Petteri Orpon hallitus

[Cobol]

Riski toteaa, että pääministeri Orpon mukaan Orpo on siis nähtävästi saanut helmikuussa tiedon suojelupoliisia koskevasta laillisuusvalvonnasta ja vasta Iltalehdestä tiedon, että laillisuusvalvonta koskee myös supon entistä päällikköä Pelttaria.

Pelttari siis ei olisi informoinut syksyllä 2023 käynnistyneestä laillisuusvalvontaselvityksestä pääministeriä ja oman taustapuolueensa puheenjohtajaa ainakaan ennen valintaansa eduskunnan pääsihteeriksi joulukuussa 2023.

Riski lisäsi Katri Mannisen selvityksen, jonka mukaan Pelttari tai viranomaiset eivät ainakaan toukokuun 7. päivään mennessä olleet informoineet laillisuusvalvonnan tai rikosprosessin koskettavan supon päällikkönä vuosina 2011–2023 toiminutta Antti Pelttaria.

Yllä oleva vielä suomeksi: Orpo tiesi tutkinnasta, mutta ei sen kohdistuvan Pelttariin.

Ehkäpä kaikkea ei tulla paljastamaan, mutta sikäli jos kyse on vastavakoilun pomon vääristä toimista esimerkiksi Supon käyttämien kontaktien osalta ja kontaktien tiedon käyttämisestä kolmannen maan eduksi, on varmaan syytä vaieta.

 

[Tami Talk]

Vuoden paras kotimaan uutinen ja tämä tuli muutamaa kuukautta ennen odotustani. Suomen kausitasoitettu bruttokansantuote kääntyi tammi–maaliskuussa kasvuun.

Tilastokeskuksen ennakkolukujen mukaan kausitasoitettu bkt kasvoi 0.5 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verraten. Kasvuun kääntyi myös työllisten määrä, jonka ennakoidaan kasvaneen 0.7 prosenttia vuodentakaisesta. Lisäksi tehtyjen työtuontien määrä kasvoi 1.2 prosenttia vuoden takaiseen verraten. Suomen uudet luvut riemastuttavat: ”Taantuma on ohi!”

Hienoa on oikeastaan erikseen se, että tehtyjen työtuntien määrä kasvoi peräti 1.2 prosenttia.

Oliko tämä Orpon hallituksen vai Marinin hallituksen ansiota?

Tähän asti kaikki talouteen liittyvät asiat ovat olleet Marinin hallituksen aiheuttamia, koska kaikki ymmärtävät, että vasta vuoden työskennellyt hallitus ei ole ehtinyt saamaan isoja muutoksia. Kuten työttömyyden kasvua jne..

Onko tämä ensimmäinen Orpon hallituksen saavutus ja onko tästä eteenpäin kaikki talousuutiset Orpon hallituksen aiheuttamia?

 

[Cobol]

Oliko tämä Orpon hallituksen vai Marinin hallituksen ansiota?

Tähän asti kaikki talouteen liittyvät asiat ovat olleet Marinin hallituksen aiheuttamia, koska kaikki ymmärtävät, että vasta vuoden työskennellyt hallitus ei ole ehtinyt saamaan isoja muutoksia. Kuten työttömyyden kasvua jne..

Onko tämä ensimmäinen Orpon hallituksen saavutus ja onko tästä eteenpäin kaikki talousuutiset Orpon hallituksen aiheuttamia?

Ei ole kummankaan hallituksen ansiota. En tiedä montako kertaa sekin pitää avata, että Suomen talouteen vaikuttaa paljon enemmän mm. kansainväliset ja kotimaiset suhdanteet kuin hallituksen välittömät toimet.

Marinin hallituksen karmea sisäpolitiikka ei ole suurena syynä talousongelmiin. Tämäkin on todettu moneen kertaan, mutta kerta vielä. Vastuun kantavat myös sitä edelliset hallitukset. Soten osalta heikosta toteutuksesta voi syyttää Marinin hallitusta. Tyhmä päätös ja täysin vastoin asiantuntijoita.

Toki änkyrävasemmiston satamalakot ja siitä seuranneet tuotannon seisokit näkyivät selvästi jalostuksen heikkoutena maaliskuussa.

 

[Mojo]

Nyt sitten vain odottelemaan niitä investointeja.

Kyllä, kyllä, näin teemme.

