Röyhkeyttä riitti silloinkin, kun tuli hopeaa kaulaan
Graigner - Valitettavasti olet sairaan katkera pieni punkki. Koita jaksaa etsiä töitä sieltä ja saada elämällesi muutakin sisältöä kun Puputin vihaamisen ja Vive katkeruudenNyt täytyy kyllä olla aika paljon eri mieltä. Puputtihan oli kuin märehtivä lehmä puoli vuosikymmentä. Oli "sairaana" ratkaisevia finaaleja ja päästi läpilyöntejä takaa edes yrittämättä ottaa palloa kiinni.
Nythän oli ensimmäinen finaalisarja 2010-luvulla, kun mies ei ollut riippakivi joukkueelleen. Viime vuonna onnistui toki tärkeässä paikassa yhdellä lyönnillä, mutta nyt oli hyvä koko sarjan. Jos pää olisi kestänyt, niin mies olisi nyt todennäköisesti kahdeksankertainen Suomen mestari. Nyt hän on vain yksinkertainen kolminkertainen.
Sotkamon kokenut kaarti hoiti osansa kunnialla, mutta taisi pari henkilöä valmennusportaasta jättää kättelemättä voittajajoukkueen. Kertoo ehkä omaa kieltään etenkin yhdestä nimeltä mainitsemattomasta sankarista.
Tasapuolisuuden nimissä iso lampaanperse myös Sotkamon huoltajalle, joka jätti kättelemättä viveläiset. Sietäisi saada potkut tuollaisen touhun jälkeen.
Puputti olisi voinut jättää kommenttinsa väliin, mutta kiistassa on aina kaksi osapuolta. Sotkamon yleisössä ja näköjään myös joukkueessakin on vuosien varrella ollut useita @Grainger itä, jotka ovat louskuttaneet pelistä toiseen Puputille. Nyt tuli paikka kuitata, tyylistä ei pidä, mutta kuitista kyllä. Mikäli joku Jymyn joukkueen johtohenkilö on jättänyt koko joukkueen kättelyt väliin, pitäisi hänet potkia ulos välittömästi. Ymmärrän, että joskus tulee yksittäisen pelaajan/ valmentajan kanssa tiukkaa vääntöä, mikä aiheuttaa tunnekuohun heti pelin jälkeen, mutta koko joukkueen halventamista en ymmärrä.
Nyt täytyy kyllä olla aika paljon eri mieltä. Puputtihan oli kuin märehtivä lehmä puoli vuosikymmentä. Oli "sairaana" ratkaisevia finaaleja ja päästi läpilyöntejä takaa edes yrittämättä ottaa palloa kiinni.
Nythän oli ensimmäinen finaalisarja 2010-luvulla, kun mies ei ollut riippakivi joukkueelleen. Viime vuonna onnistui toki tärkeässä paikassa yhdellä lyönnillä, mutta nyt oli hyvä koko sarjan. Jos pää olisi kestänyt, niin mies olisi nyt todennäköisesti kahdeksankertainen Suomen mestari. Nyt hän on vain yksinkertainen kolminkertainen.
Huuteluita on kuullut satavarmasti kaikki starat, sen verran olen seurannut esim. Vimpelin fanien menoa. Kuitenkin voiton hetkellä on minusta tyylikästä keskittyä johonkin muuhun kuin vastustajalle vittuiluun. Esim. Komulainen on kuitannut psyykkaukset sanomalla, että ei ne huonoille huutele. Kai tästä voi päätellä että huudoilla pääsee Puputin ihon alle, kun pitää asioikseen avautua sotkamolaisille idiooteille.
Klemetin toiminta oli kyllä yksiselitteisesti asiatonta. Ei pitäisi olla paljoa vaadittu, että sarjan jälkeen hoidetaan kättelyt.
Vaikka Komulainen lopetti ansioikkaan uransa nyt niin turhaa jeesustella ja yrittää valkopestä Komulaista pelkäksi rehdiksi peluriksi. Kaikki keinot on ollut käytössä voiton saamiseksi Sotkamoon. Sanan säilä on ollut melkoinen, vaikka kiinni jäämisen ovat jääneet vähiin. Vain muutama hassu rangaistus uralla.
