Puolustus:
Oskars Bartulis GP 53, 1+8=9, -12, 13:58
Latvialaiselta ehdottomasti positiivinen kausi ja mies onnistui ottamaan sen vaikeimman askeleen eli askeleen NHL:ään. Tilastoista tuo +/- sarake ei mairittele, mutta mitä miehen otteita muistelee niin sanotaanko että kyllä ne tuota lukemaa paremmalta näyttivät. Kokoa löytyy, liike on kokoon nähden hyvää, kädetkään eivät ole täysin puiset ja mies osaa lukea ihan kelvollisesti peliäkin, joten Flyersilla on tässä halpa ja hyvä syvyyspuolustaja useaksi vuodeksi (teki keväällä kolmen vuoden jatkon 600k:n caphitillä, joten ei paha. Ensi kaudella sitten se seuraava askel. Niin ja Jutimaisesti voisi todeta ettei kautta ilman maalia…
Matt Carle GP 80, 6+29=35, +19, 23:23
Jopa tilastotkin sen kertovat eli loistava kausi Mattilta. Alkukauden järjettömät tehoilut eivät jatkuneet läpi kautta minkä nyt tiesikin, mutta se tärkein eli pelaamisentaso pysyi kuitenkin korkeana läpi kauden. Eleettömän varmaa, maltillista ja rohkeaa kiekollista pelaamista, hyvää liikettä, kaksinkamppailuissa voimaa, sijoittuminen ja pelin lukeminen kunnossa jne. Tottakai Prongerin vierellä pelaaminen aivan varmasti auttoi, mutta kyllä mies silti oli myös itse loistava. Aina jäällä vastustajan ykköstähtiä vastaan ja silti tuollaiset plussat. Itsekin kauhistelin aikanaan kaverin kohtuu kallista uutta sopparia, mutta en kauhistele enää tämän kauden jälkeen sillä tällä kaudella Matt oli enemmän kuin jokaisen dollarinsa arvoinen. Yhdessä Prongerin kanssa läpi kauden tasaisimmat ja laadukkaimmat suoriutujat puolustuksessa.
Braydon Coburn GP 81, 5+14=19, -6, 21:08
Coburn pelasi koko Flyersin kautta peilaten varsin kaksijakoisen kauden. Syyspuoli ja Stevensin ajat menivät ailahdellen ja helppoja virheitä tehden. Se itseluottamus puuttui. Lavin tulon myötä myös Braydonin pelaaminen parani ja se itseluottamus löytyi. Tuloksena upea kevät ja sitä tasaisen varmaa suorittamista ilman niitä sen suurempia aivopieruja. Toki niitä virheitä tuli myös keväällä, mutta ei ollenkaan samassa suhteessa kuin syksyllä ja alkutalven pimeinä aikoina. Loistava liike luo pohjan pitkälle tulevaisuuteen. Playoffeissa nähtiin myös mukavan fyysisiä otteita ja miestä kaatui Braydonin tieltä. Toivotaan että tämä suuntaus jatkuu ensi kaudellakin ja ihan runkosarjassakin. Pelinlukemisessa on aina välillä ongelmia ja mies höntyilee itseään ulos tilanteista tai sijoittuu väärin, mutta tuokin parani selvästi kauden vanhetessa. Kokonaisuutena siis ehdottomasti hyvä kausi Flyersin loppukauden loisteliaassa top-4:ssä. Coburn on siis jatkonsa ansainnut.
