Pesiskausi 2022

[Grainger]

Niin, siis nyt Nalle Viljanen loppukaudeksi sivuun "terveydellisistä syistä"? Toivon mukaan ei nyt mitään vakavaa.

 

[Huml71]

Lauri Vuollo Kossuun kauden 2023 loppuun asti kestävällä sopparilla.

 

[lunde]

Vaimo ystävineen oli ollut pe-pelissä, eikä heidän lippuaan luettu lainkaan sisään mennessä. Samasta portista muutkin kulkivat vain lippua näyttäen ilman sen lukemista. Ilmoitettu yleisömäärä todnäk onkin ne luetut liput, mistä puuttuu yksi portti. Tai mistä nyt sisään kuljetaankin, kun en oo ite vielä käynyt.

Sama täällä. Lukija(t) ei toimineet, niin katsoivat lipusta vain päivämäärän ja ottelun, jonka jälkeen potkivat katsomoon.

Minulla kävi tänään hieman samantyylinen juttu. Ilmeisesti lukijan piti toimia, mutta se ei vaan suostunut tunnistamaan lipun QR-koodia kännykän näytöltä, vaikka kirkkaus oli täysillä. Hankala ympäristöhän tuollainen kirkas päivänpaiste on varmasti lukijalaitteille ulkona, kun kännykän näyttölasi vielä heijastaakin auringonpaistetta. Katsomoon kyllä pääsin, kun lipusta tarkastettiin sitten tarvittavat tiedot "käsipelillä". Todennäköisesti tuokaan ei välttämättä päätynyt mihinkään tilastoihin, vaikka Ticketmasterilla onkin varmasti ostettujen lippujen kokonaismäärä tiedossa.

 

[Skeletor]

Olihan se kaikilla mittareilla melko älyvapaa veto antaa 100-vuotiskauden Itä-Länsi niinkin perinteikkäälle pesispaikkakunnalle kuin Tampere. Täällä kun kulttuuria ei ole, vaan yleisön toiminta perustuu pääasiassa gloryhunttaukseen.

Pesäpallon 100-vuotisjuhlavuoden kutsuminen pannukakuksi loukkaisi pannukakkua - ElmoTV

Miesten perinteinen Itä–Länsi päättyi Tampereella lauantaina Idän niukkaan voittoon kotiutuslyöntikisan jälkeen. Sunnuntaina Itä ja Länsi mittaavat toistensa vahvuutta naisten Itä–Lännessä. Tämän vuoden Itä–Lännessä oleellista ei ole kuitenkaan se, katosiko pallo jossain kohtaa otteluita...

elmotv.com

 

[adolf]

Olihan se kaikilla mittareilla melko älyvapaa veto antaa 100-vuotiskauden Itä-Länsi niinkin perinteikkäälle pesispaikkakunnalle kuin Tampere. Täällä kun kulttuuria ei ole, vaan yleisön toiminta perustuu pääasiassa gloryhunttaukseen.

Niin eihän siinä mitään pahaa ole, että lajista halutaan tehdä isompaa ja sitä juurruttaa suuremmille paikkakunnille. Tampereella on nyt hyvä pöhinä päällä, mutta pesiskulttuuria ei kuitenkaan luoda pelkästään rahalla ja pöhinällä. Katsotaan uudelleen 10 vuoden päästä, että mikä on tilanne. Junioripohjaa heidän pitää ainakin pystyä vahvistamaan edelleen, jos haluavat jotain pysyvää menestystarinaa tuonne luoda. Heillä taitaa olla kokoonpanossa mukana kaksi sellaista pelaajaa, jotka olivat 3 vuotta sitten nostamassa Mansea ykkösestä superiin. Koko muu joukkue on haalittu rahalla muualta. Eihän siinä tarvitse mikään neropatti olla ymmärtääkseen, että ei tuollainen pidemmän päälle ole kestävää.

Ja tiettyjä lajin perinteitä olisi kuitenkin kunnioitettava. Kuten jo aiemmin tuli sanottua, niin näiden kaukalo- eikä varsinkaan niiden stadionpelien ei soisi yhtään tästä enää yleistyvän. Pesäpalloon kuuluu lajina ne tietyt asiat, ja niistä ei pidä lipsua, vaikka miten olisi pöhinää.

Ja toivottavasti siellä Tampereen toimistossa tämä ymmärretään. Tämähän on vain hieno juttu, että tämmöinen suurempikin paikkakunta saataisiin pysyvästi pesäpallon huipulle.

 

[lunde]

Ei voi sanoa, että Tampereella ei olisi pesäpallokulttuuria, mutta valitettavan ohkaista se kyllä vielä on. Kaupissa näkee ja tapaa kyllä pesäpalloa hengittäviä ihmisiä, mutta kovin suuri se massa ei ainakaan vielä ole Tampereen lajikirjon keskellä. Toisaalta Tampereelle muuttaa koko ajan ihmisiä pesäpallon perinteisimmiltäkin alueilta, joten myös sitä kautta intoa lajiin varmasti löytyy, vaikka se suuntautuisikin enemmän vierasjoukkueiden kannattamiseen.

