Pedofilia olisi tosiaan hyödyllistä nähdä hoidon ja terapian kohteena olevana mielihaluna, koska siihen automaattisesti sisältyy väkivalta ja tahdonvastaisuus - ja olisi hyvä että keskustelu olisi avoimempaa, mutta silti, juurikin siksi että siihen sisältyy automaattisesti väkivalta ja tahdonvastaisuus, on myös hyvä syy sille, että asia on aina tietyllä tasolla tabu, jyrkästi kavahdettu poikkeustapaus.
Tämä toteamus paljastaa keskustelun ongelmallisuuden, koska pedofiileista mahdollisesti vain hyvin pieni osa tekee koskaan mitään laitonta. Pedofilia ei ole Suomessa laitonta, mutta lasten hyväksikäyttö on.
Luotettavaa tutkimustietoa siitä, kasvattaako vai vähentääkö fiktiivisen seksuaalisen materiaalin käyttö hyväksikäyttötapausten määrää, tuskin on, koska aihetta on mahdotonta tutkia.
Itse olen BDSM-henkinen. Minun on mahdotonta kuvitella, että väkivaltaiset ja laittomat fantasiani katoaisivat päästäni vain siksi, että ne kiellettäisiin. Ne pysyvät aisoissa, kun pääsen purkamaan niitä mielikuvituksellani. Tässä auttaa myös sosiaalisuus, tieto siitä, että on olemassa suuri määrä ihmisiä, joilla on samankaltaisia fantasioita ja jotka silti elävät kunniallista elämää ketään todellisuudessa vahingoittamatta.
Minulla ei ole minkäänlaista väkivaltahistoriaa, en ole koskaan ollut edes tappelussa, mutta sen sijaan olen kärsinyt myös seksuaalisuuteen liittymättömistä äärimmäisen väkivaltaisista ajatuksista ja suunnitelmista, eräänlaisesta häpeäraivosta.
Psykiatri antoi minulle neuvoksi väkivaltaisten tunteiden ja suunnitelmien hallitsemiseen itsemyötätunnon, joka onkin ollut ainoa ongelmiini toimiva keino, koska mitä enemmän yritän kantaa väkivaltaisesta päästäni vastuuta, rationalisoida ajatuksiani ja hallita niitä, sitä voimakkaammiksi ja pakkomielteisemmiksi väkivaltaiset ajatukseni kasvavat.
Pahinta on, jos yritän samaan aikaan kantaa vastuuta ja hallita ajatuksiani ja häpeän vuoksi piilotan niitä. Silloin pääni sisältö uhkaa muuttua teoiksi.
En mitenkään suostukaan uskomaan, että häpeälliseen yksinäisyyteensä pakotettuja pedofiileja aina auttaa eniten se, että heidän seksuaalisuutensa ja sen toteuttaminen kielletään kokonaan. Tähän pätee mahdollisesti sama logiikka kuin omiinkin väkivaltaisiin ajatuksiini. Mitä enemmän yritän niitä hallita ja piilottaa, sitä todennäköisempää on, että ne toteutuvat käytännössä. Jos pystyn hyväksymään, että väkivaltaisia ajatuksia tulee ja menee ja pystyn suhtautumaan itseeni armollisesti, ongelma pysyy kurissa. On pysynyt tähänkin saakka, vaikka olen jo tukevassa keski-iässä. Koskaan en ole kenellekään väkivaltaa tehnyt.
Jos pedofiili kokee, että hän on niin häpeällinen ja paha, ettei hänellä ole oikeutta tulla taipumuksensa kanssa esiin eikä oikeutta toteuttaa seksuaalisuuttaan millään tavalla, edes fiktiolla, niin on täysin mahdollista, että hänen seksuaalisuutensa purkautuu laittomia teitä sen sijaan että se pysyisi fiktion piirissä.
Pedofiliakeskustelu muistuttaa USAn konservatiivisen oikeiston suhtautumista nuorten seksivalistukseen. Kun tosiasiaa eli nuorten seksuaalisuutta ei myönnetä vaan ainoaksi vaihtoehdoksi tarjotaan pidättäytyminen, seurauksena on vastuuton seksi ja teiniraskaudet.
www.iwf.org.uk
yle.fi
