Tästä Purran ”anteeksipyynnöstä” jää nyt vähän sellainen samanlainen fiilis, kun koululainen on tehnyt väärin ja ei suostu pyytämään opettajalta luokassa anteeksi.
Lopulta rehtori tulee luokkaan ja oppilas suostuukin pyytämämään kiltisti anteeksi, vaikka kaikki huoneessa tietävät pahoittelun falskiuden.
Noh, eipä siinä nyt on kirjoituksia pyydetty anteeksi ja jos se hallituskumppaneille on ok, niin ei kai siinä, eteenpäin ja antaa mennä, kun on alamäki. Tietynlainen arvovalinta tuossa toki tehdään, mutta kukin tyylillään. Poliikka nyt on mitä on.
Eniten tässä keississä allekirjoittanutta kalmii juuri se, kun tuskinpa ”riikan” ajatusmaailmassa tapahtui todellisuudessa valtavaa nyrjähdystä, vaikka ulkoisen paineen takia nyt sitten kieltäminen muuttuikin pahoitteluksi vuorokaudessa.
Ihminen voi kolmekymppisenäkin kirjoittaa kaikenlaista paskaa nettiin ja tottakai mielipiteet voivat 15 vuodessa aivan varmasti muuttua, mutta tästä nyt jäi fiilis, että onko sitä muutosta lopulta kovinkaan paljon tapahtunut.
Nuo ”riikan” tekstit olivat misantrooppisia rasistisia oksennuksia ja jos erittäin päättävässä asemassa olevan henkilön maailmankuvasta löytyy noita piirteitä, on se ihan helvetin huolestuttavaa. Siinä kohtaa kritiikki hupiukko-hakkaraisista, hihhuli-huhtiksista ja nassevitsi-junniloista on suht kevyttä tavaraa.
Toivottavasti olen väärässä ja pahoittelu oli aito.