Yleensä kun näitä Teboililta ostan, niin panen sinne pussin pohjalle pari kappaletta molempia sortteja. Perunapiirakat ovat muistaakseni viisi senttiä kalliimpia, mutta ne voi silti hyvillä mielin panna samaankin pussiin sopuisasti riisipiirakoiden viereen. Arvaattekos miksi? No siksi, kun kassaneiti sitten maksaessa kurkistaa pussiin, että mitä sinne on tullut pannuksi. Viime aikoina neiti on tosin tyytynyt vain kysymään asian laitaa, kerta ilmeisesti on havainnut minut rehdiksi mieheksi. Enkä minä vielä koskaan olekaan piirakoiden lukumäärää liioitellut. Pois se minusta.
Jos vain yhden saisi ottaa, niin kyllä se olisi hiukan voimakkaamman makuinen perunapiirakka. Voita vaan paksu kerros päälle ja vot kun on hyvä. Välillä juustoa ja kurkkuakin laitan kyytipojaksi isompaan nälkään. Kahvit tietenkin aina keitän, jos näyttää siltä että on piirakkaa tarjolla.
Joku mainitsi Mummon Muusi -paketista valmistetun klimppisen pottuhöystön, joka sekin kuuluu suosikkeihini. Oikein vesi tulee kielelle kun näitä perunaisia herkkuja ajattelee. Tosin ranskanperunoista en enää niin välitä. Niistä sain opiskeluaikoina tarpeekseeni.