Jääkiekko on yksinkertainen peli.
Voittaakseen täytyy vain tehdä yksi maali enemmän kuin vastustaja.
Ja tullakseen mestariksi Suomessa, täytyy poffseissa voittaa ne kaksi viimeistä peliä.
Mutta itse peliin. Normaaliajalla olisi kumpi tahansa voinut voittaa.
Joku voi sanoa, että vastustaja pelaa tylsää lätkää, niin teimme mekin.
Maalintekoyritykset oli kummallakin aika heikot, mutta tuurilla onnistuttiin pomputkin saamaan muualle kuin verkkoon.
Jatkoajalla me olisimme voineet varmistella (ja myös valita pelaajat jäälle toisella tavalla).
Mutta ilmeisesti uskottiin Kärppien olevan parempia vode-skode-skabassa.
Garteig oli tänään sylkemisestä huolimatta hyvä. Tosin sylkeminen syö meiltä muutamia nopeita hyökkäyksiin lähtöjä, kun maalin eteen pitää jäädä sähläämään.
Meidän pakit eivät pysty avaamaan peliä riittävästi.
Tänään Kotkansalo ei ollut huonoin, eikä Ahonen tai Karjalainen, vaan Schmaltz. Kaikki muut olivat ok.
Hyökkäyksessä Dyk ei saa itsestään irti oikeastaan mitään. Taistelee kyllä. Samn voi sanoa Turusesta.
Yv on aivan luokaton, luokattoman hidas ja haetaan ihannepaikkoja, joita ei tule. Ja siihen se aika kuluu. Eikä mennä myöskään kovaa maskipaikoille.
Nelonen pisti hetken pyörittäen, mutta kädet eivät riitä tulemaan maalin eteen.
Gardiner ei ole pelinrakentaja - hänen pitää seistä maalintekopaikalla.
Ja ne avainpelaajat eivät tehneet maalia.
0-1,1-0, 2-1 peleillä ei mennä pitkälle.
Lisäys: yv-peli.