Menestyksen perässä juoksemistakin on kyllä nähty. Pahimpana esimerkkinä varmaan viime syksyn miesten Superpesiksen finaalit, joissa Hakametsän jäähallin vieressä olevaan parkkipaikkaan tottuneet katsojat pysäköivät autojaan pitkin Kaupin metsiä, kun stadion ja sen infran rajoitukset eivät olleet tuttuja.

Toisaalta menestys on ainakin menestyshullussa Suomessa todennäköisesti paras tapa houkutella uusia ihmisiä lajien pariin. Jos nyt ei oikotie onneen, niin ainakin nopeuttaa monesti lajin löytämistä. Toki taloudellisella puolella tuossa on aina myös vauhtisokeuden vaara. Koronasta huolimatta Manse on ilmeisesti pystynyt ainakin toistaiseksi välttämään nuo karikot. Toivottavasti hommassa käy jatkossakin hieman paremmin kuin Helsingissä 90-luvulla Kaisaniemen Tiikereiden kanssa.

Tunnistan minä itsessänikin sen, että suurin herääminen tapahtui Mansen naisten pelatessa loppuotteluita 2017. Sain silloin ihan uuden näkökulman koulun liikuntatunneilla vihaamaani lajiin, joka on erittäin taktinen ja mielenkiintoinen seurattava. Lapsena minulla ei riittänyt ymmärrys lajin taktisille hienouksille, vaan lähinnä vain harmitti, kun palloon oli niin hankala osua. Heräämisen jälkeen onkin tullut käytyä naisten peleissä useita kertoja joka kesä ja muutenkin seurattua sarjaa niin tilastoista kuin televisionkin äärellä. Miesten joukkueen menestys on selvästi löytänyt nopeammin suuren massan, vaikka itsellä miesten peleihin siirtyminen on ollut hitaampaa, kun naisten pelit löytyivät jo aiemmin.

Jääkiekko on itselleni ykköslaji, mutta pesäpallo on ihan oikeasti uhannut jalkapallon asemaa kakkoslajina. Pesäpalloa sentään pelataan myös kesällä toisin kuin jalkapalloa, jossa tuntuu olevan parhaaseen aikaan aina joku viikkokausia kestävä tauko peleistä. Heinäkuinen Kauppi voittaa sata kertaa sadasta huhtikuisen tai lokakuisen Ratinan. Varsinkin kun keväällä ja syksyllä pelit menevät helposti ristiin myös jääkiekon kanssa.

Riskihän Itä-Lännen pitäminen Tampereella on ja jollain tavalla ehkä jopa jonkinlainen pyllistys lajin pitkille perinteille sen pitkäaikaisilla ydinalueilla. Toisaalta Tampere on ainakin enemmän tai vähemmän idän ja lännen perinteisten alueiden välissä, joten silloin ei ainakaan synny keskustelua, että juhlavuonna suosittaisiin jompaa kumpaa. Pienenä sivuhuomiona, että itse Tahko Pihkalakin lepää ikuisesti nykyään Tampereeseen kuuluvalla Aitolahden hautausmaalla sukulaissuhteidensa vuoksi. Siitä kaikille ulkopaikkakunnilta Itä-Länteen ja Mansen kotipeleihin vieraskatsojina saapuville pesäpalloihmisille oiva "pyhiinvaelluskohde". Aitolahden vanhan kirkon kaunis ympäristö on tosin vieläkin kauempana perinteisesti punaisen Tampereen keskustasta kuin Leinolan metsiin pystytetty Mannerheimin patsas. Sattumaako?

Elmon artikkelissakaan ei mielestäni varsinaisesti haukuta Tamperetta, vaan enemmänkin Pesäpalloliittoa järjestelyiden mokaamisesta. Toki Tampereella ja Mansellakin on ollut oma osansa sopassa. Tiukan aikataulun stadionprojekti on ollut kunnianhimoinen ja vaati tiukan loppukirin, että uusi pesispyhättö saatiin pelattavaan kuntoon edes kalkkiviivoilla.

Toisaalta ymmärrän taloudellisesta näkökulmasta liiton innon yrittää saada jalansijaa Etelä-Suomen isoissa kaupungeissa. Tampereen vieressäkin on perinteisiä pesäpallopaikkakuntia, kuten ainakin Hämeenkyrö ja Ikaalinen. Potentiaali isolle yleisömassalle ja sponsoreille on kuitenkin seutukunnan keskuksessa Tampereella. Valitettavasti tamperelaisten kynnys lähteä katsomaan pesäpalloa Hämeenkyröön lienee myös isompi kuin hämeenkyröläisten Tampereelle, jossa moni heistä saattaa käydä muutenkin töissä.

Tänään on vielä tyttöjen ja naisten Itä-Lännet. Katsotaan minkälaiset katsojalukemat niihin peleihin saadaan arvokkaista lippuhinnoista huolimatta. Naisten Superin seuraamiseen Tampereella on ainakin miehiä pidemmät perinteet ja Lännen naisten joukkueesta löytyy muutenkin monta tuttua Mansen pelaajaa.

