Tex Willer
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Kärpät
Superpesiksen yleisömäärät
Omasta puolestani voin sanoa, että suurin syy oman mielenkiintoni lopahtamiseen pesäpalloon on tämä Veikkauksen luoma jaksopelijärjestelmä.
Itse viehätyin pesäpallosta 13-vuotiaana pojankloppina, kun seurasin seisomapaikalta!!! serkkuni kanssa ykköspesiksen ratkaisuottelua Oulun Lipon ja Muhoksen Pallo-Salamien välillä Oulun legendaarisella Keskuskentällä aivan saatananmoisessa kaatosateessa ja Lippo meni ja voitti tuon ottelun ja varmisti nousun Superpesikseen.
No seuraavalle kaudelle tuli lukkariksi "Kalle" Kallio ja Lipon pesisbuumi sai alkunsa. Toiminnanjohtajaksi värvättiin eräs Kai Suikkanen ja pikkuhiljaa Lippoon alkoi lipua vuosi vuodelta nimiä kuten Jari Viitasalo, Riku Kytösalmi ja Jan Hautala. Nopea huipulletulo huipentui syksyllä 1994 Lipon kolmanteen Suomen Mestaruuteen.
Lippo taisi voittaa kolmannen mestaruutensa vuonna 1994 ensimmäisenä pelattuna jaksopelijärjestelmäkautena. Tottakai syyskuisella edelleen legendaarisella keskuskentällä juhlittiin, mutta en silloinkaan pitänyt jaksopelijärjestelmällä saavutettua voittoa aivan entisten voittojen veroisena.
Suurimmat muistoni pesäpallosta sijoittuvat edelleen 90-luvun alkupuolelle. Silloin saattoi yhdellä taitavalla löynnillä muuttaa tappion voitoksi. Nykyään tämä taitava lyönti tuo pahimmillaan vain lohdutuspisteen jaksovoiton muodossa.
Muutenkin nyky pesäpallo on liian taktista ja ulkopelivetoista. Yhtä tehtyä juoksua turvataan "newjerseydevilsmäisesti" aukottomilla ulkopelikuvioilla.
Eli pesiksen yleisömäärät nousuun -projekti alkakoon minun mielestä siitä, että vanha yhdeksän vuoroparin -järjestelmä takaisin. Veikkauskin voisi sopeutua tilanteeseen koripallon tavoin ja laittaa kertoimet tyylin 1.50-12.00-2.05 tai jotain.
Omasta puolestani voin sanoa, että suurin syy oman mielenkiintoni lopahtamiseen pesäpalloon on tämä Veikkauksen luoma jaksopelijärjestelmä.
Itse viehätyin pesäpallosta 13-vuotiaana pojankloppina, kun seurasin seisomapaikalta!!! serkkuni kanssa ykköspesiksen ratkaisuottelua Oulun Lipon ja Muhoksen Pallo-Salamien välillä Oulun legendaarisella Keskuskentällä aivan saatananmoisessa kaatosateessa ja Lippo meni ja voitti tuon ottelun ja varmisti nousun Superpesikseen.
No seuraavalle kaudelle tuli lukkariksi "Kalle" Kallio ja Lipon pesisbuumi sai alkunsa. Toiminnanjohtajaksi värvättiin eräs Kai Suikkanen ja pikkuhiljaa Lippoon alkoi lipua vuosi vuodelta nimiä kuten Jari Viitasalo, Riku Kytösalmi ja Jan Hautala. Nopea huipulletulo huipentui syksyllä 1994 Lipon kolmanteen Suomen Mestaruuteen.
Lippo taisi voittaa kolmannen mestaruutensa vuonna 1994 ensimmäisenä pelattuna jaksopelijärjestelmäkautena. Tottakai syyskuisella edelleen legendaarisella keskuskentällä juhlittiin, mutta en silloinkaan pitänyt jaksopelijärjestelmällä saavutettua voittoa aivan entisten voittojen veroisena.
Suurimmat muistoni pesäpallosta sijoittuvat edelleen 90-luvun alkupuolelle. Silloin saattoi yhdellä taitavalla löynnillä muuttaa tappion voitoksi. Nykyään tämä taitava lyönti tuo pahimmillaan vain lohdutuspisteen jaksovoiton muodossa.
Muutenkin nyky pesäpallo on liian taktista ja ulkopelivetoista. Yhtä tehtyä juoksua turvataan "newjerseydevilsmäisesti" aukottomilla ulkopelikuvioilla.
Eli pesiksen yleisömäärät nousuun -projekti alkakoon minun mielestä siitä, että vanha yhdeksän vuoroparin -järjestelmä takaisin. Veikkauskin voisi sopeutua tilanteeseen koripallon tavoin ja laittaa kertoimet tyylin 1.50-12.00-2.05 tai jotain.