Minua mietitytti tuo Puputin valinta. Tuntuu, että valinnat tehnyt liittojohtokunta antoi kohtalaisen paljon painoarvoa onnistuneelle loppuottelusarjalle, vaikka aikanaan perustettiin erillinen pudotuspelien parhaan pelaajan palkinto vähentämään mestaruushyvitystä. Kuten erku totesikin, pudotuspelien parhaana palkitseminen olisi ehkä voinut ennemmin olla Puputille suotava kunnia -- enkä siis tarkoita, että hänet olisi pitänyt palkita, sillä Kanalan lisäksi Vimpelillä oli kolmaskin ehdokas: Isoketo.
Sisäpelitilastojen osalta Puputti ei pelannut parasta kauttaan. Kauden aikana tuntui, että lyöjätilastoa koko ajan sarjan parhaalla kotiutusprosentilla johtanut ja kärkilyönneissäkin perussarjan ajan Puhtimäen kannoilla pysynyt Jukka-Pekka Vainionpää jyrää itsensä vuoden pelaajaksi. Roope Korhosen mentyä kirjaimellisesti viime hetkellä ohi Vainionpään osakkeet heikentyivät ja useita tilastoja voittaneen Korhosen puolestaan nousivat. Ehkä heidän heikkoutenaan on nähty "vain" jokerina pelaaminen. Uskoisin, että Vainionpää tulee samalla vireellä jatkaessaan saamaan vuoden pesäpalloilijan palkinnon lähitulevaisuudessa. Kuinka paljon enemmän jokeriroolissa voi joukkueensa eteen tehdä? Puhtimäki voitti kärkilyöntitilaston ja sisäpelin puolesta hänkin pelasi parhaan kautensa. Puhtimäen heikkoutena lienee, ettei ole paras omalla ulkopelipaikallaan, Puputti puolestaan on.
Muiden miesten palkintojen osalta olisin miettinyt parhaana pelinjohtana Mikko Vainionpäätä. Miesten vuoden pelinjohtaja-palkinto (jaettu v. 1984 alkaen) on mennyt mestarijoukkueen ulkopuolelle vain kausilla 1984, 1987, 1996 ja 2003 ja vain ensimmäisellä kerralla sen on saanut pelinjohtaja, jonka joukkue jäi mitaleitta.
