Ben Holmstrom
Runkosarja: GP 5, 0+0=0, +/- 0, PIM 2, 6:43
Pudotuspelit: -
Holmstrom pelasi jälleen ne muutamat pelit, mitä pelaamaan pääsi, tutulla vauhdilla ja energialla. Kokonaisuutta ajatellen pidin siitä, että olisi AHL:n puolella selvästi muuttanut pelaamistaan entistä fyysisempään ja kovaotteisempaan suuntaan. Kuluneella kaudella Phantoms-kapteenin tilastoihin kertyi 8 tappelua sekä 134 jäähyminuuttia siinä missä edellisen lukemat olivat 3 mittelöä ja 75 minuuttia. Lisäksi kun pelasi kuluneella kaudella 12 ottelua vähemmän, niin ero sen kun korostuu. Tämä olisi vain varsin merkittävää, sillä kyllähän noilta nelosen jampoilta vain kaipaa tätä aggressiivisuutta ja v-mäisyyttä, että ihan kykyä niiden hanskojenkin pudottamiseen tarpeen niin vaatiessa. Muutoinhan kaveri oli jälleen Phantomsien ykkössentteri, jonka ketjua peluutettiin ottelusta toiseen vastustajan ennakkoon vaarallisinta kolmikkoa vastaan. Siinä sivussa iski muutaman pinnan edellistä kautta enemmän vaikka pelimäärä pienemmäksi jäikin, jälleen siis jonkinlainen askel uralla eteenpäin. Seuraava olisikin se pysyvämpi NHL:ään nousu, mikä olisikin samalla se vaativin harppaus.
Jaromir Jagr
Runkosarja: GP 73, 19+35=54, +5, PIM 30, 16:20
Pudotuspelit: GP 11, 1+7=8, -5, PIM 2, 14:59
Niihin kaikkiin arvuutteluihin ja uhkakuviin, mitä tshekki-veteraania ja lähinnä tämän vauhdin riittävyyttä kohtaan oli, kulunut kausi oli hyvä osoitus siitä, että vielä se tämäkin nestori jaksaa. Runkosarja sujui vahvoissa merkeissä, mutta sitten kauden tärkeimmillä hetkillä huomasi ehkäpä hieman sen ajan ajaneen jo miehestä ohi. Meno ei enää ollut kovinkaan irtonaista vaan Jaromir hukkui sinne massaan ihmettelemään kun olisi pitänyt nousta siitä esiin. Sitä on tietenkin vaikea sanoa oliko taustalla, jotain pikku vaivaa, mikä helposti syö sen lopunkin vauhdin kaverilta, jolla se ei muutoinkaan enää kaikista terävintä ole. Siitä pitää kehua, ettei mitään tässäkin ketjussa Caps-kirjoittajien toimesta maalailtua pukukopin syöpää tms. ollut havaittavissa, vaan melkeinpä päinvastoin. Sellaista kypsymistä ja viisastumista olisi näemmä vuosien myötä tapahtunut. Kokonaisuutena hyvä täsmähaku Homerilta, joka toi tuonne hyökkäykseen sitä kaivattua kokemusta ja näkemystä, että jonkin verran tehojakin. Mielestäni Jagr:sta on vielä NHL:ään laadukkaaksi syvyyshyökkääjäksi ja ylivoima-aseeksi, mutta mitään valtavien minuuttien ja kuormituksen avainroolia on vaikea nähdä tämän enää jaksavan. Kakkosketjuun ja ykkös-YV:lle. Saa nyt nähdä osaako mies hinnoitella itseään tähän rooliin vai alkavatko palkkapyynnöt jälleen nousta? Tällöin voi vain olla nihkeää nähdä minkään NHL-organisaation tarttuvan syöttiin. Näkisin, että Flyersin kannattaisi nyt kiittää #68 tästä kaudesta ja jatkaa uusin nuorin voimin eteenpäin ellei nyt ole halukas jatkamaan sopusuhtaisella hinnalla.
