Kyllä kaikkien näiden epäjääkiekkovuosien jälkeen olen aika innoissani siitä, minkälaista kiekkoa HIFK pelaa tällä hetkellä. Miettii aikaa jälkeen Kari Jalosen: Matikainen, Sormunen, Summanen, Rindell, Törmänen. Näistä Matikainen suoriutui runkosarjan hyvin ja pudotuspeleissä se pelitavallinen köyhyys, joka oli jo runkosarjassa nähtävissä, konkretosoitui. Törmänen veti joukkueen hopealle ja ihan mestaruuden kalkkiviivoille. Tämä Törmäsen hopeakausi oli kieltämättä ajoittain viihdyttävä, mutta olihan se älyttömän yksilöpainoitteista. Tavallaan olisin hyväksynyt sen Törmäsen pelillisen suunnan, mutta silloin olisi oikeasti pelaajamateriaalin pitänyt olla sen mukainen ja viedä sitä pelillistä suuntaa eteenpäin sitä kautta. Ei HIFK päässyt lähellekään vielä sen pelityylin tappia ja viimeiselle kaudellehan Törmänen alkoi muuttaa sitä. Kyllä Stögön aikana monta kertaa kävi mielessä, että miksi HIFK ei voi pelata tuollaista peruskiekkoa ja käyttää tässä budjetin tuomaa etua hyväkseen. HIFK:n ei tarvitse peluuttaa mitään kokeellista kiekkoa, vaan ratsastaa pelitavalisesti aallonharjalla. Siihen HIFK, kun on pystynyt, niin aina tullut mestaruus.
HIFK:n tämänhetkistä tilaa, kun miettii, niin 5-0 tappioon päättyneen Oulun vierailun jälkeen on pelattu 9 ottelua, joista kolmeen pisteen voittoihin on päätynyt 4 ja yksi 2 pisteen voitto. Yksi suora tappio Ässille ja kolme VL/RL tappiota. Siis vain yhden kerran jääty pisteittä. Jo tämä kertoo pelillisen suunnan täyskäännöksestä paskan alkukauden jälkeen. Huomionarvoista on kuitenkin mielestäni se, että HIFK:lla olisi ollut pelilliset edellytykset kaapia näistä 9 pelistä vaikka täydet pisteet. Joka pelissä on pelilliset avaimet jopa suoraan voittoon olleet. Oulun reissun jälkeen ei yhtään todellista hutipeliä, joka on HIFK:n mittarilla aika kova saavutus. Myös sivuttu kotipelien voittoputkiennätystä. Pelillisesti vaisuin esitys näistä esim. ehkä se KooKoo peli heti Oulun ryöpytyksen jälkeen. Ainoa suora tappio Ässille ja se oli aivan käsittämätöntä miten se oli mahdollista. Esim. viimeisen erän HIFK painoi, kuin olisi pelannut koko erän 5-4 YV:tä. Suurin ongelma HIFK:lla on tällä hetkellä se, että se ei ei osaa voittaa pelejä edes hyvillä esityksillä. Pelien sisällä tulee liikaa sellaisia yksittäisiä mustia hetkiä, jotka näkyvät liian rajusti. Hyvä joukkue voi raapia pinnat myös vaisumpana iltana. Tässä on nyt se mihin pitäisi saada muutosta. Ne huonot hetket pitää kestää ja tässä ehkä näkyy tuo pakiston fyysisen osaston kapeus. Hyvin tyypillistä HIFK:ta tämäkin, että joukkueesta yksi osa-alue jätetään ala-arvoiseksi. Joskus puuttuu sentterit, joskus on hyvä materiaali, mutta valmentajana joku moottorisahamies. Nyt meillä on pelitavallisesti valmius olla vaikka TOP 3 joukkue, mutta yksi osa-alue vaikuttaa nyt liikaa. Täytyy silti nostaa Selinille hattua. On saanut Erosesta ja O´Connorista paljon enemmän irti, kuin Törmänen ja kun tukutoimia ja hellppoja syöttösuuntia avautuu pelitavallisesti, niin jopa Kaski, Salmi, Teppo, Ulander yms. pystyvät pelaamaan sidettävällä tavalla myös kiekollisesti. Törmäsen aikana nähtäisiin paniikkipurkua paniikkipurun perään tällä pakistolla.
Toki HIFK:lla olisi voinut olla hankalahko alkukausi joka tapauksessa, koska pelitavallinen muutos Törmäsestä Seliiniin oli valtava ja joukkue on tässä matkan varrella koko ajan paremmin ja paremmin sisäistänyt näitä asioita. Suurin muutos Törmäseen on se, että pelinopeus ei ole sitä, että kiekkoa pelataan pystyyn mahdollisimman nopeasti jalalla tai syötöillä, vaan pelinopeutta lisätään pelaamalla kiekkoa myös alaspäin. Vielä kauden ensimmäisissä peleissä HIFK pelasi kiekkoa liikaa pystyyn ja pyrki pakottamana peliä, joka johti turhiin kiekonmenetyksiin. Törmäsen aika näkyi. Kyllähän Törmänenkin lisäsi viivelähdot omaan pelitapaansa, mutta Törmäsen hyökkäyksiinlähdöt olivat liian hitaita ja niistä puuttui syvyyspelaaminen lähes täysin. Selinin HIFK kelaa vauhdin keskialueellapelaamalla kiekkoa syvyyssuunnassa. Parhaimmillaan mahtavaa katsottavaa monien vuosien sekoilun jälkeen. Pitää nyt toivoa, että runkosarjasijoitus saadaan hilattua siedettävälle tasolle, koska tästä voi keväällä tulla jotakin, mutta joku Tappara heti kärkeen voi taas olla liikaa. Mikäli olisin Tobias Salmelainen, niin haluaisin kyllä jotenkin näyttää jo tämän kauden aikana, että täällä ollaan. Kyllä tähän joukkueeseen kannattaa ainakin yhden pakin verran vielä panostaa.