m & t: Vittuuntuminen - sitä on liikkeellä. Helvetin ristiriitaiset on ajatukset ja mun ois helpompi dumata PS alimpaan helvettiin, jos se olisi ollut säälittävän paska koko runkosarjan ajan. Mutta HIFK tuli kuitenkin kolmanneksi, pelasi ajoittain viihdyttävästi ja nuiji narrit runkosarjassa maan rakoon. Olisi ihan sairasta myöskin unohtaa kokonaan tämä ja olla niinkuin HIFK olisi ollut seitsemäs. Paskanmarjat, HIFK oli kolmas ja huikea ennakkosuosikki. Nyt on kolme huonoa peliä maailman pahimpaan paikkaan - ja niistäkin se keskimmäinen olisi voitu voittaa paremmalla rankkarivetäjän valinnalla. Mulla on sellainen olo, että tekisi mieli kivittää valmentaja, mutta mulla ei ole tarpeeksi paljon perusteita siihen. Juusii?
Paradoksien kuningashan tässä on se, että joukkue oli kiistatta koottu runkosarjaa ajatellen hyvin. Ei sekään siis ole sattumaa, että HIFK oli kaikkien kiekkoihmisten papereissa yli joukkuerajojen mestarisuosikki ennen playoffeja. Ei siitä löydy mitään salaliittoa, esimerkiksi Veikkaaja kysyi suosikin 12:lta henkilöltä ja jokainen vastasi tietämättä toisten vastauksia: HIFK. Joten pakko tässä on hammasta purren myöntää, että tältä kaudelta on myös riittävästi hyvää, jotta voi uskoa homman tästä etenevän. Nokan eka kausi päätyi runkosarjan sijalle 7 ja kyllä peli on silloin jo selkeästi menetetty. Bluesin ihme ei tule toistumaan pitkiin aikoihin. On helpompaa elää sellaisen joukkueen kanssa, joka päätyy sääleihin. Pleijareista ei tule iso pettymys. Petu olisi tehnyt kaikille palveluksen, jos olisi juuttunut sääläreihin ja sielä heti ulos. Monottaminen olisi ollut perusteltua.
Paradoksiin palatakseni - joukkue oli koottu runkosarjahyväksi ja sehän tapahtui nimenomaan niin, että lihaksia oli otettu liikaa POIS. Petu ei siis tehnyt asiaa niin, että olisi korvannut taitopelaajia lihamyllyillä. Päinvastoin. Nythän kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että suurin epäonnistuminen on siinä, että vahvat laiturit malliin Petrell, Wärn, Haataja, Luttinen puuttuvat täysin ja tilalla on kevyt-Eero, köntys-Eki, pehmo-Tuomainen, vaisu-Huhtanen, junnu-MaG ja meininkinsä täysin kadottaneet Pöysti ja Nyholm. Kun vertaa viime kauden mestari-HIFK:ta nykyiseen, HIFK on hyökkääjien osalta vähemmän fyysinen. Näin ei playoffeissa pärjätä. Joten vaikka meillä olisi ensi kaudella puikoissa herra Taito Kiekko, hänenkin pitäisi saada lisää kaksinkamppailuvoimaa ja röyhkeyttä ketjuihin. Muistetaanpa Kojoa. Mitä hän sai aikaiseksi hyökkäyspäässä? Teki pelaajia koko Liivikin ketjusta, Töykkälästä ja Wärnistä. Siinä oli viisautta. Ei Nenäkään halunnut tai halua joukkuetta täyteen eerosomervuoria ja markusgranlundeja, joita heitellään playoffeissa sivuun kuin rukkasia.
Paskansyöjän Paradoksi: Hänen joukkueessaan oli loppujen lopuksi liian vähän voimaa ja vääntöä hyökkäyspäässä. Hänen joukkueessaan oli liikaa kevyitä taitohyökkääjiä. Mitä enemmän olen asiaa miettinyt, sitä varmempi olen tästä. Ensin olin sitä mieltä, että HIFK:ssa oli liikaa duunareita, mutta liian vähänhän niitä oli. Siis oikeasti kovia liigatason duunareita. Kun katsoo ensi kauden pelaajatoiveita, liki jokainen on tullut samaan tulokseen: Wärn, Lennu, Haataja korvattiin mikkihiirillä. Monikin näin ajatteleva syyttää kuitenkin Petua siitä, että hän ei osannut hyödyntää taitopelaajia. Kyllä osasi mun mielestäni, mutta meidän tämän kauden taitopelaajat ovat valitettavasti järjestään runkosarjaa varten räätälöityjä: Kuhta, Peltonen, Somervuori, MaG. Huomaattehan miten yksipuolinen nippu. Missä Petrell? Wärn? Ei edes alemmissa ketjuissa. Talaja on todella tervetullut Rajamäkituomaisen tilalle.