Matt Read
Runkosarja: GP 79, 24+23=47, +13, PIM12, 17:03
Pudotuspelit: GP 11, 3+2=5, +/- 0, PIM 4, 15:13
Tim McManusen ja muutaman muun Phantoms-kirjoittajan varauksettoman hehkutuksen johdosta osasin odotella Readiltä hieman enemmän, mutta kyllähän kulunut kausi ylitti sitten kaikki odotukset. Ei todellakaan huonosti varaamattomalta yliopisto UFA:lta. Readissa on ehkäpä hienointa se monipuolisuus eli pelaa vahvasti kahteen suuntaan, pystyy pelaamaan keskellä sekä laidassa, alivoimaa, ylivoimaa, 5vs5 peliä vastustajan tähtiä vastaan jne. eli valmentajan kannalta varsin ihanteellinen moni osaaja. Tuskinpa Mattin tehot tuosta enää hirveämmin kasvavat ja noiden uusiminenkin on kovan työn takana, mutta tärkeä jokapaikanhöylähän tämä olisi, käy sitten miten hyvänsä. Se pitää vielä sanoa, että mies osaisi kyllä hienosti hakeutua sinne pelin keskiöön ja minne se kiekkokin monesti päätyy, jonka seurauksena syntyi suuri osa noista osumistakin. Älykäs kaveri.
Zac Rinaldo
Runkosarja: GP 66, 2+7=9, -1, PIM 232, 7:28
Pudotuspelit: GP 5, 0+0=0, -2 , PIM 48, 5:41
Zac Rinaldo kuuluu pelaajiin, joita joka rakastaa tai vihaa, joka on taas aikalailla riippuvaista siitä minkä joukkueen takana seisoo. Oman mielipiteeni varmaan kaikki tietävätkin. Pitää vain arvostaa tuollaista hädin tuskin 180-senttistä kaveria, joka ei väistele sitten ketään ja on valmis pudottamaan kintaatkin huomattavasti isompiaan vastaan. Todellinen luonnepelaaja, jos joku. Välillä sitten roiskuu ja kiehuu yli, mikä olisikin se keskeinen juttu tuleville kausille. Eli tasapainon löytäminen tuon energisyyden ja eräänlaisen hulluuden, että sen joukkueen kannalta järkevän pelaamisen välillä. Eli ei niitä rangaistusminuutteja kerryttäviä turhia kakkosia isommista rikkeistä puhumattakaan. Liiallinenkaan pelaamisen siistiminen tuskin kannattaa, sillä siinä saattaisi samalla lähteä se Zacin suurin vahvuus eli tuo ääretön impulsiivisuus, joka oikein hallittuna on vain enemmän kuin hyödyllinen ase ja voimavara. Runkosarjan lopulla näytti jo hieman, että tämä tasapaino olisi löytynyt, mutta playoffseissa nähtiin taas niitä täysin turhia temppuja ja liikkeitä ihan liiaksi. Muutenkin Zac on vähintään kehityskelpoinen tapaus sillä osaisi myös pelata sitä kiekkoa vieläpä yllättävän hyvin, silloin kun siihen keskittyminen vain kiinnostaa.
Brayden Schenn
Runkosarja: GP 54, 12+6=18, -7, PIM 34, 14:07
Pudotuspelit: GP 11, 3+6=9, -3, PIM 8, 14:16
Luonnepelaajista kun tuli puhe, niin tässä olisi sitten sellainen astetta paria lahjakkaammassa paketissa. Alkukausihan oli Braydenille äärettömän vaikea kun loukkaantumiset kirjaimellisesti seurasivat toinen toistaan. Edellisestä kun ehti toipumaan ja sai pelaamisesta jälleen hieman kiinni, niin edessä oli jo seuraava huili. Loppukausi sujui onneksi ehjemmissä merkeissä ja kaveri alkoi pikku hiljaa realisoimaan sitä potentiaaliansa. Playoffseissa oli mielestäni nuo kaksi sarjaa yhteen niputtaen Flyersin hyökkäyksen tasaisin ja paras suorittaja, joka pelasi illasta toiseen sillä tutulla antaumuksella ja laittaen itseään hurjalla asenteella likoon. Brayden ei selvästikään kavahtaisi niitä tiukkoja ja kovia otteluita, vaan ennemmin päinvastoin, mikä on kyllä todella hyvä merkki. Ensi kauteen olisi toiveissa se kasassa pysyminen, jonka jälkeen voitaisiin nähdä miten se kehitys etenee.
