Leki-matsista takana nyt reilut puoli tuntia, tunteet tasaantuu ja voi alkaa näppäilemään. Tappio harmittaa aina, vaikka voittomaaleilla ja lisää sateisen marraskuun pimeyttä. Silti voin sanoa, että Peliitat esiintyi tänään todella miehekkäästi. Keskiviikon ottelun munattomuudesta ei häivääkään. Asenne joukkueella täydet 100 %. Nyt toimi puolustus sekä hyökkäys, Larmin Emilistä puhumattakaan. En muista, milloin olisin nähnyt noin viihdyttävän jääkiekko-ottelun Heinolassa. Vauhtia aivan valtavasti, taklauksia (varsinkin Peliittojen osalta), laukauksia, torjuntoja ja syötötkin napsuivat lapaan isolla prosentilla. Ajoittain toki hieman sekavampaa settiä, mutta se kuuluu asiaan.
Vastustajalla melko nimekkäitä pelureita ykköskentällisessään: Miikka Männikkö; noin 450 liigaottelua, jokunen maajoukkue-edustus aikuisissa, nuorissa enemmän, ulkomaan sarjoja.
Jessi Niinimäki: NHL:n ykköskierroksen varaus numerolla 15. En edes jaksaisi laskea kaikkia niitä seuroja ja ottelumääriä, mitä mies on urallaan edustanut, mutta mutta, miksi et Jesse treenannut silloin kuin olisi pitänyt ja käyttänyt sitä huikeaa potentiaaliasi? Lupaavin juniori aikoinaan, josta alhainen varausnumerokin NHL:n kertoo. No nyt mestistä, huh huh. Upotti silti voittomaaleilla meidät.
Pasi Puistola: Huikea pakki, satoja liigamatseja Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja upeaksi kruunuksi maailmanmestaruus.
Lisäksi kentällisessä kultakypärä Henri Tuominen, jonka tulevaisuus saattaa olla liigan puolella. Ei pöllömpää suorittamista. Melko taitava, nopeakin ja vielä isokokoinen. Jimi Santala taas on varma peruspakki ainakin minun mielestäni. En ole miestä paremmin seurannut, oma joukkue kun on pääasia.
Maalin edessä heillä seisoi vielä hmm...veskari H...vina (sitä kukaan muista eikä varsinkaan osaa lausua) ja oli tänään aivan loistava.
Edellinen vastustajan "hehkutus" vaan siitä syystä, että heillä aika nimekäs ykköskenttä mestikseen jos joku ihmetteli, miksi Peliitat ajoittain pinteessä tuon viisikon ollessa jäällä. Tosin oli upeita pätkiä, jossa maailmanmestarit ja kumppanit olivat täysin vietävissä omassa päässä.
Summa summarum. Peliittanipun ei ole mitään syytä painaa päätään pensaaseen. Helvetin hieno matsi ja upea taistelu. Paremmalla onnella pisteet olisivat jääneet Heinolaan. Urheilu vain on tällaista. Jos tuollaista peliä nään Heinolassa tulevaisuudessakin, lupaan tuoda vaikka lähiökapakan huonoääniset karakokelaulajatkin virittelemään äänijänteitään matsiin. Ja sitten voitetaan! Hienoa äijät!