Teksasista siis tärkeät pinnat ja matka jatkuu. Ottelu ei sinänsä tarjonnut mitään erikoista vaan se oli varsin tasainen kilpailu siitä kumman puolustus koomailee enemmän. No tällä kertaa se ei ollut Fleyrsin, joten tulos oli ihan hyvä. Stars pelasi mielestäni huomattavasti paremmin kuin viime kohtaamisessa Phillyssä. Tällä pelillä olisivat poffitaistelussa edelleen vahvasti mukana, mutta nyt on jo hivenen myöhäistä.
Ketjuista Richardsin ykkönen oli totutun vahva ja värkkäsivätkin kaksi maalia. Muut puolestaan sitten jättivätkin hivenen vaisuhkon kuvan itsestään. Tai toki nelonen oli jälleen hyvä itsensä ja saivat varsin hyviäkin tilanteita luotua, mutta kun kädet ovat hivenen sementtiset niin...mutta Carterin ja Giroux'n kentät jättivät siis toivomisen varaa ja varsinkin junnut + Leino oli todella näkymätön. Leino sai siis jälleen tilaisuuden, mutta oikeastaan ainoa mistä huomasi että Ville oli kokoonpanossa olivat ne rähmällään käynnit lähes joka vaihdossa. Kuten täälläkin on jo tuotu esiin niin kaverin pitää tehdä ensi kesänä varsin paljon luistelunsa ja tasapainonsa eteen jos haluaa tulla hyväksi NHL kiekkoilijaksi. Puntille vaan ja kovaa reisi - ja keskivartalotreeniä siis. Muut ominaisuudet tähän siis ovat olemassa. Saa nähdä jatketaanko seuraavaan Thrashers peliin näin vai hyppääkö Asham kehiin. Tavallaan toivoisi Lavilta malttia, mutta taas toisaalta en oikein usko että Leinosta ja junnusta kovinkaan maagista kenttää saataisiin sillä Ville ei tuo siihen sitten yhtikäs mitään mitä siinä ei jo olisi. Asham täydentää kaksikkoa huomattavasti paremmin.
Puolustuksessa oli kyllä vähän jokaisella jonkin sortin off-päivä sillä sen verran jo niitä karmeita harhasyöttöjä jakoivat hyökkäyksiin lähdöissä lisäksi se oman pään merkkaminen ontui useampaan otteeseen. No Pronger ja Timonen pelasivat varsin ehyet matsin joskin ensin mainittu sai sen oman järkensä menettämisen ja ahaaelämyksensä sitten puoliminuuttia ennen loppusummeria. Aivan järjetön poikkari oman maalin takana, jota tuomaritkaan eivät voineet olla näkemättä vaikka kuinka selässä lukisi Pronger. No se ei tällä kertaa onneksi maksanut mitään, mutta silti. Coburn oli myöskin varsin hyvä toki sattui Braydonillekin jokunen hassi, mutta noin muuten varsin vahvaa ja näyttävääkin peliä. Carle sen sijaan jätti toivomisen varaa, jälleen hivenen heikompi peli kaverilta.
Boucher pelasi maalissaan varsin nousujohteisen ottelun ja varsinkin lopussa otti muutaman tärkeän kopin. Ei sillä varsin hapuilevan oloista se työskentely oli ja aina sai olla sydän kurkussa kun Stars pääsi laukomaan edes kohtuu paikasta. Toki tämä on ihan luonnollistakin sillä aloittihan mies viimeksi joskus joulukuussa, joten se luottamuksen rakentaminen pitää aloittaa varsin nollasta. Ironista sinänsä että juuri kun Leightoniin oli alkanut luottamaan niin mies loukkaantuukin ja loppukausi oli sitten siinä. Vaikka Boucher nyt ihan hyvin pelasikin niin varsin vaikea on nähdä että mies sitten poffeissa olisi valmis mitään hirmutekoja tekemään. Poffeihin siis mitä luultavimmin raahaudutaan pelasi siellä maalissa sitten kuka hyvänsä kun muu joukkue on sen verran laadukas, mutta siellä siitten vastus kovenee ja... No toivotaan parasta ja eilinen oli Brianille varmasti varsin tärkeä ja itseluottamusta nostattava voitto.
Viime öinen oli muutenkin Flyersin kannalta varsin hyvä kun sekä Sens, Bruins että Rangerskin hävisivät omat ottelunsa. Tällä hetkellä ollaan 79:llä pisteellä viidensiä ja matsi vähemmän pelattuna kuin niskaan hengittävällä Sens - Habs kaksikolla. Toki vielä on reilut kymmenen peliä jäljellä ja mitä vain voi tapahtua, mutta juuri tällä hetkellä näyttää varsin hyvältä.
Seuraavaksi sitten tärkeät tuplapelit idän yhdeksättä eli Atlantaa vastaan. Ensin vieraissa lauantaina ja sitten kotona sunnuntaina. Atlanta on siis vielä pleijaritaisteluissa mukana ja voittivat viime yönä Sensin (joka on kyllä melkoisessa vapaa pudotuksessa tällä hetkellä) joten varmasti nälkäinen ja energinen veitsi kurkulla pelaava joukkue vastassa jolla ei ole enää mitään hävittävää. Kovat pelit siis tiedossa joista ainakin toinen pitäisi vain voittaa. No se nähdään sitten viikonloppuna.
