Viime aikoina pelissä on ollut juuri se sama elementti näkyvillä, joka oli viime kaudella sen lopullisen suorittamisen esteenä: vaje tervävimmän kärjen taidossa. Kangasniemi näytti kauden alussa, millainen peli on, kun on edes yksi tekijä sillä rintamalla. Ratkaisevat maalit ja pisteet tulevat sieltä ja muut puurtaa ja vääntää ja tekee muutaman bonusmaalin, mutta kun paine on Raskin kaltaisilla tasaisesti maalin silloin tällöin tekevillä pelaajilla, jotka pelaavat nyt astetta liian kovassa postiossa, puurretaan ja väännetään ja saadaan maalipaikkoja (mm. eilinen ensimmäinen erä), mutta byyriä / voittoa ei kuulu, jos onnistuminen ei satu sataprosenttisesti yhteen peliin. Esimerkiksi Thorell taantuu samaa tahtia, kun ei tule apuja, luulen näin.
Sitä voi nyt katsoa, miten edetään, mutta jos Kangasniemen loukkantuminen on pitkä, niin näillä alemman keskikastin sijoituksilla pysytään, ja jos palaa piakkoin, nousemme sinne mihin Heiskasen hinaamana viime kaudella nousimme, mutta jotta kannu olisi meidän, niin edelleen mielestäni ykkössentteriä huutaisi.
Pakisto sinällään on ihan kiva: ainakin on lihaa tänäänkin kokoonpanossa ja taitoakin on, etenkin silloin kun lupauksia herättävästi (yllättäen) pelanneella Erosella on joku jolle syöttämällä tulee maali. Sinällään Eronen tuntuu juuri nyt taantuvan, mutta eikö se ollut niin, että 10 peliä on aikaa näyttää - puoleen ja toiseen? Myös esim. Quiencey alkaa haparoida hyökkäyspäädyssä, kun ottaa enemmän roolia. Aiemmin kiekot menivät maalille, kun ei yrittänyt tehdä byyriä, mutta johtuuko siitä, että nyt tuntuu laukovan oleellisesti kovempaa, ja roolia on kasvatettu, että yhtä varma kiekon kanssa ei ainakaan viimeisessä parissa pelissä ole ainakaan silmin nähden ollut.