Tom Sestito
Runkosarja: GP 14, 0+1=1, -3, PIM 83, 6:53
Pudotuspelit: -
Olen sanonut tämän muutaman kerran aiemminkin, mutta mielestäni Tom Sestito on vain mainettaan ja tilastojaan parempi jääkiekkoilija. Se päällimmäisin ja suurin vahvuus olisi toki tuo koko + fyysisyys yhdistelmä, mutta osaisi kaveri muutakin. Liike olisi varsinkin koko huomioiden vähintään ok, ainahan se voisi parempaa olla, mutta ei siis ole mikään sen suurempi ongelma, kädet olisivat varsin näppärät ja lisäksi tuntuisi hahmottavan tuota jäätäkin yllättävän hyvin. Kaikki elementit siis olisivat tuollaiseksi monipuoliseksi jyräksi, mutta ne pitäisi ns. ulosmitata. Sestitolla on hieman sitä ongelmaa, että se pelaaminen menee liiaksi siihen päättömään koohkaamiseen ja taklausten hakemiseen, jolloin helposti jää sen muun pelin ulkopuolelle eikä saa oikein vahvuuksiaan muutoin kunnolla esiin. Liikaakaan kaasua ei parane vähentää, sillä se fyysisyys ja todella kovat pusut olisivat kuitenkin ne Tompan suurin anti, mitä ei läheskään jokainen pysty samalla tavalla tarjoamaan, mutta nyt vähän puitaisiin sitä haluaako jäädä tuollaiseksi lähemmäs minimipalkalla pelaavaksi nelosen rajallisempien minuuttien grinder/enforceriksi vai haluaisiko olla hieman enemmän? Noilla ominaisuuksilla, mikäli siis saisi niitä yhdistettyä tähänastista paremmin, olisi vain tekoa hyökkäyspään möyrinnöissä ja maalineduspaineissa. Ehdottomasti niitä kavereita, joiden tulevan kauden otteita ja panosta odotan enemmän kuin mielenkiinnolla.
Jody Shelley
Runkosarja: GP 30, 0+1=1, -6, PIM 64, 5:39
Pudotuspelit: -
Jody jatkoi vähän siten kuin odottaa sopikin eli sitä omaa taisteluaan pelin muuttumista vastaan. Väistämättä alkaisi vain käydä niin, että tuollaiset lähinnä yhdenasian kovanaamat, joilla ei ole sen kummempaa pelillistä annettavaa, pikkuhiljaa toinen toisensa perään tippuvat AHL:ään ja heikompiin sarjoihin. Ei Jodysta ole periaatteessa, mitään pahaa sanottavaa, vaan ihailtava tsemppari ja nöyrä joukkuepelaajahan tämä olisi, mutta kun se taso ei vain riitä niin se ei riitä. Sopimusta olisi vielä kauden verran jäljellä ja eiköhän Jody jatka aika samaa rataa eli katsomossa sekä tarvittaessa kokoonpanossa tuomassa niitä nyrkkejä. James Nealin voisi käydä ensi syksynä, mikäli siis pelataan, höykyttämässä tuli siitä sitten kuinka yksipuolinen päällekarkaus hyvänsä.
Wayne Simmonds
Runkosarja: GP 82, 28+21=49, -1, PIM 114, 15:54
Pudotuspelit: GP 11, 1+5=6, -6, PIM 38, 14:52
Simmer veti varsin komean kauden ja toi kieltämättä juuri sitä mitä tuo rosteri viime kesään lähdettäessä kaipasikin eli isokokoisen ja fyysisen merkittäviin tehoihin pystyvän laiturin, joka tarvittaessa pystyy mittelemään vähintään asiallisesti ilman hanskojaankin. Mikäli puukkoa haluaa hieman tarjota, niin playoffsit menivät Wayneltä alakanttiin, mutta tuo oli samalla ensimmäinen kerta kun lähti kevään peleihin selvässä tehoroolissa, joten osaltaan saattoi mennä vielä oppimisen puolelle. Lisäksi sormileikkausta olisi luvassa, mikä selittääkin tuota poffien alavireisyyttä ja ns. epä-Simmodsmaisia otteita. Kyllähän kaveri on vain aikalailla pelaaja, jollaista vain kaipaa kannattamaansa joukkueeseen. Hieno mies.
Jatkuu...