Kauppakamarikysely: Työmarkkinauudistukset kasvattavat yritysten investointihalukkuutta

Puolet yrityksistä sanoo, ettei hallituksen uudistuksilla ole vaikutusta investointihalukkuuteen.

www.is.fi

– Kun 40 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kokee uudistusten vaikutukset investointihalukkuutta kasvattavina eli aikoo lisätä investointeja, on tällä merkittävä positiivinen vaikutus Suomen talouteen, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.

– Muutosten positiiviset vaikutukset näkyvät taloustilanteessa tulevina vuosina. Yritykset reagoivat, kun lakimuutokset tulevat voimaan ja niiden vaikutukset näkyvät yrityksille käytännössä.

 

[Tenho]

"kokee uudistusten vaikutukset investointihalukkuutta kasvattavina eli aikoo lisätä investointeja"

Katsomatta sekuntiakaan artikkelia tai varsinaista kyselyä: jos tämä on suora lainaus Juho "Idiootti" Romakkaniemeltä niin kuvastaa kyllä taas hienosti tasoa.
Vähän voisi olettaa tälläisen toimijan tajuavan kvantitatiivisen analyysin / ihan minkä tahansa tilastotieteeltä haiskahtavan asian päälle, mutta ehkä se on liikaa pyydetty.

Toivon mukaan on vaan lainattu väärin tai puhunut typerästi.

 

[Timbit]

Katsomatta sekuntiakaan artikkelia tai varsinaista kyselyä: jos tämä on suora lainaus Juho "Idiootti" Romakkaniemeltä niin kuvastaa kyllä taas hienosti tasoa.

Et siis oikeastaan tiedä, mistä on kyse, mutta tiedät, että Romakkaniemi on väärässä koska hän on idiootti?

 

[Tenho]

Et siis oikeastaan tiedä, mistä on kyse, mutta tiedät, että Romakkaniemi on väärässä koska hän on idiootti?

En sanonut mitään väärässä olemisesta. Sanoin että kuvastaa herran tasoa jos on tosiaan lausunut noin idioottimaisesti.
Ei tarvinne vääntää rautalangasta mikä tuossa lainauksessa on täysin pielessä noin tieteen ja uskottavuuden kannalta tarkistellessa.

Edit: Luin artikkelin ja vähemmän yllättäen olisi ollut yhtä järkevää ajankäyttöä lukea Tokmannin mainosartikkeli IS.fi:stä. Kävin katsomassa keskuskauppakamarin saitilta: ei ilmeisesti edes kysymyksen asetteluja saatavilla tai mitään muutakaan uskottavaan "kyselyyn" viittaavaa. Toki jos joku osaa linkittää oikeaan paikkaan niin linkittäkää toki, mielelläni katson tarkemminkin.

 

[Timbit]

En sanonut mitään väärässä olemisesta. Sanoin että kuvastaa herran tasoa jos on tosiaan lausunut noin idioottimaisesti.

Väännä vaan rautalangasta, koska en oikeasti tiedä, mikä tuossa nyt noin ärsyttää. Hän siis kertoo tehdyn kyselyn tuloksesta totuudenmukaisesti, mutta silti idioottimaisesti?

 

[tommy36]

Väännä vaan rautalangasta, koska en oikeasti tiedä, mikä tuossa nyt noin ärsyttää. Hän siis kertoo tehdyn kyselyn tuloksesta totuudenmukaisesti, mutta silti idioottimaisesti?

No uutisoituna kuitenkin melko nollatasoa oli kuitenkin, ja hyvin näemmä myös klikkiotsikoitukin. Mutta tosiaankin myös kysymys, johon on varmastikin ketterää vastata juurikin tavalla, joka saa hallituksen toimet vaikuttamaan neroudelta, jota ne eiväa nyt kuitenkaan missään tapauksessa ole. Jättää myös pelivaraa yrityksien johdon tekopyhyydelle asioiden suhteen, jolla taas saadaan näyttämmän joiden silmissä kaikki hallituksen touhuaminen jotenkin älykkäältä.

 

[Timbit]

No uutisoituna kuitenkin melko nollatasoa oli kuitenkin, ja hyvin näemmä myös klikkiotsikoitukin.

STT uutisoi tuon lähes samalla tavalla. Mutta varmaan tosiaan on niin, että ei yritykset ole vastanneet rehellisesti omista näkymistään, vaan ne haluavat vaan saada hallituksen tekemiset näyttämään hyviltä vaikka oikeasti ne on huonoja.

