Kuten palstatietäjä @Olkku totesi hyvän tovin ennen ottelun alkua, yksittäinen ottelu ei merkitse mitään suurempien asioiden rinnalla. Olipa yksinkertaisen tyylikkäästi hoidettu Heiskasen hiljainen hetki. Viitsi edes mitään mukahauskoja sanaleikkejä vetää tuosta hiljaisesta hetkestä Lukon peliesityksiin. Sen vain totean, että pistettäkään Lukko ei olisi tästä pelistä ansainnut. Kahteen olen toki enemmän kuin tyytyväinen.
-missä oli Lukon tunne? Näkyikö kasvoilta juurikaan hymyä edes maalien jälkeen? Joku voisi sanoa, että ei tarvii tuuletella kun voittaa. Kai silti vähän huolestunut saa olla.
- Lukko tärisi Ässien paineen alla. Ei tullut vaarallisia riistoja tuosta paineesta, mutta Lukon pelin rytmi katosi ja sitä ei oikein missään kohtaa saatu takaisin. Kolmannessa erässä paine rauhottui, mutta kunnolla ei uskallettu mennä päätykiekkoihin ja niistä tuli turhan lepsuja menetyksiä.
- rytmittömyys näkyi kaikessa. Hitaat lähdöt, heikko syöttölaatu, vaihtorytmi, Ässät pääsi melko usein hyökkäämään tyhjään kenttään Lukon vaihdon ollessa kesken.
- se oli selvää, ettei Ässät koko peliä jaksa tulla miljoonaa päälle, mutta tuohon ei nyt päästy vastaamaan edes vähää alusta. Miten selvitään kevään tosipeleissä vastaavissa tilanteissa hyökkäysvoimaisempia joukkueita vastaan?
- tätä en olisi uskonut kirjoittavani: Niklas Ylitalo, Man of the Match. Kertoo toki omasta puusilmäisyydestä syksyllä. Oli ainut, kuka pystyi vastaamaan porilaisten fyysisyyteen.
- ylivoima toimi jälleen hyvin.
- Ässät tyytyi tasapeliin. Miksi ihmeessä muuten vetäytyivät loppupelin ajaksi träppiin? Se antoi Lukolle avaimet voittoon jo varsinaisen lopulla.
Tuli vähän negatiivinen viesti. On kuitenkin kiva olla Lukko-fani tällä hetkellä. Tunnistan myös, että elämme poikkeuksellisen hienoja aikoja. Joukkue on vuodesta toiseen kärkikahinoissa, pelaamassa uskottavasti mitaleista. Ei ole mitään takuuta, että näin on kymmenen vuoden kuluttua. Nekin ajat on tullut nähtyä, kun nykyisestä tilasta pystyi vain haaveilemaan. En siis ajatellut pilata hetkeä panikoimalla liikaa.
-missä oli Lukon tunne? Näkyikö kasvoilta juurikaan hymyä edes maalien jälkeen? Joku voisi sanoa, että ei tarvii tuuletella kun voittaa. Kai silti vähän huolestunut saa olla.
- Lukko tärisi Ässien paineen alla. Ei tullut vaarallisia riistoja tuosta paineesta, mutta Lukon pelin rytmi katosi ja sitä ei oikein missään kohtaa saatu takaisin. Kolmannessa erässä paine rauhottui, mutta kunnolla ei uskallettu mennä päätykiekkoihin ja niistä tuli turhan lepsuja menetyksiä.
- rytmittömyys näkyi kaikessa. Hitaat lähdöt, heikko syöttölaatu, vaihtorytmi, Ässät pääsi melko usein hyökkäämään tyhjään kenttään Lukon vaihdon ollessa kesken.
- se oli selvää, ettei Ässät koko peliä jaksa tulla miljoonaa päälle, mutta tuohon ei nyt päästy vastaamaan edes vähää alusta. Miten selvitään kevään tosipeleissä vastaavissa tilanteissa hyökkäysvoimaisempia joukkueita vastaan?
- tätä en olisi uskonut kirjoittavani: Niklas Ylitalo, Man of the Match. Kertoo toki omasta puusilmäisyydestä syksyllä. Oli ainut, kuka pystyi vastaamaan porilaisten fyysisyyteen.
- ylivoima toimi jälleen hyvin.
- Ässät tyytyi tasapeliin. Miksi ihmeessä muuten vetäytyivät loppupelin ajaksi träppiin? Se antoi Lukolle avaimet voittoon jo varsinaisen lopulla.
Tuli vähän negatiivinen viesti. On kuitenkin kiva olla Lukko-fani tällä hetkellä. Tunnistan myös, että elämme poikkeuksellisen hienoja aikoja. Joukkue on vuodesta toiseen kärkikahinoissa, pelaamassa uskottavasti mitaleista. Ei ole mitään takuuta, että näin on kymmenen vuoden kuluttua. Nekin ajat on tullut nähtyä, kun nykyisestä tilasta pystyi vain haaveilemaan. En siis ajatellut pilata hetkeä panikoimalla liikaa.