Heipä hei Heinolasta ja rillumarei päälle. Tänään oli merkitty jääkiekko-ottelu mestiksen kalenteriin pelattavaksi Heinolassa. Joukkueet Peliitat ja Sapko, kotijoukkue ensin mainittuna. Tallustinpa minäkin ystävieni kanssa paikalle odottaen nuorten maailmanmestareiden palkitsemisen lisäksi näkeväni väkevän Heinolan Peliitat. Näin palkitsemisen ja juhlallisuudet, jota tosin taustamusiikki häiritsi vieden juhlallisuudesta suuren osan. Väkevää Peliittanippua en nähnyt. Olinkohan väärässä hallissa, en kai?
Peliitat aloitti ottelun kelvollisesti luoden muutaman tekopaikan, tuloksetta. Sitten iski Sapko kaksi kertaa. Ensimmäistä en nähnyt kunnolla, mutta toisen näin ja ihmettelin, miten puolustuksessa olevat 3 kotijoukkueen pelaajaa eivät voita yhtä vastustajaa. Kuului pieni naks ja ote siirtyi täysin Sapkolle. Helvetti, kauden ennätysyleisö ja tämän jälkeen täysin munatonta meininkiä kaukalossa. Näennäistä "taistelua" ilman minkäänlaista asennetta.
Olisi niin paljon mukavampi kirjoitella positiivisia asioita, mutta nyt ei voi. Taululla 0-7 ja sen luulisi hävettävän jokaista joukkueeseen kuuluvaa. 0-3 tilanteessa kaipasin Jasin tippuvan taivaalta hetkeksi vaihtoaitioon ja huutavan naama punaisena ja herättävän nuo nukkuvat miehet, saatana. Edellinen tarkoittaa sitä, että johtamistapoja on erilaisia ja arvostan todella paljon "keskustelevaa" tapaa, mutta jossain menee raja. Ei aikalisää, ei mitään, HERÄTYS VALMENNUS! Ei se takaa muutosta, mutta jotain on yritetty.
Joukkue ei ole noin kehno kuin tulos taululla osoitti, mutta pahalta tuntuu. Ihmiset kovassa pakkasessa astelevat tai ajelevat hallille ja maksavat 13 € näkemään joukkueen, joka ei TAISTELE. Hei, se ei kaikille ole paljon, mutta jotain rahan vastinetta on saatava. Ja te, nuoret jääkiekkoilijat, teidänkin pitää ottaa huomioon yleisö missä sitten ikinä pelaattekin. Heille TE pelaatte.
Siitä huolimatta, uskon huomiseen ja siihen, että parempaa on tulossa. Kautta on vielä jäljellä.
Hallilla tavataan ja Peliittaotteita seurataan, TAISTELUA!
Ikäväksi lopuksi, Sapko oli kyllä hyvä, mutta ei niin hyvä kuin taululla komeili.