 

[Skeletor]

Multa aina kysytään, miksi olen Mansen peleissä esimerkiksi Vimpelin tai Sotkamon puolella. Kun vastaan että kannatan perinteitä, kysyjä yleensä katsoo hölmönä. En minä voi kannattaa asuinkaupungin joukkuetta, kun se ei ole luonut muhun minkäänlaista tunnesidettä elämän aikana. Sotkamon herättämä viha ja ärtymys on enemmän tunnetta kuin HMV. Siksi sitä pitääkin kannattaa. Tunneside ei synny 2-3 vuoden aikana. Enemmän tunnetta on Kankaanpäähän, jonka lähistöllä on usein mökkeillyt. Tai jos Ikaalinen pelaisi pääsarjassa, olisi se oma ykkösjoukkue. Nyt käyn mieluummin Tarmon ykköspesisottelussa kuin Mansen superpesispelissä. Ei mua tai montaa muuta Pirkanmaan maakuntapesiksen seuraajaa innosta ollenkaan Tampere ja pesäpallo.

Mansella on myös ongelma muualta muuttaneiden kanssa. Jos tiedät jotain pesäpallosta, todennäköisesti tunneside on jo olemassa muualle kuin Manseen. Kannattajat on haettava ihmisistä, joille pesäpallo ei ole tuttu laji. Tämä on haastavaa.

 

[Tadu]

Nää on tietenkin subjektiivisia juttuja, mutta Mansesta puuttuvat myös itselle sympattavat pelaajat, vaikka siellä hyviä pelaajia onkin, mutta ei sellaisia jotka sytyttäisivät itseni. Viime kaudella oli sentäs Nisu. Noh, Lauri Kivinen on edelleen. Puhtimäkikin omalla somepreesensillään tehnyt minun silmissä itsestään negatiivisen hahmon. Mutta tämä vain oma mielipiteeni.

 

[lunde]

Maksella on myös ongelma muualta muuttaneiden kanssa. Jos tiedät jotain pesäpallosta, todennäköisesti tunneside on jo olemassa muualle kuin Manseen. Kannattajat on haettava ihmisistä, joille pesäpallo ei ole tuttu laji. Tämä on haastavaa.

Aika saattaa korjata tämän ongelman. Jos siis Mansen viritelmä pysyy pystyssä niin kauan. On ihan totta, että lajin vasta nyt löytävät uudet kannattajat voivat todennäköisesti muodostaa tunnesiteen helpommin Manseen kuin vastustajiin.

Muualta Tampereelle muuttaneet saattavat kannustaa vierasjoukkuetta, mutta niin kauan kuin käyvät paikalla peleissä, niin kotijoukkue saa kuitenkin lipputulot. Tampereella asuvien vierasjoukkueita kannattavien jälkikasvu saattaa myös pelata Mansen junioreissa ja sitä kautta se kulttuuri kasvaa seuraavan sukupolven osalta. Ehkä hitaasti, mutta kasvaa silti. Jos katsoo vaikka Mansen poikien Superia pelaavaa joukkuetta, niin siellä ihan oikeasti suurimmalla osalla kasvattajaseura on Manse PP. Tuota kautta laji hiljalleen juurtuu kestävämmälläkin tavalla Tampereelle. Asian voi tarkistaa vaikka Pesäpallokirjasta.

Jos tunteiden herättämisestä puhutaan, niin varsinkin Mansen miesten joukkue on parin kauden aikana tehnyt juuri sitä, kun rahalla on haalittu sarjan huippupelaajia Tampereelle. Muovista ehkä, mutta onpahan ainakin joukkue, jota vihata perinteisillä pesäpallopaikkakunnilla. Tuskin siellä ainakaan kovin pahoillaan ollaan silloin kun muukalaislegioona kompuroi.

 

[adolf]

Jos tunteiden herättämisestä puhutaan, niin varsinkin Mansen miesten joukkue on parin kauden aikana tehnyt juuri sitä, kun rahalla on haalittu sarjan huippupelaajia Tampereelle. Muovista ehkä, mutta onpahan ainakin joukkue, jota vihata perinteisillä pesäpallopaikkakunnilla. Tuskin siellä ainakaan kovin pahoillaan ollaan silloin kun muukalaislegioona kompuroi.

Vähän sama kuin Jokerit jääkiekossa silloin, kun vielä pelasivat liigaa. Sillä erotuksella vaan, että Jokereilla oli oikeasti perinteitä ja juuriakin jopa vuosikymmenien takaa. Lisäksi suuri ja vankka kannattajakunta.

Mutta noin muuten on paljon samaa. Ostojoukkue, muovinen, ja herättää parranpärinää kaikilla muilla paikkakunnilla. Eikä minulla ainakaan mitään sitä vastaan ole, vaikka Manse ostaisi joukkueensa muualta aina tästä iäisyyteen asti. Mutta sen suhteen olen vain skeptinen, että kestääkö tuollainen viritelmä pidemmän päälle? Kuten yllä otettiinkin hyvin jo kantaa, niin Tampereella ei kuitenkaan ole esimerkiksi minkäänlaista vankkaa kannattajakuntaa olemassa. Tullaanko sinne peleihin silloinkin, kun menee vähän huonommin, ja kestääkö tämä buumi sitä, että kun Puhtimäki, Jussila, Puputti ja kumppanit aikanaan joukkueesta poistuvat, niin mitäs sitten? Se oma juniorityökään ei missään nimessä ole vielä lähellekään sarjan muiden huippujen tasolla.

