Pudotuspelit alkaa huomenna, joten vertailen tässä aikani kuluksi, menikö kausi niin kuin huhtikuun 30. päivänä kirjoitin.
1. Mestarisuosikit: Vimpeli, Sotkamo
Viime kauden finalistit, kahden edellisen kauden mestarit. Tulevat voittamaan vähintään 80% runkosarjan otteluistaan.
Tämä asetelma ei ole muuttunut miksikään. Sotkamo ja Vimpeli ovat edelleen ne ainoat mestarisuosikit. Vimpeli takoi aivan karmean määrän juoksuja, kun Sotkamon puolestaan oli ulkopelissä aivan omassa kastissaan. Sotkamo on ehkä runkosarjan keskenäisten perusteella hieman vahvempi, mutta en usko mestaruuden ratkeavan 3-0 voitoin. Ja mitä tulee tuohon 80 %:iin, niin Sotkamo voitti otteluistaan 88 % ja Vimpeli 81 %.
2. Dynastioiden horjuttajat: Pattijoki, Kankaanpää
Tässä tullaankiin kauden pahimpaan pettymykseen, Kankaanpääseen. Kova taloudellinen panostus ja hallimestaruus antoivat olettaa KaMan taistelevan mitaleista, mutta toisin kävi. Kirsikkana kakun päällä tippuminen kokonaan playoffeista ja joutuminen alempiin pudotuspeleihin. Syynä playoffeista tippumiseen voidaan pitää lukuisia loukkaantumisia, mutta kyllähän tuolla materiaalilla olisi pitänyt pystyä parempaan. Ensi kaudeksi kannattaisi harkita selkeän lyöjäjokerin hankkimista, Lankisen Jukasta siihen ei näytä olevan.
Pidän myös Pattijoen suoritusta pettymyksenä. Lähtökohdat olivat kauteen mainiot, mutta runkosarjassa pullahti lopulta ulos neljän parhaan joukosta. Kotiutusvastuu on lepää liikaa JP Vainionpään harteilla, eikä hän pystynyt aivan täyttämään rooliaan, vaikka olikin lyöjätilastossa kahdeksas. Mikäli Pattijoki aikoo mitalipeleihin, on Vainionpäälle löydyttävä tukea kotiuttamisessa. Tällä hetkellä se on vain niin, että jos Vainionpää floppaa, niin samalla floppaa myös Raahe. Myös selkeän ykköskärjen puuttuminen on vaikuttanut Pattijoen vaisuihin esityksiin.
3. Kotieduntavoittelijat: Koskenkorva, Kitee, Kouvola
Kossu ja Kitee ovat aikalailla siellä missä pitikin, mutta Kouvola oli minulle henkilökohtaisesti pettymys. Joukkueesta lähti paljon kokemusta Latvalan veljesten, Rantasen sekä Partasen muodossa, mutta nuoret kaverit eivät pystyneet ottamaan ainakaan toistaiseksi tarvittavaa roolia. Kapasen ja Karjalan parhaat vuodet on jo nähty ja kotiutusrintama oli aivan liian kapea. Jos joku on katsonut tilastoja, niin Joukainen ja Ankkuri löivät kahteen pekkaan 75 % Kouvolan juoksuista. Kolmanneksi paras kotiuttaja löytyy lyöjätilaston sijalta 60, kun Anssi Lammila löi vaihtajan roolissa 2+5 juoksua. Sen on aivan järkyttävän vähän.
4. Pudotuspelipaikoista tappelevat: Hyvinkää, Joensuu, Kiri
Juha Korhosen rooli on jälleen kerran erittäin suuri ja todennäköisesti Kore taistelee tänäkin vuonna kärkilyöntitilaston voitosta.
En millään jaksa uskoa Kirin tappelevan edes pudotuspelipaikoista.
Kuten jo keväällä povasinkin, niin Korehan sen kärkkäritilaston voitti. Kaiken kaikkiaan Korhoselta aivan huikea kausi: kärkkäritilasto voiton lisäksi yhden kauden kunnariennätys 11. kunnarilla, tehopistetilaston ykkönen ja lyöjätilaston kakkonen vieläpä yhdeksikössä olevana pelaajana. Vuoden pesäpalloilija 2012, ei siitä ole kahta sanaa. Ilman Korhosta Hyvinkää ei välttämättä olisi edes pudotuspeleissä.
Joensuu oli Hyvinkään ohella kauden valopilkku. Oikeastaan runkosarjan viimeisiä pelejä lukuunottamatta Joensuu onnistui voittamaan juuri ne oikeat pelit. Päävastustajat kaatuivat kerta toisensa jälkeen ja lopullinen sijoitus oli hienosti viides. Suorituksen arvoa nostaa se, että kärkietenijä Juha-Matti Sirviö oli keskikesällä pitkään poissa kentiltä ja vasta viime peleissä hän on pystynyt pelaamaan täysipainoisesti. Tiukka ulkopeli ja Aleksi Rautiaisen loistovire olivat Joensuun menestyksen avaimia tällä kaudella.
Kiri yllätti minut positiivisesti. Ykköskärki onnistui erinomaisesti ja Hannu Kiukkonen sekä Taikuri Rantalahti löivät miestä kotiin isolla prosentilla. Lukkariongelmista huolimatta sijoitus hienosti kahdeksas, toivottavasti Jyväskylässä saataisiin jonkinlaista pesisbuumia ja tupa täyttyisi noihin pariin pleijarimatsiin.
5. Häntäpään pisteautomaatit: Nurmo, Alajärvi
Alajärvi tuskin voittaa montaa peliä tällä kaudella.
No vaikka joukkueet olivat sarjan kaksi selkeästi huonointa joukkuetta, niin eivät nyt aivan odotetunlaisia pisteautomaatteja olleet. Alajärvi onnistui täysin nimettömällä materiaalillaan yllättämään alkukaudesta jopa kärkipään joukkueita, kirsikkana kakun päällä tuo 0-2 voitto Hiukasta. Se lopulta jäi Ankkureiden kauden ainoaksi 3 pisteen voitoksi. Vastapainona yllätyksille joukkueet toisensa perään löivät Alajärven maanrakoon murskavoitollaan ja osoittivat, kuinka suuret tasoerot tässä sarjassa on. Nurmon tulevaisuuden näen kuitenkin Alajärveä valoisampana, sillä Nurmon nuori ja lahjakas joukkue kykenee pikkuhiljaa ottamaan roolia ja ensi kaudella on mahdollista nähdä Seinäjokiset jo kamppailussa pudotuspelipaikasta.
Sellaista analyyshiä runkosarjasta. Josko sitä tässä vielä intoutuisi joku päivä ennakoimaan noita tulevia pudotuspeliparejakin.