoisin kuormitettavan vastustajan tähtisenttereitä vastaan vaihdosta toiseen, kun se jotain todella merkitsee. Giroux'ta tarvitaan ihan muihin puuhiin. Eikä Rookaan olisi ideaali jotain Malkinin kokoisia voimanpesiä vastaan vääntäessään.
Mielestäni Sean on pystynyt rohkeampaan ja yritteliäämpään pelaamiseen myös hyökkäyssuuntaan, vaikka tästä varmaan on niitä eriäviäkin mietteitä olemassa. Vielä se ei ole kantanut ihan sitä tulosta kuin toivoisi, mutta kaikki aikanaan. Niin ja btw. suurin osa noista viime kauden pisteistä syntyi huomattavasti helpoimmilla minuuteilla, mitä on tällä kaudella ollut edessä. Oikeastaan viime pudotuspelit ovat hyvä vertailukohta, mikäli tähän tilastotarkasteluun lähdetään. Silloin veti aikalailla vastaavaa roolia (vieläpä korostuen) ja sai saaliiksi 11 otteluun tehot 3+1, jotka syntyivät aikalailla siinä yhdessä Pens-ottelussa. Nyt tehoja on tullut jo selvästi tasaisemmin, vaikka vuorostaan ne todelliset huippuillat ovat jääneet odottamaan. Olennaisinta on kuitenkin, ettei Couturierin kaltaisen pelaajan panosta kuitenkaan mitata vain tehoissa… Ensi kesänä vain sen seuraavan pykälän verran liikettä paremmaksi ja taas jokunen pauna lisää lihasta kroppaan, niin olisivat ne realiteetit jälleen hieman lähempänä NHL:n huippua.
Ja mikäli vaikkapa B. Schenn olisi vetänyt nämä Couturierin minuutit ja roolin, niin tuskinpa olisi ollut yhtä positiivinen ilmestys, mitä on nyt ollut. Joukkueen suorittamisesta en taida sanoakaan. Ja tämä yhtään nuoremmalta Schenneriltä pois ottamatta, mutta kyllähän tämän kohdalla nuo tehot korostuvat selvästi enemmän sitä suorittamista arvioitaessa.
JVR puolestaan tuskin koskaan tulee pelaamaan pudotuspeleissä runkosarjaa merkittävämmässä roolissa ja suuremmilla minuuteilla, ainakaan kun puhuttaan SC-contenderista. Pelkästään tuo on jo tänne aika keskeinen aspecti pelaajan merkitystä määritettäessä. Lisäksi en vain jaksa uskoa, että olisi Flyersissa onnistunut samalla tapaa, mitä nyt Leafsissä. Välillä vain nämä talentit tarvitsevat sen uuden tuoreen alun, kuten JVR ja Luke Schenn tässä kaupassa saivat. Ovat nyt kumpainenkin ottaneet uusissa seuroissaan selvän harppauksen eteenpäin, jolloin tuota on mielestäni turha jossitella. Ennemmin olen vilpittömästi iloinen Jamesin onnistumisista, kun kuitenkin olisi jostain Jeff Carterista poiketen ihan tervepäisen ja arvostettavan oloinen persoona.
Aikanaan, mikäli Laughtonin kehitys etenee toivotulla tavalla ja onnistuu nousemaan ajan myötä kunnolla NHL-kartallekin, jouduttaneen pohtimaan tuota sentteristöä uudemman kerran kun Schennerkin olisi nyt osoittanut selvästi paremmaksi laidan sijaan keskellä. Tällöin ei Couturierinkaan kauppaaminen voi jäädä pohdinnan ulkopuolelle, mutta toistaiseksi tämän paikkaaminen olisi aikalailla mahdotonta, jolloin sen saatavan hyödyn tulisi ollakin jo jotain. Ja koska kehitys on vielä kesken, ei se markkina-arvo vain ole sitä, millä olisin tästä valmis luopumaan. Ehdoton ei siis näille kauppaamispyörittelyille, kunnes jostakin löytyy toinen jonkinlaisilla näytöillä tuota roolia suorittamaan.
Lähden siis ajatuksesta, että on hyvin menee, kun Laughton kykenee ottamaan ensi kaudeksi nelosen sentterin roolin ja selviytyy siitä kunnialla läpi pitkän kauden. Tämä on mielestäni vielä täyttä realismia. Sen sijaan, mikäli tuo rooli on kolmosen keskellä ja Couturier kaupattuna niin turhapa siitä SC:sta on taaskaan unelmoida…
Se nyt on luonnollisesti selvää, mikäli Homer oikeasti haluaa paikata joukkueen puutteita ja tuoda jostain selvän vahvistuksen, niin toisesta Couturierin/B. Schennin osaston jäsenestä olisi luovuttava ja päälle jotain futurea prospectin tai varausvuoron myötä tai sitten 1st + Laughton + joku muu nuorehko rosteripelaaja tyylistä pakettia. Näillä Knubleilla, Fostereilla ja kumppaneilla kun saadaan vain samanlaista mitään sanomatonta massaa takaisin päin, jos minnekään edes kelpaavat. Näitä "mooveja" ei kuitenkaan koskaan pitäisi pakottaa, kuten tällaisen alavireisen kauden aikana monille GM:lle tuppaa menestyspaineiden alla turhan usein käymään.
Gervaisista pitää vielä sanoa, että ihmeelliseksi turnover-machineksi se Brunokin olisi vain viime peleissä muuttunut. Jokin aika sitten vielä oikein mukavia ja varmoja otteita, mutta tällä hetkellä tuntuisi kertyvän virheitä tuon tuosta. Foster ei puolestaan tuo Grossmannin vierelle sitten mitään hyödyllistä. Ei tuo liikettä, ei tuo pelin avaamista, ei tuo no mitään, jolloin kunnolla paineistettuna parin pelaaminen on nopeasti melkoista plekseihin roiskimista. Lisäksi kun on isoksi mieheksi järkyttävän pehmeä eikä nyt lue noita tilanteitakaan sen erityisemmin, niin jäljelle jääkin aikalailla tuo kanuuna, josta ei kuitenkaan ole saatu revittyä sen merkittävämpää iloa. Tällä hetkellä Knublen tavoin vain täysin turha mies, jota ilman tuo pelaaminen tuskin kummemmin heikkenisi. Grossmann pelasi Leafsiä vastaan ehkäpä kauden heikoimman ottelunsa, mutta on noin muuten hoitanut sen oman tonttinsa ja pelannut vahvuuksiensa kautta, mutta kun pari vierellä ei tuo sitten mitään, niin tämänkin puutteet liikkeen ja pelinavaamisen saralla nousevat selvemmin esiin.
Mutta joo pallo olisi nyt Homerilla. Toivon mukaan ne realiteetit ja kokonaiskuvan hahmottaminen pelaisivat, eikä lähdettäisi uhraamaan tulevaisuuden assetteja hikisen playoffs-paikan takia. Nyt ei vain kaivattaisi mitään paniikinomaisia hätäreagointeja. Ennemmin niitä mooveja sitten ensi kesänä ajan kanssa. Nämäkin saisivat olla enemmän yksittäisiä täsmäliikkeitä, kuin muutaman viime kesän kaltaista hurrikaania, jolla sekoitetaan koko pakkaa ja rikotaan rakentuva runko taas uudestaan.
Jatkuu...