Lukas Krajicek GP 27, 1+1=2, -10, 16:58
Homerin “täsmähankinta” kesken kauden. Miehestä ei maksettu mitään, joten siihen nähden todella hyvä hankinta. Aloitti pirun hyvin ja pelasi varsinkin Timosen kanssa hyvin yhteen. Mitä pidemmälle Flyers ura kuitenkin eteni niin pelaamisen taso alkoi laskemaan mistä nuo miinuksetkin kertovat. Tsekki on kesällä UFA ja jatko riippuu pitkälti hinnasta ja siitä millaiseksi tuota puolustusta tai siis kolmosparia halutaan rakentaa eli haetaanko tasokkaampaa vitospakkia vai luetetaanko Parentin/Bartulisin tasonnostoihin? Krajicekin halpaa jatkoa vastaan ei itselläni olisi sinänsä mitään (hyvin liikkuva ja kiekkokin tottelee ihan ok), mutta tuonne komospariin toivoisi vain hivenen fyysisempää ilmestystä mitä iso, mutta pehmeä Krajicek tarjoaa. Lisäksi kyllähän tämäkin kevät osoitti että edes sen viidennen ukon pitäisi olla sellainen mihin Lavi voi kunnolla luottaa ettei kärkinelikon pohkeet ala turhaan painamaan varsinkin kun Pronger ja Timonenkin ovat jälleen ensi keväänä vuoden vanhempia. En siis usko jatkoon kun Bartulisilla on jo soppari ja uskon että Parent “ikilupauksena” saa myös jatkon, joten jos puolustukseen haetaan ja halutaan jotain uutta niin ei kaikken kanssa voi vain tehdä jatkoja. Saanee kuitenkin sopimuksen joltakin muulta joukkueelta, jossa voisi ehkäpä jopa tavoitella omalle pelaajaprofiililleen sopivampaa kakkosparin paikkaa.
Ryan Parent GP 48, 1+2=3, -14, 14:46
Voisiko sanoa että “yllättäen” Parent kärsi loukkaantumisista, mitkä sotkivat jälleen yhden kauden lisää. Pelasi aina välillä hyvin, mutta sitten taas sinne maihtui niitä mustiahetkiä ja täten Lavikaan ei luottanut alkuunkaan Ryaniin poffeissa. Jatkuvat loukkaantumiset näkyvät varsinkin liikkeessä mikä on kuin jostain hidastetusta mustavalkoelokuvasta. Tähän hitaaseen liikkeeseen kun lisää miehen ontuvan pelinluvun niin saadaan yhdistelmä mikä ei ole kovinkaan mairitteleva ainakaan Flyersin kannalta. Sitten kun summailee vielä fyysisyyden puutteen eli sen ettei Ryan käytä kokoaan riittävästi hyväkseen eli on aivan liian kiltti. Itse olisin ollut valmis luopumaan kaverista trade deadlinella, mutta kauppaa ei lopulta tullut eteen. Kaipa Ryanille sorvataan vielä kerran halpaa jatkoa ja toivotaan että kaveri pysyisi kasassa. Jos näin kävisi niin ken tietää vaikka sieltä vielä kuoriutuisikin hyvä NHL-tason stay-at-home ukko, mutta pahaa pelkään että näin ei tule käymään.
Chris Pronger GP 82, 10+45=55, +22, 25:55
Mitä Prongerista nyt edes voi sanoa. Mahtava kausi ja toi juuri sitä mitä Flyers puolustus kaipasikin eli sen isännän, sen johtajan isolla J:llä. Runkosarjan jälkeen fiilis olisi ollut hivenen erilainen sillä silloin olisi vituttanut ja paljon se miehestä maksettu hinta, joka ei kuitenkaan näyttänyt tuovan sen parempaa (vaikka siis jätti hyvin pelasikin), mutta kevät toi todellakin muurarin ja tällä hetkellä fiilis on tästä asiasta hivenen erilainen vaikka vielä muuten apeahko mieli onkin. Juuri tästä se hinta maksettiinkin sillä ilman Prongeria ei Flyers vain olisi pelannut Cupin finaaleissa ja se on fakta mitä kukaan ei voi kieltää. Toki jos sitä viimeistä täyttymystä ei seuraavien kausien aikana tule niin voidaan aina jossitella, mutta jos ei koita niin ei voi voittaakaan. Yksinkertaisesti loistava fyysinen, omaa maalinedustaa dominoiva, vastustajan tähtiä pimentävä, sen puolituntia pelaava ja peliä upeasti avaava pelaaja, jonka lämäri kylvää tuhoa ylivoimalla.