 

[OsmoK]

Vähän sama kuin Jokerit jääkiekossa silloin, kun vielä pelasivat liigaa. Sillä erotuksella vaan, että Jokereilla oli oikeasti perinteitä ja juuriakin jopa vuosikymmenien takaa. Lisäksi suuri ja vankka kannattajakunta.

Mutta noin muuten on paljon samaa. Ostojoukkue, muovinen, ja herättää parranpärinää kaikilla muilla paikkakunnilla. Eikä minulla ainakaan mitään sitä vastaan ole, vaikka Manse ostaisi joukkueensa muualta aina tästä iäisyyteen asti. Mutta sen suhteen olen vain skeptinen, että kestääkö tuollainen viritelmä pidemmän päälle? Kuten yllä otettiinkin hyvin jo kantaa, niin Tampereella ei kuitenkaan ole esimerkiksi minkäänlaista vankkaa kannattajakuntaa olemassa. Tullaanko sinne peleihin silloinkin, kun menee vähän huonommin, ja kestääkö tämä buumi sitä, että kun Puhtimäki, Jussila, Puputti ja kumppanit aikanaan joukkueesta poistuvat, niin mitäs sitten? Se oma juniorityökään ei missään nimessä ole vielä lähellekään sarjan muiden huippujen tasolla.

Itselläni vähän samat vibat ja kysymykset ilmassa. Eli mitä tapahtuu, kun nämä suuret tähdet poistuvat Tampereelta. Löytääkö kukaan enää katsomoon, kun sitä kulttuuria ei kuitenkaan ole juuri ollenkaan. Toki ainahan tulee uusia tähtiä, mttta näinköhän Man$ellakaan on aina rahaa heidän hankkimiseen.

Vähän vaikuttaa siltä, että siellä nyt on "kulttuuria" rakentumassa, mutta todellisuudessa kaikki on vaan sitä kun joukkue menestyy, niin ihmisiäkin kiinnostaa. Eikä siinä toki mitään väärää, näinhän se on suurimmalla osalla paikkakunnista Suomessa. Todellinen kulttuuri ja kiinnostavuus mitataan silloin, kun ei mene niin hyvin. Ja veikkaan, että silloin Man$e ei Tampereella jääkiekon ja jalkapallon varjossa juuri ihmisiä kiinnosta.

Man$essa haisee vahvasti siis "lipot". Rahalla kasataan hirmuporukka ja katsomot pullistelevat väkeä, mutta yhtäkkiä huomataan, ettei rahat riitäkään ja pelataan alle 500 katsojan edessä pelejä. Sitten joudutaan tekemään ties minkälaisia tempauksia paikallisten, kiinnostavampien, urheiluseurojen kanssa, jotta saadaan ihmiset takaisin katsomoihin, puoleen hintaan tietysti. Oulussa sentään pesäpallokulttuuri oli vahva joskus ja juniorityökin ilmeisen vahvalla pohjalla ja silti tilanne on mitä se nyt on. Tampereella ei edes sen vertaa. Täytyykin toivoa, että Mansen talouspuolella on osaavammat ihmiset hommissa.

Onhan Manse kuitenkin elävöittänyt Superin kärkitaistoa suurella mielenkiinnolla. Muovilla, mutta kuitenkin. Nyt ei aina voita enää Sotkamo tai Vimpeli.

 

[lunde]

Mutta sen suhteen olen vain skeptinen, että kestääkö tuollainen viritelmä pidemmän päälle?

Tuo on hyvä kysymys. Suomessa taitaa olla eri lajeissa ja myös pesäpallossa enemmän surullisia esimerkkejä vauhtisokeudesta kuin esimerkkejä, joissa uusi nousukas on vakiinnuttanut paikkansa huipulla myös pitkällä aikavälillä.

Mansen kannalta ratkaisevaa lienee, että tarjoaako Tampere ympäristönä ja taloudellisesti sellaisen edun, jossa seura pystyy pelaajia ostamalla kilpailemaan perinteisempien pesäpallopaikkakuntien kanssa niin kauan, että se alkaa itsekin tuottaa Superpesis-tasoisia pelaajia ja kannattajakulttuuri ehtii kehittyä niin vankalle pohjalle, että lipputulot kannattelevat joukkuetta heikommankin menestyksen aikana. Uusi stadion tarjoaa ainakin vanhaa stadionia paremmat puitteet pelissä viihtymiseen.

Toinen vaihtoehto lienee Veikkausliiga-seuroista tutut mesenaatit, joissa Lahden, Sarajärven, Håkansin tms. kaltaiset omistajat kuittaavat tappiot rakkaudesta lajiin ja seuraan. Siinäkin mallissa on pitkällä aikavälillä omat riskinsä, jos mesenaatti kyllästyy tai häneltäkin loppuu rahat.

Lajirajat ylittävää palloilukulttuuriahan Tampereelta kyllä löytyy vaikka muille jakaa ja kesällä pesäpallon kanssa kilpailee palloilulajeista oikeastaan vain jalkapallo. Toki myös ihan muut yleisötapahtumat, mökkeily ja lomamatkat. Talvilajien kohdalla kilpailu on huomattavasti kovempaa, kun kahden ison miesten jääkiekkojoukkueen lisäksi pääsarjatasolla joukkueita löytyy myös mm. salibandyssa, koripallossa, futsalissa jne. Monessa lajissa vielä myös naisten sarjoissa.