Sanan säilän lisäksi esiin voisi nostaa ei pelkästään Komulaisen, vaan koko Jymyn organisaation vastuuttoman kikkailun "uran lopettamisilla". Tänä vuonna Komulainen hyppäsi ratkaisevassa vaiheessa kehiin ja ennenkin on nähty mm. Jarmo Heikkisen hyppäävän toimitusjohtajan pallilta pleijareihin pelaamaan. Kommentit olivat tällä kaudella sitä luokkaa, että "joo ihan tässä treenaamatta peliin mukaan vaan...."
Suurelle yleisölle tästä tulee kuva, että pesäpallossa eivät pelaajat kehity, paikkakuntien välistä kilpailua ei ole, mainostajia ei kiinnosta ja sitä rataa. Koska vain voi naftaliinista hypätä treenaamatta ratkaisemaan. Kun Jymy pelailee näillä sepitetyillä treenaamattomuuksilla, se samalla tekee uskomattoman huonoa peeärrää koko lajille. Eihän tälläisella grillin äärestä pelaamaan-tarinoilla ole mitään tekemistä huippu-urheilun kanssa. Pesäpallo kärsii jo valmiiksi jonkinlaisesta harrastelijamaisen junttikuulan maineesta. Oksettavaa on Jymyn toiminta, jolla tuota mainetta varmasti viedään eteenpäin ja joka saa toivomaan koko organisaation perikatoa.
Voidaanhan toki spekuloida silläkin, että nämä hädässä olevan isänmaan kutsuun spontaani vastaaminen-selitykset ovat totta. Silloin tilanne on vielä synkempi ja saadaan piirtää kohta kerrostalotontteja hiekkatekonurmien paikoille.
Nyt kyllä vaihteeks sellasta paskaa sieltä sataa tekstin muodossa. Aika mutkia suoriks vetämistä on että tämä suuri yleisö vetäis Komulaisen paluusta kaikki nuo johtopäätökset. Ja jos näin vetävät, niin saman johtopäätöksen tekivät myös silloin kun Lemieux tuli toimitusjohtajan pallilta ratkomaan pelejä Penguinsille. Se vasta olikin jääkiekon tuho ja oksettavaa pr:ää NHL:lle.
Lyöjäjokeriksi voi palata vaikka YHDEKSÄN vuoden tauon jälkeen.Mikset vetänyt sitä Michael Jordanin comebackia mukaan? Huikea päättelyketju.... Oksettavasta en tiedä tässä jutussa ( toisin kuin nimim. Turambar) mutta onhan tuo nyt Jymyltä nähty monet kerrat. Hakkarainenkin taisi aikanaan palailla. Sotkamo kaivaa itselleen mielestäni kuoppaa noilla. Ja kyllähän näitä jotka peleissä käy niin hiukka aina mietityttää tuo kun eläkeläiset tulevat ratkomaan pelejä. Yhtään ei ole harjoiteltu ja silti aivan tikissä lähes heti.
e. Toki myös Mikko Huotari. Ei tämä nyt ole Jymyn yksinoikeus, mutta hieman surullista kyllä.
Lyöjäjokeriksi voi palata vaikka YHDEKSÄN vuoden tauon jälkeen.
Miesten Ykköspesikseen nimittäin palasi tälle kaudelle eräs lyöjäjokeri, joka on pelannut Pesiksen Maailman tilastojen mukaan viimeksi vuonna 2008. Kyllä, kuulit oikein. Vuonna 2008!
2008-2017 luulisi olevan järjettömän pitkä tauko, mutta lyöjäjokerilla tekeminen on käsittämättömän paljon itseluottamuksesta kiinni, joten tämäkin on mahdollista, jos on pitänyt itsensä muuten tarpeeksi hyvässä kunnossa.
Jotta tässä ei olisi vielä kaikki, niin tämä kyseinen pelaaja sai tulevalle kaudelle Superpesis-sopimuksen!
Sanotaanko, että tuo on jo varsin kunnioitettava paluu. Tästä pelaajan pelaajakorttiin...
Pelit tauonneet jo hyvän aikaa sitten. Sen verran hektistä on ollut oma elämä viime aikoina, että jäi tänne kauden päätöksen yhteydessä kommentit rustaamatta. Jos nyt vielä jotain..