Danny Syvret GP 21, 2+2=4, +1, 12:28
Kulunut kausi viimeistään osoitti ettei Syvretistä vain ole NHL:ään ainakaan Flyersissa. AHL tasolla loistava kiekollinen puolustaja, joka ei ole kuitenkaan sitä NHL:ssä. Hoiti tonttinsa ja minuuttinsa ihan kelvollisesti, mutta pieni koko ei vain ole hyvä juttu kolmosparissa. Syvret ei tuonut kokoonpanoon oikeastaan mitään sellaista mitä pienemmän puolustajan vain pitäisi tuoda sillä koko tuo monesti aina omat ongelmansa omassa päässä vaikka esim. Timonen onkin loistava esimerkki ettei näin todellakaan aina ole. Syvretillä on kuitenkin ikää (muutaman päivän kuluttua 25) jo sen verran että ei ole enää mikään lupauskaan ja lisäksi ensi kesänä jo UFAkin sillä pelejä ei vain ole tullut uralla ylhäällä sitä 80 kipaletta ja kun samalla kausia on jo plakkarissa riittävästi aikaistettuun UFAan niin eiköhän Syvret vaihda maisemaa. Olisi ihanteellinen kokeneempi puolustaja Phantomsiin, mutta eiköhän kaverin tavoitteet oli ihan jossain muualla ja mitkä eivät vain Flyersissa tule täyttymään. Toivon ihan vilpittömästi että mies vielä puhkeaisi kukkaan jossain muualla, mutta Flyersissa sitä ei vain tule tapahtumaan sen verran kova tuo puolustuksen top-4 vain on (johon siis Syvretin tulisi mahtua ollakseen pelipaikkansa väärti).
Kimmo Timonen GP 82, 6+33=39, -2, 22:52
Alkukausi ja syksy olivat hivenen vaisumpaa Kimmoa, mutta pikku hiljaa se paras terä jälleen löytyi ja Lavin aikana (sen koko joukkueen alkukangertelun jälkeen) mies ei muuta pelannutkaan kuin loistavasti. Loistelias pieni suuri mies, jolle jos kenelle olisi sen cupin suonut. Kiekollisessa pelissä parhaimmillaan virtuoosimainen ja iän myötä myös puolustuspelaaminen on nykyään suuri vahvuus. Lukee peliä loistavasti ja siten on aina siellä missä pitääkin. Hyvällä liikkeellä (joka on toki iän myötä hidastunut) ja pienestä koosta huolimatta vahvalla kaksinkamppailupelaamisella on omassakin päässä todella vahva tapaus.
Ole-Kristian Tollefsen GP 18, 0+2=2, +1, 9:51
Wingsien pienentäessä cappiaan meni muistaakseni 5th rounderin kanssa hockeytowniin Leinon matkatessa Phillyyn. Vaikka Leino ei enää onnistuisi Flyers paidassa missään niin tuo kauppa tulee jo nyt jäämään Homerin historiaan parhaiden joukkoon ja jos Leino jatkaa samaa menoaan myös ensi kaudella niin aletaan puhumaan jo koko NHL:n tasollakin pirun kovasta siirrosta. OKT oli siis ehdottomasti sympaattinen tapaus. Turska pelasi jokaisessa vaihdossaan asenteella ja mahdollisimman fyysisesti. Ehdottomasti sellainen pakki mitä Flyersin kolmospariin tarvittaisiin ensi kaudeksikin ainoastaan multaosin hivenen kokonaisvaltaisempana versiona. Liike ja kiekolliset taidot meinaan olivat turhan heikkoja siihen että norjalaisesta kehittyisi ~10 minuuttia pelaavaa syvyyspuolustajaa kummempaa NHL:ään, mutta ehdottomasti ainakin itse arvostan kaveria eikä täältä löydy OKT:stä liiemmin negatiivista sanottavaa.
Summa Summarum:
Top-4 oli siis loistava silloin kun sitä pitikin olla, mutta kolmospariin pitäisi löytää yksi hivenen kovempi (ihan kirjaimellisestikin eli Cooket railoihin sieltä maalinedustalta ihmettelemästä), mutta varsinkin siis tasokkaampi kaveri johon Lavi voisi luottaa myös kovissa peleissä. Hawksilla oli top-4:n takana Sopel puolestaan Flyersilla ei ketään siis sellaista, joka olisi nauttinut valmentajan täyttä luottamusta. Se oli loppujen lopuksi yksi niistä pienistä asioista, jotka ratkaisivat sarjan Hawkseille.