Ketjuista Richardsin ykkönen oli totutun vahva ja värkkäsivätkin kaksi maalia. Muut puolestaan sitten jättivätkin hivenen vaisuhkon kuvan itsestään. Tai toki nelonen oli jälleen hyvä itsensä ja saivat varsin hyviäkin tilanteita luotua, mutta kun kädet ovat hivenen sementtiset niin...mutta Carterin ja Giroux'n kentät jättivät siis toivomisen varaa ja varsinkin junnut + Leino oli todella näkymätön. Leino sai siis jälleen tilaisuuden, mutta oikeastaan ainoa mistä huomasi että Ville oli kokoonpanossa olivat ne rähmällään käynnit lähes joka vaihdossa. Kuten täälläkin on jo tuotu esiin niin kaverin pitää tehdä ensi kesänä varsin paljon luistelunsa ja tasapainonsa eteen jos haluaa tulla hyväksi NHL kiekkoilijaksi. Puntille vaan ja kovaa reisi - ja keskivartalotreeniä siis. Muut ominaisuudet tähän siis ovat olemassa. Saa nähdä jatketaanko seuraavaan Thrashers peliin näin vai hyppääkö Asham kehiin. Tavallaan toivoisi Lavilta malttia, mutta taas toisaalta en oikein usko että Leinosta ja junnusta kovinkaan maagista kenttää saataisiin sillä Ville ei tuo siihen sitten yhtikäs mitään mitä siinä ei jo olisi. Asham täydentää kaksikkoa huomattavasti paremmin.
Puolustuksessa oli kyllä vähän jokaisella jonkin sortin off-päivä sillä sen verran jo niitä karmeita harhasyöttöjä jakoivat hyökkäyksiin lähdöissä lisäksi se oman pään merkkaminen ontui useampaan otteeseen. No Pronger ja Timonen pelasivat varsin ehyet matsin joskin ensin mainittu sai sen oman järkensä menettämisen ja ahaaelämyksensä sitten puoliminuuttia ennen loppusummeria. Aivan järjetön poikkari oman maalin takana, jota tuomaritkaan eivät voineet olla näkemättä vaikka kuinka selässä lukisi Pronger. No se ei tällä kertaa onneksi maksanut mitään, mutta silti. Coburn oli myöskin varsin hyvä toki sattui Braydonillekin jokunen hassi, mutta noin muuten varsin vahvaa ja näyttävääkin peliä. Carle sen sijaan jätti toivomisen varaa, jälleen hivenen heikompi peli kaverilta.
Boucher pelasi maalissaan varsin nousujohteisen ottelun ja varsinkin lopussa otti muutaman tärkeän kopin. Ei sillä varsin hapuilevan oloista se työskentely oli ja aina sai olla sydän kurkussa kun Stars pääsi laukomaan edes kohtuu paikasta. Toki tämä on ihan luonnollistakin sillä aloittihan mies viimeksi joskus joulukuussa, joten se luottamuksen rakentaminen pitää aloittaa varsin nollasta. Ironista sinänsä että juuri kun Leightoniin oli alkanut luottamaan niin mies loukkaantuukin ja loppukausi oli sitten siinä. Vaikka Boucher nyt ihan hyvin pelasikin niin varsin vaikea on nähdä että mies sitten poffeissa olisi valmis mitään hirmutekoja tekemään. Poffeihin siis mitä luultavimmin raahaudutaan pelasi siellä maalissa sitten kuka hyvänsä kun muu joukkue on sen verran laadukas, mutta siellä siitten vastus kovenee ja... No toivotaan parasta ja eilinen oli Brianille varmasti varsin tärkeä ja itseluottamusta nostattava voitto.
Viime öinen oli muutenkin Flyersin kannalta varsin hyvä kun sekä Sens, Bruins että Rangerskin hävisivät omat ottelunsa. Tällä hetkellä ollaan 79:llä pisteellä viidensiä ja matsi vähemmän pelattuna kuin niskaan hengittävällä Sens - Habs kaksikolla. Toki vielä on reilut kymmenen peliä jäljellä ja mitä vain voi tapahtua, mutta juuri tällä hetkellä näyttää varsin hyvältä.
Seuraavaksi sitten tärkeät tuplapelit idän yhdeksättä eli Atlantaa vastaan. Ensin vieraissa lauantaina ja sitten kotona sunnuntaina. Atlanta on siis vielä pleijaritaisteluissa mukana ja voittivat viime yönä Sensin (joka on kyllä melkoisessa vapaa pudotuksessa tällä hetkellä) joten varmasti nälkäinen ja energinen veitsi kurkulla pelaava joukkue vastassa jolla ei ole enää mitään hävittävää. Kovat pelit siis tiedossa joista ainakin toinen pitäisi vain voittaa. No se nähdään sitten viikonloppuna.