Näin ulkopuolisen ja alaa todella vähän loppujen lopuksi tuntevan silmiin kieltämättä näyttää siltä, että Suomessa metsäteollisuus liian pitkään käsitettiin sanomalehtipaperin, rakennuspuun ja muiden vastaavien matalan jalostusarvon tuotteiden valmistamisena. Nyttemmin tilanne on toki muuttunut, vaikka kierroksia kohti teknisen kehityksen aallonharjaa on varmasti vielä otettavissa.
Huomioiden syntyvyytemme romahtamisen 2010-luvun vaihteessa ja 1960-luvulla syntyneiden suht. isojen ikäluokkien pikku hiljaa eläköityessä, työperäinen maahanmuutto tulee koskemaan enemmän ja enemmän myös metsäteollisuutta -Yhä useampi Ponssen puikoissa oleva ammattilainen tulee olemaan maahanmuuttaja ja tästäkin syystä työperäistä maahanmuuttoa tulisi pyrkiä edistämään, ei rajoittamaan.
Mitä tulee vielä aiemmassa viestissä nostamiini asioihin metsäteollisuuden vierastamisesta, yhtenä esimerkkinä nostan avohakkuiden saaman voimakkaan kritiikin nykyään. Avohakkuu kun on joka tapauksessa usein hakkuumuodoista jossain sijainnissa se käytännöllisin, sekä tiedostaen hakkuuaukeiden olevan luontotyyppinä yhtä lailla arvokas.
Hakkuuaukea tarjoaa ravintoa monille eri lajeille myyristä lintuihin, hirviin ja ihmisiin. Avohakkuuaukea vetää puoleensa myös pölyttäjät ja on rikas elinympäristö monille uhanalaisille lajeille.
www.upmmetsa.fi
Hakkuuaukeilla on mielestäni näin metsien virkistyskäyttäjänä myös maisemallisesti tiheää korpea tasapainottava vaikutus. Eräs allekirjoittaneen "henkireistä" itse asiassa on eräs Tuusulassa sijaitseva kumpuileva aukea, missä vihreä luonto pikku hiljaa taas valtaa alaa.