Jatkuu...
Oskars Bartulis GP 53, 1+8=9, -12, 13:58
Latvialaiselta ehdottomasti positiivinen kausi ja mies onnistui ottamaan sen vaikeimman askeleen eli askeleen NHL:ään. Tilastoista tuo +/- sarake ei mairittele, mutta mitä miehen otteita muistelee niin sanotaanko että kyllä ne tuota lukemaa paremmalta näyttivät. Kokoa löytyy, liike on kokoon nähden hyvää, kädetkään eivät ole täysin puiset ja mies osaa lukea ihan kelvollisesti peliäkin, joten Flyersilla on tässä halpa ja hyvä syvyyspuolustaja useaksi vuodeksi (teki keväällä kolmen vuoden jatkon 600k:n caphitillä, joten ei paha. Ensi kaudella sitten se seuraava askel. Niin ja Jutimaisesti voisi todeta ettei kautta ilman maalia…
Matt Carle GP 80, 6+29=35, +19, 23:23
Jopa tilastotkin sen kertovat eli loistava kausi Mattilta. Alkukauden järjettömät tehoilut eivät jatkuneet läpi kautta minkä nyt tiesikin, mutta se tärkein eli pelaamisentaso pysyi kuitenkin korkeana läpi kauden. Eleettömän varmaa, maltillista ja rohkeaa kiekollista pelaamista, hyvää liikettä, kaksinkamppailuissa voimaa, sijoittuminen ja pelin lukeminen kunnossa jne. Tottakai Prongerin vierellä pelaaminen aivan varmasti auttoi, mutta kyllä mies silti oli myös itse loistava. Aina jäällä vastustajan ykköstähtiä vastaan ja silti tuollaiset plussat. Itsekin kauhistelin aikanaan kaverin kohtuu kallista uutta sopparia, mutta en kauhistele enää tämän kauden jälkeen sillä tällä kaudella Matt oli enemmän kuin jokaisen dollarinsa arvoinen. Yhdessä Prongerin kanssa läpi kauden tasaisimmat ja laadukkaimmat suoriutujat puolustuksessa.
Braydon Coburn GP 81, 5+14=19, -6, 21:08
Coburn pelasi koko Flyersin kautta peilaten varsin kaksijakoisen kauden. Syyspuoli ja Stevensin ajat menivät ailahdellen ja helppoja virheitä tehden. Se itseluottamus puuttui. Lavin tulon myötä myös Braydonin pelaaminen parani ja se itseluottamus löytyi. Tuloksena upea kevät ja sitä tasaisen varmaa suorittamista ilman niitä sen suurempia aivopieruja. Toki niitä virheitä tuli myös keväällä, mutta ei ollenkaan samassa suhteessa kuin syksyllä ja alkutalven pimeinä aikoina. Loistava liike luo pohjan pitkälle tulevaisuuteen. Playoffeissa nähtiin myös mukavan fyysisiä otteita ja miestä kaatui Braydonin tieltä. Toivotaan että tämä suuntaus jatkuu ensi kaudellakin ja ihan runkosarjassakin. Pelinlukemisessa on aina välillä ongelmia ja mies höntyilee itseään ulos tilanteista tai sijoittuu väärin, mutta tuokin parani selvästi kauden vanhetessa. Kokonaisuutena siis ehdottomasti hyvä kausi Flyersin loppukauden loisteliaassa top-4:ssä. Coburn on siis jatkonsa ansainnut.
