Joukkueen 07-08 toimivuus&rakenne, epäonnistunut!
Ensimmäinen neljännes ja vähän päälle takana kaudesta 2007-2008. Ajattelin olla paljon kritisoimatta, ennenkuin joukkuetta ja valmennusta on saatu hieman sisäänajettua, sillä keskeneräistähän ei saa sanonnan mukaan arvostella, mutta kyllä tähän mennessä on ollut jo tämän kauden puitteissa puoli vuotta aikaa toimia, hankintapuolella rutkasti enemmän. No, takana on sitten yksi murheellisimmista syksyistä viimeisimmän liiganousun jälkeen. Menestys on ollut huonoa ja HPK:n pelillinen ilme on ollut melkoisen sekava otteluiden välillä ja sisälläkin. Tämän hetkinen analyysi on turhankin tyly:
Joukkueen rakentaminen on epäonnistunut.
- Joukkeessa olisi välttämättä oltava muutama melkein tähtistatuksen tai ainakin selkeän runkopelaajan profiilin omaava pelaaja edelliseltä/edellisiltä kausilta. Näiden pelaajien tehtävä on kantaa joukkuetta ja tuoda jatkuvuutta, sekä olla kokemattomempien pelaajien tukena sekä pelillisissä että kaukalon ulkopuolisissa asioissa. Uusikartano*, Vihko* ja Laitinen* ovat oikeastaan ne ainoat tähän kategoriaan lukeutuvat pelaajat. Ja ulkomaalainen Chiodo. Lisäksi tunnettuja ja varmoiksi suorittajiksi ajateltuja suomalaisia hankintoja tietenkin Nurminen**, keikka-Mäkiaho**, Tuominen**,Tikkanen**, Seikola** ja Lassila**. Tänä vuonna oikeastaan ainoa tähtipelaajaksi laskettava pelaaja Nurmisen ohella on ollut Chiodo, jonka panos joukkueen menestykseen on ollutkin toki erittäin merkittävä ja voidaan varauksetta laskea onnistujiin, Lassila miehen tilalla kaikissa peleissä ja takanamme olisi korkeintaan KalPa. Muiden kohdalla ei näin voidakaan sanoa. *-pelaajat eivät ole pystyneet täyttämään rooliaan, loukkaantumiset osasyynä ja Laitisella ehkäpä liian vastuulinen rooli kykyihin nähden. **-pelaajat ovat onnistuneet vaihtelevalla menestyksellä ja taso on heitellyt yhdellä jos toisellakin. Tikkanen ehkä parhaiten pystynyt täyttämään odotukset, Nurminen ja Mäkiaho melkein, mutta parannettavaa on, Seikolan kausi tähän asti surkeassa alakerrassa suurin floppi.
- Ulkomaalaisista joukkueen nro. Uno, Chiodo, on käsitelty, jäljelle jäävät J.Andersson, Jarret ja Lundberg. Melko tasaisia suorittajia, täyttäneet tonttinsa, mutta tähtipelaajastatukseen on jokaisella matkaa, kaikki tuskin koskaan, ja missään arvostetussa liigassa, siihen kykenevätkään. Kritiikkiä on saanut jokainen osakseen, mutta kyllä vika on enemmän ehkäpä hankkijoissa ja arvostelijoissa. Huhujen mukaan Jarret on kallis ja kieltämättä hyökkäyspään varmuus ja tehot puuttuvat, muuten joukkueen varmin pakki, loukkaantumisia. Hurreja käsitellään toisessa ketjussa, mutta sen sanon, että ehkä taistelevimpia hyökkääjiämme, jotka kuuluvat runkoomme ja lisäksi parhaisiin pistemiehiimme. Mitä vähällä rahalla (kts.huhut) voi enempää toivoa? Valitettavaa vain, ettei suomalaisia tähtipelaajia ole saatavilla, mutta toisaalta, onko varmaa että 2<kertaa kalliimmat uudet ulkomaalaiset olisivat parempia. Toisaalta tarvitsemme neljä sentteriä ja J.Andersoninkin avuille olisi käyttöä.