Mansen touhussa on olemassa selvät riskit, mutta lajina pesäpallon kannattaa mielestäni ottaa ne riskit, eikä ampua ideaa heti alas osastoon näkemättä paskaa. Projektin onnistuessa laji voi ottaa tulevaisuuden kannalta isoja edistysaskeleita, vaikka se ehkä tapahtuisikin hieman perinteisten pesäpallopaikkakuntien kustannuksella tai ainakin saattaisi samalla heikentää osakkeita siellä suunnalla.

Maltillisemmalla tavalla on yritetty juurruttaa Tamperetta pesäpallokartalle vuosikymmeniä, eikä se ole jostain syystä onnistunut, vaikka pesäpallon Suomen mestaruutta on juhlittu Pyrinnön naisten toimesta ensimmäisen kerran jo 1930-luvulla usean mestaruuden muodossa ja uudestaan 1980-luvulla Mansen nimellä. Tämän ketjun kirjoittajia tyydyttävä riittävän suuri vankka kannattajamassa ei ole kuitenkaan syntynyt perinteisemmällä tavalla toimimalla.

Nyt on kerralla isommat panokset ja räväkämpi yritys muuttaa tilanne ikään kuin kantamalla kaivoon vettä. Toivottavasti sen seurauksena pesäpallo juurtuu Tampereelle pysyvästi. Itse ainakin aion kantaa sen eteen oman korteni kekoon nauttimalla pesäpallosta paikan päällä Kaupissa. Pesäpallon pelaajaa minusta ei taida enää tulla.

 

[juhana]

Tampere helmi mesta - tässä olen samaa mieltä, kun Mansesteri ja Mikko Alatalo yhteisessä biisissään.

Silti minuakaan Manse PP ei jotenkin säväytä ja kanssa joukkue vaikuttaa jotenkin "muoviselta". En nyt mitenkään inhoa, mutta ainakin jos Idän joukkueita vastaan pelaa esim finaaleissa niin ehdottomasti sympatiat menee sinne toiselle - kuten just viime vuonna Kouvolaan.

Sen verran kuitenkin Mansea "puolustan", kun moni on verrannut sitä suoraan 1990-luvun Kaisaniemen Tiikereihin, että Manse on kuitenkin pelaamalla noussut Superpesikseen. Toki hyvä pointti, että pelaajisto on kyllä sitten vaihtunut ja huippupelaajia on nimenomaan ostettu Tampereelle. Tämä on kuitenkin ollut ainoa keino millä lyhyen tähtäimen menestystä on hankittu ja sitä kautta edes jonkinlaista pesisbuumia Tampereelle ja Pirkanmaalle.

Hyvä kysymys onkin että miten pitkällä tähtäimellä? Tampere ja Pirkanmaa on kasvukeskuksia, joten periaatteessa junioreita riittäisi, jotka ei kaikki välttämättä tähtää Tapparaan tai Ilvekseen, mutta voisi valita pesäpallon ja Mansen. Toisaalta Tampere on myös vetovoimainen kaupunki - eikä ihme -, joten sinänsä Manse PP voi kiinnostaa monia "valmiita" pelaajia jatkossakin, jos vaan taustat ei romahda. Vaikkei Superpesis ei niin paljon sido pelaajaa kuin lätkän SM-liiga, kyllä kaupungilla voi olla myös merkitystä valinnalle - varsinkin perheellisille pelaajille.

KPL voi tarjota myös kannustavan esimerkin. Kouvolassa jouduttiin pitkään menemään ostopelaajilla ja ainakin Hyvinkäällä silloinen Ilveksen tj ja ex-Tahko peluri Esa Honkalehto vielä vuonna 2010 puhui palkka-armeijasta.
Kuitenkin monet ostetut pelaajat ovat sitoutuneet Koplaan vahvasti siirryttyään Kouvolaan...Latvala, Mäentausta, Hacklin, Kivipeltokin voidaan laskea osittain ja lopettaneista Anssi Lammila. Latvalan Matti tosin kävi muutaman kauden Kiteellä ja Hacklinia on ainakin Elmo-lehti viemässä ensi kaudeksi Joensuuhun. Silti molemmat nämäkin ovat vahvasti Koplan "omia" ainakin faneille, vaikkei omia kasvatteja olekaan. Ja nythän Kouvolassa on myös tilanne omien kasvattien osalta huimasti parantunut Elias Pitkäsen johdolla.

 

[Tori]

Tuo on hyvä kysymys. Suomessa taitaa olla eri lajeissa ja myös pesäpallossa enemmän surullisia esimerkkejä vauhtisokeudesta kuin esimerkkejä, joissa uusi nousukas on vakiinnuttanut paikkansa huipulla myös pitkällä aikavälillä.