Lukas Krajicek GP 27, 1+1=2, -10, 16:58
Homerin “täsmähankinta” kesken kauden. Miehestä ei maksettu mitään, joten siihen nähden todella hyvä hankinta. Aloitti pirun hyvin ja pelasi varsinkin Timosen kanssa hyvin yhteen. Mitä pidemmälle Flyers ura kuitenkin eteni niin pelaamisen taso alkoi laskemaan mistä nuo miinuksetkin kertovat. Tsekki on kesällä UFA ja jatko riippuu pitkälti hinnasta ja siitä millaiseksi tuota puolustusta tai siis kolmosparia halutaan rakentaa eli haetaanko tasokkaampaa vitospakkia vai luetetaanko Parentin/Bartulisin tasonnostoihin? Krajicekin halpaa jatkoa vastaan ei itselläni olisi sinänsä mitään (hyvin liikkuva ja kiekkokin tottelee ihan ok), mutta tuonne komospariin toivoisi vain hivenen fyysisempää ilmestystä mitä iso, mutta pehmeä Krajicek tarjoaa. Lisäksi kyllähän tämäkin kevät osoitti että edes sen viidennen ukon pitäisi olla sellainen mihin Lavi voi kunnolla luottaa ettei kärkinelikon pohkeet ala turhaan painamaan varsinkin kun Pronger ja Timonenkin ovat jälleen ensi keväänä vuoden vanhempia. En siis usko jatkoon kun Bartulisilla on jo soppari ja uskon että Parent “ikilupauksena” saa myös jatkon, joten jos puolustukseen haetaan ja halutaan jotain uutta niin ei kaikken kanssa voi vain tehdä jatkoja. Saanee kuitenkin sopimuksen joltakin muulta joukkueelta, jossa voisi ehkäpä jopa tavoitella omalle pelaajaprofiililleen sopivampaa kakkosparin paikkaa.
Ryan Parent GP 48, 1+2=3, -14, 14:46
Voisiko sanoa että “yllättäen” Parent kärsi loukkaantumisista, mitkä sotkivat jälleen yhden kauden lisää. Pelasi aina välillä hyvin, mutta sitten taas sinne maihtui niitä mustiahetkiä ja täten Lavikaan ei luottanut alkuunkaan Ryaniin poffeissa. Jatkuvat loukkaantumiset näkyvät varsinkin liikkeessä mikä on kuin jostain hidastetusta mustavalkoelokuvasta. Tähän hitaaseen liikkeeseen kun lisää miehen ontuvan pelinluvun niin saadaan yhdistelmä mikä ei ole kovinkaan mairitteleva ainakaan Flyersin kannalta. Sitten kun summailee vielä fyysisyyden puutteen eli sen ettei Ryan käytä kokoaan riittävästi hyväkseen eli on aivan liian kiltti. Itse olisin ollut valmis luopumaan kaverista trade deadlinella, mutta kauppaa ei lopulta tullut eteen. Kaipa Ryanille sorvataan vielä kerran halpaa jatkoa ja toivotaan että kaveri pysyisi kasassa. Jos näin kävisi niin ken tietää vaikka sieltä vielä kuoriutuisikin hyvä NHL-tason stay-at-home ukko, mutta pahaa pelkään että näin ei tule käymään.
Chris Pronger GP 82, 10+45=55, +22, 25:55
Mitä Prongerista nyt edes voi sanoa. Mahtava kausi ja toi juuri sitä mitä Flyers puolustus kaipasikin eli sen isännän, sen johtajan isolla J:llä. Runkosarjan jälkeen fiilis olisi ollut hivenen erilainen sillä silloin olisi vituttanut ja paljon se miehestä maksettu hinta, joka ei kuitenkaan näyttänyt tuovan sen parempaa (vaikka siis jätti hyvin pelasikin), mutta kevät toi todellakin muurarin ja tällä hetkellä fiilis on tästä asiasta hivenen erilainen vaikka vielä muuten apeahko mieli onkin. Juuri tästä se hinta maksettiinkin sillä ilman Prongeria ei Flyers vain olisi pelannut Cupin finaaleissa ja se on fakta mitä kukaan ei voi kieltää. Toki jos sitä viimeistä täyttymystä ei seuraavien kausien aikana tule niin voidaan aina jossitella, mutta jos ei koita niin ei voi voittaakaan. Yksinkertaisesti loistava fyysinen, omaa maalinedustaa dominoiva, vastustajan tähtiä pimentävä, sen puolituntia pelaava ja peliä upeasti avaava pelaaja, jonka lämäri kylvää tuhoa ylivoimalla.