 

[Tenho]

Väännä vaan rautalangasta, koska en oikeasti tiedä, mikä tuossa nyt noin ärsyttää. Hän siis kertoo tehdyn kyselyn tuloksesta totuudenmukaisesti, mutta silti idioottimaisesti?

En nyt ymmärrä mikä tämä totuudenmukaisuus-kulma tässä oikein on, ennemmin sanoisin että tässä harrastetaan älyllistä epärehellisyyttä...

Jos minä koen että uudistus x kasvattaa investointihalukkuutta niin tarkoittaako se että minä aion lisätä investointeja? Ei.
Kyseessä on täysin sanahelinää ja tosiaan mielestäni Romakkaniemen lausunton on joko idiootin tai älyllisesti epärehellisen spinnaajan tulkinta. Tai molemman. Ei siis mikään yllätys. Mutta myöskin uutisena aivan nollatason roskaa, jota ei tarvitsisi uutisoida keskuskauppakamarin saittia pidemmällä. Ja mielestäni aika kuvaavaa että tosiaan itse kyselyä ei taida missään olla (saati vastauksia missään muodossa), joten ainoat tulkinnat mitä saadaan on tälläistä roskaa.

 

[Timbit]

En nyt ymmärrä mikä tämä totuudenmukaisuus-kulma tässä oikein on, ennemmin sanoisin että tässä harrastetaan älyllistä epärehellisyyttä...

Jos minä koen että uudistus x kasvattaa investointihalukkuutta niin tarkoittaako se että minä aion lisätä investointeja? Ei.
Kyseessä on täysin sanahelinää ja tosiaan mielestäni Romakkaniemen lausunton on joko idiootin tai älyllisesti epärehellisen spinnaajan tulkinta. Tai molemman. Ei siis mikään yllätys. Mutta myöskin uutisena aivan nollatason roskaa, jota ei tarvitsisi uutisoida keskuskauppakamarin saittia pidemmällä. Ja mielestäni aika kuvaavaa että tosiaan itse kyselyä ei taida missään olla (saati vastauksia missään muodossa), joten ainoat tulkinnat mitä saadaan on tälläistä roskaa.

En tiedä, mitä harrastat, mutta sinun mielestäsi ei siis saisi uutisoida kyselystä, jonka tuloksissa noin 40% vastanneista yrityksistä sanoo, että hallituksen työmarkkinauudistukset lisäävät niiden investointihalukkuutta joko merkittävästi tai jonkin verran? Tai että mitään kyselyä ei ole oikeasti edes tehty, vaan koko asia on valhetta?

 

[ijuka]

En tiedä, mitä harrastat, mutta sinun mielestäsi ei siis saisi uutisoida kyselystä, jonka tuloksissa noin 40% vastanneista yrityksistä sanoo, että hallituksen työmarkkinauudistukset lisäävät niiden investointihalukkuutta joko merkittävästi tai jonkin verran? Tai että mitään kyselyä ei ole oikeasti edes tehty, vaan koko asia on valhetta?

Tässä kai haetaan sitä, että mikä ero on sillä, mitä vaikutusta jollain asialla on, ja sillä, mitä vaikutusta jollain asialla kuulostaisi tai vaikuttaisi olevan ns. perstuntumalla, tai maalaisjärjellä.

Tällaisessa epämääräisessä jargonissa on aina se ongelma, että käytännön vaikutuksia on vaikea arvioida. Toki sen saa kuulostamaan hienolta ja merkitykselliseltä, että 40% yrityksistä on sitä mieltä, että se lisää investointihalukkuutta. Mutta jos vaikkapa näiden yritysten investointihalukkuus lisääntuisi keskimäärin 5%, niin silloin investointihalukkuuden kokonaislisäys olisi noin 2%, mikä kuulostaa hieman erilaiselta luvulta kuin 40% kun näitä näin silmämääräisesti tarkastelee.

Jokikisellä puolueella on tämä ongelma, että numeroita pyöritellään miten huvittaa ja sen pohjalta että miltä ne saattaisivat kuulostaa sen sijaan, että pyrittäisiin tuomaan ilti ne mahdolliset konkreettiset vaikutukset.