Itä - Länsi ottelu pelaajaesittelyssä mainittiin pelaajan nykyseuran lisäksi myös kavattajaseura. 26 pelaajaa, niin ulkomuistista mieleen jäi kourallinen (?) missä nyky- ja kasvattajaseura olivat samat. Tässä valossa mietityttää mitkä seurat eivät kuulu kategoriaan "ostojoukkue" ollen taloudellisesti järeällä pohjalla kun kai noilla kaikilla eilisillä pelaajilla jokaisella sopimus seuroihinsa on?

 

[lunde]

Itä–Länsi-joukkueiden pelaajat ja heidän kasvattajaseurat löytyvät melko kätevästi Superpesiksen kesäkuisen uutisen takaa, jossa joukkueiden pelaajalistat on omissa PDF-tiedostoissaan.

Mansen "uhkapelissä" minua pelottaa ehkä eniten naisten joukkueen kohtalo. Se on kuitenkin enemmän tai vähemmän vakiinnuttanut paikkansa noin kymmenessä vuodessa pääsarjatasolla. Toki vahvasti muualta tulleisiin huippupelaajiin tukeutuen, mutta on vakiinnuttanut kuitenkin. Jos miesten joukkueeseen panostaminen kaataa tulevaisuudessa koko seuran, siinä saattaa valitettavasti mennä mukana myös naisten joukkue.

Jos miesten joukkue kaatuu sen vuoksi otettujen taloudellisten riskien vuoksi, niin se on sitten sille ihan oikein. Olisi ikävää, jos naisten joukkue häviäisi samalla kartalta, vaikka se olisi itsessään jossain määrin elinvoimainen.

 

[Palokan Keisari]

Itä - Länsi ottelu pelaajaesittelyssä mainittiin pelaajan nykyseuran lisäksi myös kavattajaseura. 26 pelaajaa, niin ulkomuistista mieleen jäi kourallinen (?) missä nyky- ja kasvattajaseura olivat samat. Tässä valossa mietityttää mitkä seurat eivät kuulu kategoriaan "ostojoukkue" ollen taloudellisesti järeällä pohjalla kun kai noilla kaikilla eilisillä pelaajilla jokaisella sopimus seuroihinsa on?

Sotkamo ja Vimpeli. Kappas, miksi menestyvät vuodesta toiseen.

Mansen talousdopingilla saatu mestaruus ja kuplan puhkeaminen on vain parin vuoden päässä.

 

[Konsta Kepuli]

Hyvinkään Tahko rakennettiin hajonneen Punamustien rungosta 1970-luvulla ja seura on tällä hetkellä pisimpään miesten pääsarjassa yhtäjaksoisesti pelannut seura. Itse pääsin vuonna 1974 7-vuotiaana suoraan 9-vuotiaiden "edustusjoukkueeseen" kun marssin räpylä kädessä paikalle. Muutaman vuoden kuluttua pyöri korttelisarjat useassa ikäluokassa. Siinä oli sitä pöhinää joka kantaa edelleen. Tosin kaukana ollaan niistä 1980-luvun alun ajoista kun finaalipelejä oli joskus katsomassa yli 7 000 nuppia mutta toiminta käsittääkseni rullaa ihan ok.

Kyllä se "alkupaukku" on tärkeä että saadaan väki sinne katsomoon ainakin kerran. Aika vaikea on kulttuuria kasvattaa ykköspesiksestä käsin. Nyt on Tampereen seuratoimijoilla tuhannen taalan paikka siirtää pöhinä sinne ruohonjuuritasolle. Tampereen kokoisessa kaupungissa riittää junioriurheilijoita myös pesäpalloon. Ja lätkäjunnuille pesäpallo on mainio kesälaji koska kyseessä ei ole kontaktilaji jolloin loukkaantumisvaara on olematon. Itsekin pelasin junnuna lätkää ja kesäisin pesistä. Tällainen tausta on kai monellakin jääkiekonkin pääsarjatason pelaajalla.

Toivotaan että Tampereella ollaan valmiita käärimään hihat ja vakiinnuttamaan pesäpallon asema pidemmälläkin tähtäimellä.

Helsingin suhteen olen menettänyt toivoni. Toisin kuin pienemmillä paikkakunnilla ylipäätään urheilu on täysin marginaalinen asia kaupunkipolitiikassa. "Urheilupuolue" on jäänyt täysin punaviiniä hörppivien punaviherhipstereiden jalkoihin. Lisäksi sen vähänkin urheilupuolueenkin runko koostuu pesisvihamielisistä lutuurilarppaajista.

Ensinnäkin pitäisi olla kunnon pesäpallostadion järkevällä paikalla. Roihuttaret ehkä pärjää nykyisellä kentällä mutta onhan senkin sijainti ihan toivoton. Silloin kun asuin Roihuvuoressa niin kaksi bussilinjaa kulki Herttoniemen metroasemalta. Toinen linjoista taisi päättyä Itäkeskuksen metroasemalle. Katsoin nyt huvikseni HSL:n reittioppaasta että täältä Malmilta busseilla yhdellä vaihdolla matkan kesto on 42 minuuttia. Suorinta reittiä autolla matkaa on jäätävät kahdeksan kilometriä. Fillarilla näköjään kestoksi arvioitu 41 minuuttia. No, täytyy nyt loman alettua jollain konstilla siirtyä vanhoille kotikulmille katsomaan peliä.