Danny Syvret GP 21, 2+2=4, +1, 12:28
Kulunut kausi viimeistään osoitti ettei Syvretistä vain ole NHL:ään ainakaan Flyersissa. AHL tasolla loistava kiekollinen puolustaja, joka ei ole kuitenkaan sitä NHL:ssä. Hoiti tonttinsa ja minuuttinsa ihan kelvollisesti, mutta pieni koko ei vain ole hyvä juttu kolmosparissa. Syvret ei tuonut kokoonpanoon oikeastaan mitään sellaista mitä pienemmän puolustajan vain pitäisi tuoda sillä koko tuo monesti aina omat ongelmansa omassa päässä vaikka esim. Timonen onkin loistava esimerkki ettei näin todellakaan aina ole. Syvretillä on kuitenkin ikää (muutaman päivän kuluttua 25) jo sen verran että ei ole enää mikään lupauskaan ja lisäksi ensi kesänä jo UFAkin sillä pelejä ei vain ole tullut uralla ylhäällä sitä 80 kipaletta ja kun samalla kausia on jo plakkarissa riittävästi aikaistettuun UFAan niin eiköhän Syvret vaihda maisemaa. Olisi ihanteellinen kokeneempi puolustaja Phantomsiin, mutta eiköhän kaverin tavoitteet oli ihan jossain muualla ja mitkä eivät vain Flyersissa tule täyttymään. Toivon ihan vilpittömästi että mies vielä puhkeaisi kukkaan jossain muualla, mutta Flyersissa sitä ei vain tule tapahtumaan sen verran kova tuo puolustuksen top-4 vain on (johon siis Syvretin tulisi mahtua ollakseen pelipaikkansa väärti).
Kimmo Timonen GP 82, 6+33=39, -2, 22:52
Alkukausi ja syksy olivat hivenen vaisumpaa Kimmoa, mutta pikku hiljaa se paras terä jälleen löytyi ja Lavin aikana (sen koko joukkueen alkukangertelun jälkeen) mies ei muuta pelannutkaan kuin loistavasti. Loistelias pieni suuri mies, jolle jos kenelle olisi sen cupin suonut. Kiekollisessa pelissä parhaimmillaan virtuoosimainen ja iän myötä myös puolustuspelaaminen on nykyään suuri vahvuus. Lukee peliä loistavasti ja siten on aina siellä missä pitääkin. Hyvällä liikkeellä (joka on toki iän myötä hidastunut) ja pienestä koosta huolimatta vahvalla kaksinkamppailupelaamisella on omassakin päässä todella vahva tapaus.
Ole-Kristian Tollefsen GP 18, 0+2=2, +1, 9:51
Wingsien pienentäessä cappiaan meni muistaakseni 5th rounderin kanssa hockeytowniin Leinon matkatessa Phillyyn. Vaikka Leino ei enää onnistuisi Flyers paidassa missään niin tuo kauppa tulee jo nyt jäämään Homerin historiaan parhaiden joukkoon ja jos Leino jatkaa samaa menoaan myös ensi kaudella niin aletaan puhumaan jo koko NHL:n tasollakin pirun kovasta siirrosta. OKT oli siis ehdottomasti sympaattinen tapaus. Turska pelasi jokaisessa vaihdossaan asenteella ja mahdollisimman fyysisesti. Ehdottomasti sellainen pakki mitä Flyersin kolmospariin tarvittaisiin ensi kaudeksikin ainoastaan multaosin hivenen kokonaisvaltaisempana versiona. Liike ja kiekolliset taidot meinaan olivat turhan heikkoja siihen että norjalaisesta kehittyisi ~10 minuuttia pelaavaa syvyyspuolustajaa kummempaa NHL:ään, mutta ehdottomasti ainakin itse arvostan kaveria eikä täältä löydy OKT:stä liiemmin negatiivista sanottavaa.
Summa Summarum:
Top-4 oli siis loistava silloin kun sitä pitikin olla, mutta kolmospariin pitäisi löytää yksi hivenen kovempi (ihan kirjaimellisestikin eli Cooket railoihin sieltä maalinedustalta ihmettelemästä), mutta varsinkin siis tasokkaampi kaveri johon Lavi voisi luottaa myös kovissa peleissä. Hawksilla oli top-4:n takana Sopel puolestaan Flyersilla ei ketään siis sellaista, joka olisi nauttinut valmentajan täyttä luottamusta. Se oli loppujen lopuksi yksi niistä pienistä asioista, jotka ratkaisivat sarjan Hawkseille.
Jatkuu...