Oli kyllä pirun viihdyttävä ja mukaansa tempaava matsi. Rankkaritappion nyt niin arvasi, mutta toisaalta olihan Bruinsilla etsikko aikansa siinä OT:n ylivoimallaan, joten pääsivät sentään yrittämään sitä "ihmettä". Tosin Flyersilla oli vastaavasti omat YV:n h-hetkensä kolmannen lopulla, joten jäihän tuosta hieman hampaankoloonkin.
Tuo Jagr:n loukkaantumisen seurauksena koottu ykkös-YV takoi aika murhaavaa jälkeä. Hartnell on tuossa se avain kaveri. Pelaa ja liikkuu siinä vastustajan neliön keskellä älykkäästi. Samalla tuosta on nyt hioutunut se kaikista turhin hinkkaaminen ja tilalle on tullut sitä toivomaani suoraviivaisuutta. Lisäksi viivasta vedettäessä maalin edustalla ovat maskissa/ripareita kyttäämässä sekä Simmonds että Hartnell.
Sestito pelasi varsinkin kaksi ensimmäistä erää pirun mukavaa kiekkoa. Jakoi kovia pommeja, hanskasi Lucicin kanssa, ajoi maalille, sijoittui järkevästi, kykeni hyvään kiekon siirtelyyn etc. Se mistä pidin jälleen kerran eniten, niin ei todellakaan sekoillut omiaan vaan antoi niitin silloin kun se paikka oli, mutta se ei ollut mikään pakkomielle vaan kun paikkaa ei ollut, niin ratkaisut olivat muunlaisia. Kaveri on vain läsnä tuolla jäällä vaihdosta toiseen ja tekee myös vastustajan tietoiseksi itsestään. Lisäksi täytyy vain nostaa jälleen kerran esiin, että kyllähän Sestito toimii noine pommeineen pirun hyvänä sytyttäjänä. Tuskinpa on sattumaa, että nähtiin pitkästä aikaa parasta Flyers hyökkääjien karvaamista juuri silloin kun Sestito oli kokoonpanossa mukana. Kyllä nuo kovat pommit vain herättävät niin yleisöä kuin penkkiä. Itse toivoisin, että Sestito ja Rinaldo pääsisivät molemmat pysyvästi tuohon kokoonpanoon jo tällä kaudella sillä tuovat vain sitä silmin nähtävää energiaa tuonne. Molemmat kun osaavat myös tuon taklaamisen lisäksi pelata sitä kiekkoakin. No tätä nyt tuskin ollaan näkemässä jahka sairastupa kerkeää tyhjenemään.
Schenn pelasi myös pirun mukavasti. Kampferiin sellainen ruuduntakanakin luita värisyttänyt vastapalloon pamautus sekä muutoinkin vahvaa, energistä ja fyysistä kahdensuunnan peliä. Kuten jo tuonne seurantaketjuun tuli kerrottua, niin tällaisien otteluiden perusteella alkaa ymmärtämään sen hypen mikä Braydonkin yllä on leijunut. Ei ole kaikista nopein, taitavin, pelikäsitykseltään paras jne. vaan ominaisuuksiltaan tasaisen vahva ja monipuolinen, mutta tiukoissa paikoissa, niissä kovissa otteluissa, tuntuisi saavan vain kaivettu itsestään vielä sen ylimääräisenkin vaihteen. On vain parhaimmillaan mitä kovempia ja intensiivisempiä otteluita pelataan. Kovien pelien kova mies.
Ylipäätään noiden tulokkaiden otteista ei ole valittamista vaan kaikki suorittivat positiivisesti. Eilenkin kokoonpanossa oli kuitenkin yhteensä 8 tulokasta ja vastassa hallitsevat SC-voittajat, joten tuota taustaa vastaan, olisihan tuo voinut varmaan huonominkin mennä.
Couturierin tilastot eivät juu hurraata aiheuta, näin vain näissä runsasmaalisissa matseissa aina silloin tällöin käy, mutta se pelaaminen oli kuitenkin mukavan näköistä. Jatkuvasti niitä järkeviä ja kypsiä kiekollisia ratkaisuja, hyvää sijoittumista jne. Niin ja kaverin alivoimapelaaminen oli jälleen kerran vakuuttavaa.
Bryz pelasi pelasi periaatteessa ihan vahvan matsin, otti hyviä koppeja jne., mutta kaksi Bruins osumaa olivat enemmän tai vähemmän kevyehköjä tai siis sellaisia, että olisi ne tilanteet varmaan paremminkin voinut pelata. Rankkarit nyt ovat osoittautuneet Ilyalle ongelmallisiksi ja helponnäköisestihan kaveria vain ohitettiin. Flyersilta puolestaan puuttui loukkaantumisten myötä sitä rankkariosaamista ja ainoastaan Giroux hoiti homman tyylillä. Olisin toivonut Lavilta luottoa nuoriin Couturierin ja Schennin muodossa , mutta ei ainakaan vielä.
Tappiohan tuolta tuli, mutta eihän se ole häpeä hävitä Bruinsille. Se, mistä kuitenkin jaksan iloita, oli tuo ilme ja asenne millä joukkue pelasi ja laittoivat itseään likoon. Varsinkin toinen erä oli aivan mahtavaa seurattavaa ja kolmannessakin väänsivät itsensä vielä OT:lle. Tuollaisia matseja ja otteita vain lisää.