Tässä tapauksessa olisi mielestäni ollut paljon hyödyllisempää joidenkin haastatteluiden sijaan demonstroida käytännön esimerkein, että minkälaisissa päätöksentekotilanteissa yritykset saattaisivat tehdä päätöksiä erilailla kuin ennen, ja millaisia positiivisia vaikutuksia näillä päätöksillä saataisi olla, ja perustella se kunnollisilla, konkreettisilla numeroilla jotka tosiaan perustuvat tosimaailman tapahtumiin eikä siihen, että mikä kuulostaa tavan tallaajan korvaan kivimmältä.

Mutta tällainen avoin kommunikointi ei valitettavasti ole Suomen politiikan tyyliä.

 

[Timbit]

Tässä tapauksessa olisi mielestäni ollut paljon hyödyllisempää joidenkin haastatteluiden sijaan demonstroida käytännön esimerkein, että minkälaisissa päätöksentekotilanteissa yritykset saattaisivat tehdä päätöksiä erilailla kuin ennen, ja millaisia positiivisia vaikutuksia näillä päätöksillä saataisi olla, ja perustella se kunnollisilla, konkreettisilla numeroilla jotka tosiaan perustuvat tosimaailman tapahtumiin eikä siihen, että mikä kuulostaa tavan tallaajan korvaan kivimmältä.

Kiitos, oli mukava lukea hyvä ja helposti ymmärrettävä vastaus. Kyseessä on siis tosiaan vain kysely, eikä syväluotaava tutkimus. Esimerkiksi rahassa noiden puheena olevien toimenpiteiden arvioiminen taitaa olla lähes mahdotonta jo pelkästään siksi, että emme tiedä vastanneiden yritysten kokoa tai liikevaihtoa lainkaan, ja niissä on varmasti keskinäistä vaihtelua todella paljon. Suunta on kuitenkin oikea, koska optimismia on todella paljon enemmän kuin pessimismiä, ja se lienee ihan sallittua nähdä myönteisenä asiana.

 

[Cobol]

– Kun 40 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kokee uudistusten vaikutukset investointihalukkuutta kasvattavina eli aikoo lisätä investointeja, on tällä merkittävä positiivinen vaikutus Suomen talouteen, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi sanoo tiedotteessa.

– Muutosten positiiviset vaikutukset näkyvät taloustilanteessa tulevina vuosina. Yritykset reagoivat, kun lakimuutokset tulevat voimaan ja niiden vaikutukset näkyvät yrityksille käytännössä.

Tämä on myös erinomainen uutinen. Meillä on puuttunut investointihalukkuutta useista eri syistä ja jos tähän saataisiin parannus, Suomen talous voisi kasvaa.

 

[Cobol]

Tällaisessa epämääräisessä jargonissa on aina se ongelma, että käytännön vaikutuksia on vaikea arvioida. Toki sen saa kuulostamaan hienolta ja merkitykselliseltä, että 40% yrityksistä on sitä mieltä, että se lisää investointihalukkuutta. Mutta jos vaikkapa näiden yritysten investointihalukkuus lisääntuisi keskimäärin 5%, niin silloin investointihalukkuuden kokonaislisäys olisi noin 2%, mikä kuulostaa hieman erilaiselta luvulta kuin 40% kun näitä näin silmämääräisesti tarkastelee.

Itse asiassa kysely on aina kysely, ei tutkimus. Kysymyksenasettelu noudattaa samantyyppistä patteristoa kuin esimerkiksi vaali- ja arvogallupeissa: Kuviteltu esimerkki:

Onko hallituksen politiikka mielestäsi

a) hyvin onnistunutta,
b) jonkin verran onnistunutta,
c) en osaa sanoa/neutraali,
d) jonkin verran epäonnistunutta ja
e) täysin epäonnistunutta.

Vastaavien kysymysten perusteella luodaan kuvaa mm. eri puolueiden äänestäjien profiileista ja hallituksen sekä puolueiden kannatuksesta.
Hyvin menee joukkoon myös kysely yritysten investointihalukkuudesta.

Oleellista on tulos. Puolet yrityksistä katsoo, että hallituksen työmarkkinauudistukset eivät vaikuta investointihalukkuuteen ja alle puolet katsoo, että ne lisäävät investointeja. Tässä on iso kuva.

 

[Patarouva]

Itse asiassa kysely on aina kysely, ei tutkimus. Kysymyksenasettelu noudattaa samantyyppistä patteristoa kuin esimerkiksi vaali- ja arvogallupeissa: Kuviteltu esimerkki:

Onko hallituksen politiikka mielestäsi

a) hyvin onnistunutta,
b) jonkin verran onnistunutta,
c) en osaa sanoa/neutraali,
d) jonkin verran epäonnistunutta ja
e) täysin epäonnistunutta.

