Orpon hallitukselle saattaa siinä mielessä käydä jopa eräänlainen tuuri, sillä mikäli nousukausi on juuri nyt alkamassa ja ajoittumassa ennen kaikkea hallituskauden jälkipuoliskolle, onhan se hallituspuolueille paljon miellyttävämpää lähteä vaaleihin takana talouskasvua vuosina 2025 ja 2026, kuin teoreettisesti hallituskauden alkupuolella 2023 ja 2024, mitä olisi seurannut sitten taantuma.
Pessimismi ainakaan johtaa harvoin menestykseen.
Vaikka Orpon hallituksen toimia mielestäni monella tapaa onkin syytä kritisoida, juuri mainitsemasi asiat olisivat vaikuttaneet Suomeen kielteisesti, vaikka vallassa olisi esim. sinipunahallitus. Kenties alvin korotus olisi korvattu joillain toisilla veronkorotuksilla, työelämäuudistukset olisivat olleet jonkin pykälän kevyempiä ja sosiaalitukia olisi leikattu ehkä hivenen vähemmän, ottaen samalla enemmän ns. syömävelkaa, mutta vaikka miten
Petterin kritisointi nyt helppoa onkin, uskallan väittää, että olisimme käytännössä samassa tilanteessa oli hallituspohja mikä hyvänsä.
”Tuoreet luvut kertovat teollisuudessa nähtävästä elpymisestä ja talouskasvun monipuolistumisesta”, kuvailee Danske Bankin Pasi Kuoppamäki.
www.talouselama.fi
Paremmat ajat saattavat onneksi olla jo nurkan takana.