Mitä hemmettiä siellä Philadelphian juomavedessä oikein on kun veskarit huononee ukko toisensa jälkeen saavuttuaan Flyersiin? Bryzgalov oli eilen täysi amatööri verrattuna siihen kaveriin joka Phoenixissa alisti... Vai voiko joukkueen puolustuspelissä olla joku asia joka saa äijät näyttämään huonolta / torjumaan huonosti? Ei niiden taitojen mihinkään pitäisi kadota oli mikä paita päällä hyvänsä!
Mikäli tietäisin tähän vastauksen, niin saattaisinpa olla rikas mies. Onhan tuo nyt kuitenkin aika erilainen tilanne. Phoenixissä suurin piirtein ketään ei kiinnostanut, halli puolityhjä, todelliset fanit aika vähissä ja siis ylipäätään ulkoiset paineet ja odotukset olemattomia. Jääkiekkoilijoita aavikolla? PYH! Philadelphiassa sitten pitkät perinteet, kiekko kuin muutenkin urheiluhullu metropoli ja mies hankitaan pitkällä megasopimuksella juuri sille pelipaikalle, joka on tuottanut enemmän tai vähemmän ongelmia jo vuosikymmeniä. Lisäksi samalla heitetään märällä rätillä nuorta tasapaksummasta kevät puoliskosta huolimatta vahvasti ja lupauksia herätelleen pelanneelle tulokkaalle, jonka maanläheiseen ja nöyrään persoonaan yksi sun toinen Flyers-kannattaja oli varmasti jo ihastunut, minä muiden mukana. Ilya puolestaan on tälläkin saralla aivan erilainen, todella vuorovaikuttava ja ulospäin suuntautunut persoona isolla P:llä, joka osaa ottaa sen oman tilansa. Tuo nähtäisiin varmasti vahvojen otteiden myötä entistä suurempana plussana, mutta kun pelit eivät sujukaan niin tuokin alkaa kummasti rassaamaan kannattajia tai ainakin siltä on vaikuttanut. Eivätkä jututkaan enää liiemmin naurata ja ilahduta. Ilya negatiivisuus senkun kasvaa.
Joukkueetkin pelaavat aivan erilaista kiekkoa. Tippetin Youtes on hyvin kurinalainen, tiiviisti puolustava ja lähtevät hieman kärjistetysti siitä, että päästävät vähemmän osumia kuin vastustaja iskien ne omansa sitten jostain. Lavin Flyers pelaa puolestaan aktiivista, rohkeaa sekä riskienkin ottamista suosivaa kiekkoa, jossa pyritään samalla lailla kärjistellen puolestaan tekemään enemmän osumia kuin vastustaja. Tähän vaikuttaa myös se mitä philadelphialaiset haluavat nähdä. Joukkueen pitää pelata fyysistä, energistä, vauhdikasta sekä tapahtumarikasta kiekkoa. Luohan tuo nyt aivan erilaisen tilanteen maalivahdin pelaamiselle.
Philadelphiassa myös menneisyys jättää eittämättä jälkensä. Heti tuon sopimuksen jälkeenhän alkoivat jo ne vertailut ja muistelot Bernie Parentista, Ron Hextallista sekä Pelle Lindberghistä ilman, että Ilya huomioitaisiin omana itsenään, aivan erilaisena eri aikakauden maalivahtina ja annettu kaverille sitä mahdollisuutta aloitta täysin puhtaalta pöydältä. Jotenkin on tuntunut, että osa jopa haluaisi miehen epäonnistuvan. Varsinkin tuo Parentin mörkö on vaaninut yhtä sun toista Flyersin maalilla onneaan koittanutta. Mies oli vain niin valtavan tärkeä tekijä niiden kahden ja samalla organisaation historian ainoiden SC:n takana. Ei Flyers ollut silloin välttämättä materiaaliltaan se kaikista häikäisevin ja laadukkain, mutta maalilla oli Parent, joukkue pelasi tiivistä viisikkopeliä ja hyökkäyksestä löytyivät muutamat kirkkaat syömähampaat Bobby Clarken johdolla, niin tulosta syntyi. Sitten oli tietenkin se härski fyysisyys ja kovuus, jolla pyrkivät ottamaan yliotetta vastustajistaan ja mistä joukkue myös muistetaan.
Tällä hetkellä mitataan kuinka hyvä ja ennen kaikkea henkisesti vahva maalivahti Ilya Bryzgalov oikeasti on. Pystyykö kaveri löytämään huippu vireensä, pitämään sen ja siten ajan myötä voittamaan philadelphialaiset puolellensa, että aikanaan muita verrattaisiin jopa mieheen itseensä, kuten Ilyaa verrataan Parentiin yhä tänä päivänäkin, 2010-luvulla. Mikäli näin ei käy, niin tuo olikin sitten melkoinen ohiveto Homerilta ja tuo sopimus tulee muistuttamaan itsestään vielä pitkään. Ne kyvyt ovat aivan varmasti tuolla edelleen, mutta Ilyan pitää vain kaivaa ne esiin ja osoittaa olevansa sopimuksensa arvoinen.