- Tämän kauden lupaukset-kategoriaan lukeutuvat pelaajat (Salonen, R.Andersson, Leinonen + varauksin Palomäki&Seikola) ovat vuoden tai muutaman kehityksessa kauempana valmiista ratkaisupelaajasta, eivät kuitenkaan iässä, kuin edellisten kausien. Tämä on toki ollut odotettavissakin, ettei kasvatusprosessi voi onnistua niin hyvin kuin on viimeiset vuodet onnistunut, mutta kyllä nämä lupaukset ovat tällä hetkellä enemmän raakileita ja muutenkin vaatimattomampia kuin aiemmin, lisäksi ei omiksi kasvateiksi luettavia mukana. Juuri kukaan ei ole noussut uudelle tasolle, oikeastaan lupauksista Pasi Salonen on kyllä ainoa, joka kasvaneella peliajalla pystynyt vastaamaan odotuksiin omalta kohdaltaan. R.Andersonin en näe olevan ratkaisupelaaja vielä moneen vuoteen, niin heiveröine ja pelokas tuntuu olevan tiukassa fyysisessä paikassa. Pakit ovat sitten oma surullinen lukunsa, voin sanoa, paljon pitää tapahtua. Toki jokaisella on sitä potentiaalia.
- Kasaamisessa mielenkiintoinen säästökohde on ollut ns. tähtipelaajien hankinta, joka on suoritettu myöhään ja/tai tuurilla+sattumalta. Nurminen (17.7.), Mäkiaho ensimmäisen ruman tappion jälkeen paniikissa huonolla sopimuksella Kerhon kannalta (12.9.) ja pois (3.11.), henkisesti osittain jo aiemmin, ja Chiodo (21.4. vahvalla NHL-optiolla) jäi omasta halustaan. Ei yhtään ulkomaista hyökkääjää tähtistauksella, vaikka joukkue tälläistä huutaisikin. Toisaalta joukkue rakennettu niin, ettei oikein tiedä, kannattaako ulkomaisia runkomiehiä vaihtaa ulkomaisiin tähtiin. Nykyisten ulkomaalaisten rooleista joukkueessa ja siitä riippuen, että olisiko yhdestä tähdestä lisää mitään hyötyä.
- Kyseessä on kuuleman mukaan kallein HPK ikinä. Missä näkyy? Runkopelaajissa ei riittävästi tasaisia suorittajia ja tähtipelaajia tasan kaksi. Onko mestaruuskrapula ja Jalosen-menetyskrapula noin paha, vai kenties Korpelan lähdön vaikutus näin suuri? Täältä muistelen lukeneeni Savolainen myhäilleen ihan tyytyväisenä, kun joukkue oli suureksi osaksi kasassa siinä vaiheessa, kun Pihlström&Mäenpääkin olivat jo melko varmasti lähdössä. Ei olisi ehkä kannattanut.
Valmennus on epäonnistunut.
- Pitää tietysti ottaa huomioon valmentajilla täksi kaudeksi tarjotun materiaalin taso. Mutta virheitä on mielestäni tehty liian paljon.
Puolustuspään peli on yllätävän huonoa kaikilla osa-alueilla. Avaukset ovat huonoa ja suuri paniikki iskee kun vastustaja pääsee karvaaman riittävän agressiivisesti. Kauden aikana on niin tutuksi tullut tilanne, että vastustajan miehiä on kaksin kappalein maalin edessä/kulmilla ja omat pakit ovat maalilta tai molemmat vaikkapa maalin takana. Vaikka materiaali on "ei-niin-mahtava" kauniisti sanottuna, luulisi oman pään puolustuspelin olevan saatavissa edes hieman parempaan kuosiin. Myös hyökkääjiltä tarvittaisiin siihen apuja enemmän. Lisäksi täytyy ihmetellä, etteikö valmennus ole vaatinut edes yhtä hyvää pakkia lisää joukkueeseen jo alusta asti.