Vastaavien kysymysten perusteella luodaan kuvaa mm. eri puolueiden äänestäjien profiileista ja hallituksen sekä puolueiden kannatuksesta.
Hyvin menee joukkoon myös kysely yritysten investointihalukkuudesta.

Oleellista on tulos. Puolet yrityksistä katsoo, että hallituksen työmarkkinauudistukset eivät vaikuta investointihalukkuuteen ja alle puolet katsoo, että ne lisäävät investointeja. Tässä on iso kuva.

Niinpä. Kysely antaa suuntaa. Toisaalta kysely ilman taustaa jää aina vähän pintapuoliseksi.

Esim. Jos kysytään miten Ässien kausikortin hinnan halpeneneminen vaikuttaisi kiinnostukseesi ostaa Ässien kausikortti.

a) lisäisi kiinnostustani paljon
b) lisäisi kiinnostustani jonkin verran
c) kiinnostukseni pysyisi ennallaan
d) vähentäisi kiinnostustani jonkun verran
e) vähentäisi kiinnostustani paljon

Rehellisesti vastaamalla ne, jotka ostavat kausikortin hinnasta riippumatta ja ne jotka eivät missään nimessä ostaisi kausikorttia olisivat samassa vaihtoehdossa c ja toisaalta d ja e vaihtoehtoja ei olisi kenenkään kovin mielekästä vastata.

 

[tommy36]

Itse asiassa kysely on aina kysely, ei tutkimus. Kysymyksenasettelu noudattaa samantyyppistä patteristoa kuin esimerkiksi vaali- ja arvogallupeissa: Kuviteltu esimerkki:

Onko hallituksen politiikka mielestäsi

a) hyvin onnistunutta,
b) jonkin verran onnistunutta,
c) en osaa sanoa/neutraali,
d) jonkin verran epäonnistunutta ja
e) täysin epäonnistunutta.

Vastaavien kysymysten perusteella luodaan kuvaa mm. eri puolueiden äänestäjien profiileista ja hallituksen sekä puolueiden kannatuksesta.
Hyvin menee joukkoon myös kysely yritysten investointihalukkuudesta.

Oleellista on tulos. Puolet yrityksistä katsoo, että hallituksen työmarkkinauudistukset eivät vaikuta investointihalukkuuteen ja alle puolet katsoo, että ne lisäävät investointeja. Tässä on iso kuva.

No siis oikeastaan mikään ei lopulta ole juurikaan muuttunut siitä, mitä se oli ennen toimiakaan, mutta saadaan kuulostmaan kyllä eittämättä siltä, että voi kun hallitus teki hyviä päätöksiä, jotka siis kuitenkin ovat täysin toisarvoista sontaa vs se, mitä oikeasti olisi pitänyt tehdä, ja mihin keskittyä, niin voisi olla jo niitä investointeja menossakin parastaikaa. Nyt sitten vaan odotellaan, että realisoituuko tuo esim siihen, että investoidaan uusiin työtuoleihin noissa 40% yrityksissä.

 

[Cobol]

Niinpä. Kysely antaa suuntaa. Toisaalta kysely ilman taustaa jää aina vähän pintapuoliseksi.

Juuri näin. Kysymyksenasettelulla voidaan vaikuttaa saataviin vastauksiin.

 

[Cobol]

No siis oikeastaan mikään ei lopulta ole juurikaan muuttunut siitä, mitä se oli ennen toimiakaan, mutta saadaan kuulostmaan kyllä eittämättä siltä, että voi kun hallitus teki hyviä päätöksiä, jotka siis kuitenkin ovat täysin toisarvoista sontaa vs se, mitä oikeasti olisi pitänyt tehdä, ja mihin keskittyä, niin voisi olla jo niitä investointeja menossakin parastaikaa. Nyt sitten vaan odotellaan, että realisoituuko tuo esim siihen, että investoidaan uusiin työtuoleihin noissa 40% yrityksissä.

