IFKn pelitapa on "vaarallinen". Se perustuu kiekon hallintaan ja pitkiin pyörityksiin kulmissa, jokunen maalipaikkakin siinä syntyy ilman maalia. Vaarallisen siitä tekee se, että kun vastustaja pääsee sitten kiekkoon kiinni, ei olla järjestäytyneitä eikä orientoituneita puolustamaan. Puolustus on jotenkin koomassa, eikä osaa pelata puolustavaa peliä pitkien hyökkäysten jälkeen: onko fokus ja pää jotenkin jäänyt vastustajan siniviivalle?
Jotenkin tällainen kuva siitä jää: ei olla valmiita puolustamaan kurinalaisesti ja oikein, kun sen kymmenennen tehottoman pyörityksen jälkeen eka tilanne tuleekin omaa päähän. Tämä on nähty niin monta kertaa jo tälläkin kaudella, sekä edellisillä. "Kun et itse tee, kaveri iskee" - tämä toistuu AIVAN liian usein.
Mikä neuvoksi? Hankitaan parempia pakkeja jotka eivät sekoile, kun pitkän hyökkäyksen jälkeen pitäisi osata taas puolustaa? Vai onko se hyökkääjien vika, jotka eivät tue tarpeeksi pakkeja?
Vai pitääkö pelitapaa muuttaa niin, että isketään nopeasti "all in" eikä jäädä pyörittämään kulmarallia, ajetaan maalille ja siitä tulee heti maali tai nopea paluu puolustukseen.
Ensin on hyvä todeta, että en vähemmässäkään määrin halua kuulla mitään siitä saatanallisesta "meidän pelistä", joten toivon totisesti että IFK ei koskaan tule siirtymään osaksi sitä saakelin nysväyskyttäyspelaamista.
Kanadanhan tässä noin puoli vuosikymmentä sitten näytti, että pystysuunnan kiekkoa pelaamalla voidaan voittaa mestaruuksia kyllä, mutta se pitää osata tehdä oikein.
Kanadahan ei tuolloin keskittynyt juurikaan noihin kulmaralleihin, joissa joka pelaaja pyörii kuin väkkärä ja kiekkoa roiskitaan aina silloin tällöin kohti maalia, ja useimmiten siten, että ei siellä ole ketään jatkamassamahdollisia irtokiekkojakaan.
Kanadan peli perustui myös hyvin vahvaan häirintään, jossa koko ajan oli kaksi "häiritsemässä" kiekollista vastustajaa, ja usein saatin pakotettua huonoon syöttöön tai onnistuttiin riistämään kiekko, jonka jälkeen välittömsäti reagoitiin pystyyn, ja muutamalla syötöllä piti olla potentiaalinen maalipaikka, johon myös tultiin valmiina irtokiekkoihin.
Tällä hetkellä IFK:lla ei edes omista lähdön kanssa tunnut olevan selkeää tapaa lähteä, ja usien pelaajat ovat menossa toistensa linjoille ja lopulta roiskivat tarpeettomia ja typeriä pitkiä kiekkoja kun ei oikein tiedä että mihin hemmettiin kiekon voisi lavastaan lähettää. Samaa törmäilyä näkyy myös hyökkäyspäässä ajoittain.
Kulmarallit sujuu oikein hyvin, sillä vastustaja kuitenkin pyrkii organnisoimaan puolustuksensa kuntoon, jolloin se ei ihan jkoka hetki vois olla siellä kulmiassakaan riskillä niitä kiekkoja hakemassa.
IFK:n ralleilla on vaan ikävä tapa asettua sellaiseen asentoon, jossa usein viivalle jää vain yksi mies, ja paskan syötön tullessa menee vielä vetelät housuun, ja vastustaja saa riistettyä kiekon, ja usein siinä on samalla sitten valmiina ylivoimahyökkäys IFK:n päätyyn.
Hyökkäyspään rallit näyttävät varmaan kivoilta, vetoja tulee ihan perkeleesti vaan tulosta hyvin marginaalisesti, sillä vedot ovat sekä luokattomia että vaarattomia hyvinkin usein, ja siksi en ihan täysin osta väitettä siitäkään, että tällä vetomäärällä aletaan väkisinkin voittamaan. KOen enemmänkin niin, että tällä vetomääräällä IFK kyllä voitta varmastikin otteluita, mutta mitään takeita siitä ei sillä kyllä ole, että miten se missäkin pelissä menee.
Koenkin siis, että IFK:n flowkiekko on jokseenkin perseestä ja sopimatonta hyvin taktiseen liigaan, joten suunnaksi olisi saatava nimenomaan sellainen pystysuunnan pelaaminen, jossa vastustajalle ei jää aikaa organisoida puolustustaan. Ei edes sitä träppiä keskialueelle.
IFK:n PAPP on myös melko perseestä tällä hetkellä, ja usein tuntuu että siellä ei oikein kukaan tiedä että mitä hittoa nyt pitäisi tehdä.
Tällä hetkellä pelisyysteemi saa pelaajat näyttämään huonommilta kuin he todellisuudessa ovat.
Haluan ehdottomasti -jos se on mahdollista- että IFK jatkaa mielummin pystysuuntaan pelaamista, mutta sitä on kyllä tästä flow-versiosta yksinkertaistettava ihan hitokseen.