- Valmennuksen tulisi kuitenkin pystyä ajamaan joukkueelle pään sisään pelikirja, jota noudattamalla huonompikin pelaaja pystyy tekemään nopeasti helpon päätöksen seuraavasta siirrosta niin että muutkin sen tietävät. Nyt huonolla materiaalilla on liikaa vaihtoehtoja. Näin minä sen näkisin J.Jalosen ja P.Sihvosen opein.
- Case Nurminen ja Mäkiaho, olivat olleet joukkueen hyökkäyspelin kantava voima koko alkukauden. Nurmisen taistelu siihen saakka mielestäni silmiinpistävän hyvää, toki senkin jälkeen hyvää. Olipa munakas veto! Huono runsaan yhden erän peli, huhut Mäkiahon viltityksestä ja miehet vilttiin. Seuraus - selvä tappio ko. pelistä, koko joukkueelta surkeita otteita seuraavissa peleissä ja miesten otteet huononivat selkeästi usean seuraavan pelin ajaksi.
- Joukkuetta ei ole pystytty lataamaan kaikkiin otteluihin oikein. Jostain syystä suuressa osassa pelejä ensimmäinen erä on aina hävitty, vaikka samana iltana muissa erissä on pystytty hyväänkin peliin. Vieraspeleissä paketti ei ole pelannut, vaan turpaan on tullut kaikilta, paitsi Mestis-tason KalPalta, eikä siinäkään kaukana ollut. Näkemissäni muissa vieraspeleissä HPK on ollut alusta asti niin täysi vastaantulija, ettei muutos voi olla niin suuri parhaista Rinkelinmäen suorituksista, jos joukkue saadaan ladattua hyvään latinkiin vieraskaukaloissa.
- Herääkö valmennus, vai onko se koko joukkue, vasta, kun veitsi on kurkulla? Jokerit&JYP voitot tulivat siihen viimeiseen saumaa, kun luuli, että kaikki alkaa jo lipumaan käsistä. Sama homma Kärpiltä haetussa vierasvoitossa.
- Matti voisi lisäksi miettiä, miten puhuu mediassa. Täytyy olla miehellä hieman munaa katsoa edes haastattelijaa tai kameraa, eikä pyöritellä vain silmiä sanojen pulputessa suusta mitään ajattelematta. "Korjatkoon itse sotkunsa", "Katsokaa videoilta", "Valmentaja ei voi tehdä mitään", "Ei ole valmentajan vika", "Tämä on meidän kova kohtalo" tyyppiset itkut ja vastuun siirtäminen aina muille eivät ole allekirjoittaneen mielestä kovin luottamusta herättävää toimintaa. Toivottavasti tilanne on toinen pelaajien edessä!
Mikä on tavoite?
Mikä on ollut seuran johdon tavoite tälle kaudelle?
1) Tehdä sopivan pehmeä lasku normitasolla kuuden kauden tasaisen ylisuorittamisen jälkeen?
2) Kamppailla mitaleista vanhaan tapaan halvoilla kehityskelpoisilla miehillä + muutamalla tähdellä?
3) Kasvattaa tämä kausi uusista miehistä hyvä runko seuraaville kausille ja ajaa uusi valmennus sisään rauhassa?
4) Ostaa ketä jämämiehiä saadaan ja räpiköidä pienemmällä"&valehdellulla" budjetilla tämä kausi ja odotella uusia parempia onnistumisia?
5) Mestaruus?
Vai ehkä jokin kombinaatio näistä edellä mainituista? Mielestäni vaihtoehto viisi ei voinut olla ollut missään vaiheessa tavoitteena, niin pahasti on onni ja muut asiat projektia 2007-2008 kohdelleet. Välillä vaan tuntuu niin neloselta, vaikken usko sen sitä olleenkaan.
Voisi myös olla ajankohtaista avata (saa nähdä jaksanko maaottelutauolla) HPK-osioon ylläolevien asioiden perusteella ketju:
HPK 2007 - hetkellisesti syvällä, mutta miten sieltä ylös?