No eihän nyt yritystasolla hallituksen päätökset ole toisarvoista sontaa. Jos päästään vielä mm. yksittäisen työntekijän irtisanomisen helpottamiseen ja sitä kautta palkkauksen helpottamiseen myös, lähestytään markkinataloutta ja muita länsimaita. Yritystasolla on muitakin ongelmia kuten se, että meillä menestyvät yrittäjät myyvät yrityksensä ehkä liian varhain investoimatta siihen lisää. Tähän on tarjottu syyksi mm. verotusta.

 

[Mojo]

Noin, hyvä.

Uudet lakkolait voimaan lauantaina – nämä asiat muuttuvat

Uudistuksella ei rajoiteta työtaisteluja, joilla tavoitellaan parempia työehtoja omaan työehtosopimukseen.

www.is.fi

VALTIONEUVOSTO esittää, että tasavallan presidentti vahvistaa työrauhalainsäädännön muutokset perjantaina. Muutokset tulisivat voimaan heti lauantaina 18. toukokuuta.

 

[Boogey]

Sosiaali- ja terveysvaliokunta esittää alkoholilain hylkäämistä – ”Asiantuntijapalaute oli murskaava”

Kokoomuksen Terhi Koulumiehen mukaan lakiuudistus on hyvinkin maltillinen. Kokoomusryhmä on hänen mukaansa äänestämässä lain puolesta.

yle.fi

Ja sieltähän se hylkäävä mietintö sitten tuli. Päivi halusi jarruttaa lain jatkovalmistelua ja äänesti hallituksen mukana valmisteluun palauttamista vastaan. Ja tottakai sitten äänesti myös itse esitystä vastaan, tällä kertaa vasten muita hallituspuolueen edustajia. Jos nyt edes itse ihan täysin kärryillä pysyin.

 

[Cobol]

Konservatiivinen keskustavasemmisto torppasi valiokunnassa hyvin maltillisen alkoholilain uudistuksen. Seurakseen vastustamaan edes prosentin verran eurooppalaisempaa alkoholipolitiikkaa konservatiivinen keskustavasemmisto sai kristilliskonservatiivin.

Vaikka valiokunta hylkäisi esityksen, se voidaan vielä hyväksyä täysistunnossa vastalausemenettelyn kautta. Siinä tapauksessa laki kävisi vielä suuren valiokunnan kautta. Jos suuri valiokunta kannattaa hallituksen esitystä, siitä voidaan vielä äänestää täysistunnossa.

Todettakoon, että liberaalikonservatiivina ymmärrän konservatiivien riehaantumista jonkin verran, mutta niin se kuitenkin vaan on, että Suomen alkoholipolitiikkaa tulee liberalisoida. Kuten valiokunnan jäsen Terhi Koulumies sanoo, tässä mennään pienin askelin kohti eurooppalaista alkoholikulttuuria, ja samalla lisätään pienpanimoiden mahdollisuuksia tuoda omia tuotteitaan markkinoille.

Askeleet tosin voisivat olla pidempiäkin ja valmistustavan suhteen tasapuolisempia.

 

[JZZ]

ja samalla lisätään pienpanimoiden mahdollisuuksia tuoda omia tuotteitaan markkinoille.

Itseasiassa olen kuullut, että pienpanimot vastustavat tätä muutosta, koska Alkon kautta heillä on parempi mahdollisuus saada tuotteitaan myytyä, ja pelkäävät näitä Olvi / Karhu / whatever bulkki-IPA -oluiden ottavan vallan myös tuosta kohtuullisen nichestä 5.5 - 8.5 osastosta. Itse en oikein osaa sanoa että onko tämä hyvä vai huono juttu. Toisaalta tykkään siitä, että lähikaupasta saa "ihan OK" bulkki-IPAn mukaan kylmäkaapista, mutta kyllä mä sitten taas aika paljon käytän aikaa siihen, että etsin myös noita pienpanimotuotteita. Se ei olisi kiva jos niiden tarjonta huononee tämän myötä. Oletettavasti Alko ainakin supistaa huomattavasti oluthyllyjään jos laki voimaan tulee.

Pienpanimoille jäisi tämän jälkeen käytännössä mahdollisuus myydä vain yksittäisille olutosastoon panostavalle K-kauppiaalle tuotteitaan, ja silloinkin monesti se ostaja saattaa helposti valita 7€ käsityöläisoluen sijaan sen 5€ bulkkikaman.

 

[Mojo]

Kai sekin kertoo jotain, että se juuri Päivi Räsänen hyppäsi "uudistusmyönteisen" opposition kelkkaan.