 

[juhana]

It's coming home - vuoden 2023 Itä-Länsi Sotkamossa.

 

[NaPa]

Kiiskinen.

Tämä on hyvä kysymys. Kiiskinen on yksi sarjan varmimmista ulkopelaajista, toisin kuin iso yleisö näkee. Jos Kiiskinen jätettäisiin rosterista pois, niin näkisin kyllä, että ulkopeli heikentyisi oleellisesti. Pelaa Korban kanssa ristiin kulmamiehenä ja Härmä nosti juuri heidän (2v/3v) merkityksen todella isoksi hiljattain Puhtimäki/Eronen ig livessä. Itse en laittaisi Kiiskistä poppareille missään tilanteessa. On myös kakkoskärkeen sisällä ihan paikkansa täyttävä, omaa erinomaisen kakkosjatkelyönnin, pystärit ok ja lyhyissäkin ihan kohtuullinen mailamies. Osaa lukea myös sisäpeliä.

Summa summarum, Jymy perustaa pelinsä vahvaan ulkopeliin, joten jos valinta tehdään välillä Kiiskinen vs. Huotari niin ei pitäisi olla kahta sanaa. Sisäpeliin tulee kuitenkin tilalle pikakiituri nimeltä Rytkönen.

 

[Peltinen]

Täällä taas täysin Tampereen pesäpallosta tietämättömät laukovat totuuksia, joten oikaistaan taas isompia väärinymmärryksiä. Tampereen pesäpallo pyöri pitkään junantuomien voimalla. Eli rungon muodostivat työn ja opiskelujen takia Tampereelle muuttaneet pelimiehet ja katsomotkin täyttyivät pääosin maakunnista tulleista pesisihmisistä. Tällä konseptilla pyörittiin suomensarjan ja ykköspesiksen välissä parikymmentä vuotta. Junioritoiminnassa oli monia mustia vuosia kun edes pesiskoulua ei pystytty järjestämään puhumattakaan juniorijoukkueista. Pesäpalloperheistäkin jouduttiin lapset viemään futistreeneihin kun pesäpalloa ei yksinkertaisesti voinut harrastaa. Ei ollut sen paremmin vetäjiä kuin organisaatiotakaan. Ne harvat juniorijoukkueetkin toimivat enemmän iskävetoisesti ihan harrastemeiningillä.

Lopuksi 2010-luvulla saatiin ottelutapahtumaan, markkinointiin ja some-näkyvyyteen vauhdikas kaveri ja samalla kentälle koottua ykkösen kärkijoukkue, joka muutaman täpärän epäonnistumisen jälkeen onnistui nousussa. Ensimmäinen kausi Superissa jatkettiin pitkälti samalla konseptilla + parilla vahvistuksella ja vältettiin selkeästi putoaminen ja vähän niukemmin konkurssi. Sen jälkeen muutama seuran lähellä toiminut avainhenkilö totesi, että tällä samalla tavalla kitkuttaminen on pitkällä tähtäimellä mahdotonta ja jotain pitää tehdä toisin, että pesäpallo saadaan juurtumaan Tampereelle. Kukaan massimies ei siis nostanut lompakkoaan pöydälle tai pistänyt lainapaperiin nimeä takaajaksi, vaan nämä liike-elämässä verkostoituneet henkilöt hankkivat kontaktejaan käyttäen tukijoita, joita löytyy Tampereen kokoisesta kaupungista pikkuisen helpommin kuin jostain Kankaanpäästä tai Imatralta. Oli pesäpallokulttuuri sitten mitä tahansa. Sama koskee yleisöäkin.

Junnupuolella tilanne alkoi paranemaan samoihin aikoihin. Helimon Matin vetämät 05-pojat voittivat aikanaan E-poikien leirimestaruuden ja nyt tuo sama ikäluokka pelaa ihan hyvällä menestyksellä poikien Superia ja miesten suomensarjaa ja siitä voi nousta ensimmäiset Mansen ikiomat Superin pelaajat (vaikka Petteri Alasen voisi sellaiseksi melkein jo laskea). Tällä hetkellä Mansella on jokaisessa ikäluokassa joukkue sekä tytöissä että pojissa, joissakin sekä peli- että kilpasarjassa, eli sen suhteen tilanne on hyvä. Tosin kenttäpula vähän haittaa.

 

[Potku]

Olisi sitä luullut, että isossa kaupungissa ja monesta paikkaa Suomea helposti saavutettavissa olevassa Tampereella olisi lyöty kovat yleisömäärät viikonlopun itälänsi-peleissä. Majoitustarjonta on monipuolista, bussit ja junat tulee kaupunkiin monesta suunnasta ja pelien jälkeen pääsee poiskin, ratikka sekä paikallisbussi tuo käytännössä portille. Keli oli ilmeisestikin varsin hyvä joka pelissä. Lipunhinnat puolestaan varsin kalliit.

Lopputulos oli se, että yksittäiset runkosarjapelit tullevat keräämään tällä kaudella saman suuruusluokan yleisömääriä ellei suurempiakin ympäri Suomen. Mansen kaksi kotipeliä, kuin myös kaikki arvo-ottelut pelattiin kaukalossa. Kaukalossa sen vuoksi, että molemmille sivuille oli asetettu lisäkatsomot, joiden käyttöäaste oli niin mitätön, että toisen olemassa olo oli aivan turha, ja kolmospuolella olisi riittänyt huomattavasti pienempikin. Eikö näitä asentaessa tullut mieleen vielä tarkistaa myytyjen lippujen tilanne?