Veto pääsi siis viime kauden Jymy-peikon kukistamisen jatkoksi juhlimaan tälläkin kaudella mestaruutta, ja mikä parasta, Hiukassa. Nyt tuota Vedon nuorempaa sukupolvea on ajettu ryminällä sisään joukkueeseen ja heillä on jo kosolti kokemusta kovista peleistä & mestaruuksista. Lisäksi heille alkaa iskostumaan voittamisen kulttuuri, jossa violetin värinen joukkue nähdään vastustajana siinä missä kaikki muutkin, ilman ylimääräistä tärräystä. Alkaako henkisen kantin ja voittamisen kulttuurin vaaka kääntymään tulevaisuudessa reilustikin Vedon eduksi versus Jymy, viimeistään kolmen K:n kokonaan poistuttua taka-alalle Jymyn rosterista, näin uskoisin.
Paljon parjaamani Arttu Ruuska ja Olli Heikkala olivat finaaleissa enemmän kuin miehet paikallaan. Arttu toki hieman pienemmässä roolissa, mutta kuitenkin. Loistavasti sai joukkue pelisapluunan parsittua kasaan Haapakosken poissaolosta huolimatta. Vahva osoitus materiaalin laajuudesta hetkellä, kun kaksi Itä-Länsi-tason miestä oli poissa. Heikkala paransi peliään, kuin sika juoksuaan, mitä pidemmälle finaalisarja eteni. Etenkin sisällä hoiteli hienosti aina vaikeaa ykköstilannetta, sekä kentällemenoa, kun Jymyn jo Heikkalaa kokeneemmat kärkimiehet olivat näissä vastaavasti suurissa vaikeuksissa.
Vedolta onnistui sisäpelissä ne kaverit, joilta niitä tehoja vaadittiinkin. Kapteeni Puputin parhaimmat finaalit tähän saakka mailanvarressa, oli häkellyttävän hyvä. Kanalan rooli vaihtotilanteiden purkajana korostui entisestään Haapakosken ollessa pois, mutta vaikean alkukauden jälkeen Kanala sai viritettyä itsensä huippukuntoon finaalipeleihin, loistavaa suorittamista, vaikka kuorma oli kova.
Mikko Haukkala on myös ehdottomasti nostettava esiin. Viime vuonna jo isossa roolissa ratkomassa mestaruutta, lähinnä ulkopelisuoritusten kautta. Tänä vuonna sai enemmän vastuuta myös mailanvarressa ja hoiti hienosti tuon roolin numerolla viisi, vaikka lähes koko kauden oli ollut isolla numerolla ja todella pienellä sisäpeliroolilla. Osoitus vain tuosta Vedon sisäpelimateriaalin laajuudesta, kun siellä on Haukkalan tasoinen pommikone ollut joillain numeroilla 7-8 pitkin kautta.
Ulkopelin priimusmoottorina hääri tietenkin Lassila. Samoin Kanalalta jäätäviä juoksu + kiinniotto + heitto yhdistelmiä. Nämä suoritukset olivat isossa osassa ratkomassa mestaruutta. Hyvänä esimerkkinä viimeisen finaalin avausvuoropari, jossa Kanala & Lassila vuoronperään tylsyttivät Jymyn kotiutusyritykset ajolähtöihin hienoilla suorituksilla.
Poissaolojen lisäksi ramapana alkoi olla pelaavastakin rosterista moni ukko, hyvä että pysyivät kuitenkin sen verran kasassa, että pystyivät pelaamaan. Mäkelällä oli polvessa vammaa ja tämä haittasi lyömistä merkittävästikin. Eipä siis ihme, että sinne kakkosjatkeelle ei paljoa lyöntejä nähty, vaikka Jymy sen puolen Mäkelälle kuviolla aukottikin. Lönnillä oli käsi pahoin puuduksissa, tästä huolimatta jäätäviä ulkopelisuorituksia tärkeisiin paikkoihin. Puputilla reidet teippailtuna kasaan - ei ilmeisesti ollut kovin kaukana, että olisi jopa joutunut jättämään neljännen finaalin väliin.
Sepä tästä, kohti ensi kautta ja kolmatta peräkkäistä mestaruutta! Ilmeisesti Vedon miehistön osalta alkaa sitkeimpienkin sissien osalta olemaan pahimmat juhlimiset juhlittu. Toki ensi viikonloppuna vielä kauden päätösristeily ja parhaimpien palkitsemiset edessä.