Taisi tämä viikonloppu olla yksi harmaa hius lisää liiton päässä.

 

[Tadu]

Tämä on hyvä kysymys. Kiiskinen on yksi sarjan varmimmista ulkopelaajista, toisin kuin iso yleisö näkee. Jos Kiiskinen jätettäisiin rosterista pois, niin näkisin kyllä, että ulkopeli heikentyisi oleellisesti. Pelaa Korban kanssa ristiin kulmamiehenä ja Härmä nosti juuri heidän (2v/3v) merkityksen todella isoksi hiljattain Puhtimäki/Eronen ig livessä. Itse en laittaisi Kiiskistä poppareille missään tilanteessa. On myös kakkoskärkeen sisällä ihan paikkansa täyttävä, omaa erinomaisen kakkosjatkelyönnin, pystärit ok ja lyhyissäkin ihan kohtuullinen mailamies. Osaa lukea myös sisäpeliä.

Summa summarum, Jymy perustaa pelinsä vahvaan ulkopeliin, joten jos valinta tehdään välillä Kiiskinen vs. Huotari niin ei pitäisi olla kahta sanaa. Sisäpeliin tulee kuitenkin tilalle pikakiituri nimeltä Rytkönen.

Jymyn ulkopeli parani heti kun Rytkönen vaihtui Huotariin. Eli en ihan ole samaa mieltä jälkimmäisestä kappaleesta. Jos valinta tehtäisiin puhtaasti ulkopeli edellä niin Viita menisi poppareille ja Rytkösestä tehtäisiin jokeri.

Kiiskinen on toki erittäin hyvä ulkopelaaja ja käyttökelpoinen sisäpelaaja, mutta silti helpommin korvattavissa toisin kuin etukenttä, joka nyt näyttää toimivan ensimmäisen kerran sen jälkeen kun Möykky vaihtoi maisemaa. Väitän, että vastustajan vaihtotilanteissa nimenomaan etukentällä on se suurin merkitys. Kun Rytkönen palaa etukentällä häntä haastetaan ja Rytkönen tulee tekemään myös paloja, mutta antaa enemmän tilanteita kuin Huotari.

 

[TosiFani]

...Junnupuolella tilanne alkoi paranemaan samoihin aikoihin. Helimon Matin vetämät 05-pojat voittivat aikanaan E-poikien leirimestaruuden ja nyt tuo sama ikäluokka pelaa ihan hyvällä menestyksellä poikien Superia ja miesten suomensarjaa ja siitä voi nousta ensimmäiset Mansen ikiomat Superin pelaajat (vaikka Petteri Alasen voisi sellaiseksi melkein jo laskea). Tällä hetkellä Mansella on jokaisessa ikäluokassa joukkue sekä tytöissä että pojissa, joissakin sekä peli- että kilpasarjassa, eli sen suhteen tilanne on hyvä. Tosin kenttäpula vähän haittaa.

Eikös Konsta Lehtola ole samaa luokkaa, vaikka Ruoveden Pirkat merkitäänkin kasvattajaseuraksi?

 

[NaPa]

Jymyn ulkopeli parani heti kun Rytkönen vaihtui Huotariin. Eli en ihan ole samaa mieltä jälkimmäisestä kappaleesta. Jos valinta tehtäisiin puhtaasti ulkopeli edellä niin Viita menisi poppareille ja Rytkösestä tehtäisiin jokeri.

Kiiskinen on toki erittäin hyvä ulkopelaaja ja käyttökelpoinen sisäpelaaja, mutta silti helpommin korvattavissa toisin kuin etukenttä, joka nyt näyttää toimivan ensimmäisen kerran sen jälkeen kun Möykky vaihtoi maisemaa. Väitän, että vastustajan vaihtotilanteissa nimenomaan etukentällä on se suurin merkitys. Kun Rytkönen palaa etukentällä häntä haastetaan ja Rytkönen tulee tekemään myös paloja, mutta antaa enemmän tilanteita kuin Huotari.

Ihan relevantteja pointteja mutta kyllä Keinäsen tulo oli tuon Möken lähdön suurin paikkaaja ja varsinkin kun Kuosmanen saatiin multirooliin ja Kotro siivoaa linjaa.

 

[Peltinen]

Eikös Konsta Lehtola ole samaa luokkaa, vaikka Ruoveden Pirkat merkitäänkin kasvattajaseuraksi?

Joo totta kyllä. Ruoveden Pirkat on virallinen kasvattajaseura, eli seura muistaakseni 13 vuoden iässä, mutta pian se jälkeen jatkanut Mansessa. Tuosta Arffmanin jutusta vasta selvisi, että on Alasen kanssa sukua. Lisäksi Rasmus Paananen on kanssa ehta tamperelainen, mutta pesäpallo-oppinsa on saanut Sotkamon pesislukiossa ja Kankaanpäässä joten varsinaisesti Mansen kasvatista ei samalla lailla voi puhua.