Warrington
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Johtavien pelaajien ja itseluottamuksen puute ajaa HIFK:n kriisin partaalle - LIIGA - 21.09.2017 - Kolumnit - Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta
Jatkoajan uudelta (tai en ole ainakaan itse viime kausina nähnyt) toimittajalta jälleen hyvää analyysiä. Tiivistykset alla:
Se on juuri näin. Carlssonista ei varmaan kukaan odottanut mitään sateentekijää, mutta joku 0,5 ppg olisi mielestäni vähimmäisvaatimus. Carlssonin puolustukseksi täytyy todeta että on luonut joissain peleissä useamman huippupaikan niin Thorelille kuin Raskille, mutta kumpikaan ei saa mistään sisään. Thorell oli maalilukeman(onko liikaa tuijotettu sitä?) puolesta ns. varmanoloinen maalitykki tähän Liigaan, mutta ei saa tällä hetkellä mistään sisään, laukaukset menee ohi, yli tai maalivahdin syliin. Thorellista paistaa läpi hirveä halu tehdä maali, ja se hirveä halu muuttuu useimmiten yliyrittämiseksi ja puristamiseksi.
Raskilla ollut noista kolmesta varmaan eniten kunnollisia maalipaikkoja, mutta viime keväällä liekeissä ollut Rask on nyt aivan jäässä. Rask on työmyyrä jolta on turha odottaa liikoja pisteiden suhteen, mutta kyllä tuosta metrin säteeltä pitäisi saada se kiekko nostettua maaliin, kun siihen kerran pystyy Nykoppit ja Åstenitkin. Ainakin joskus. Eilisessä matsissa Raskin olisi muutamassa paikassa tarvinnut vain osua kiekkoon tehdäkseen maali, mutta Ilveksen pakit sitoi mailan viime hetkellä pois. Raskilla on varmasti jaloissa voimaa ja räjähtävyyttä, mutta käsien vääntö ei taida olla parasta A-luokkaa. Rask on pelaajana se 1.ketjun oivallinen duunari ja täytemies, joka pelaa paljolti sillä vireellä jolla ketjun kaksi muuta lenkkiä pelaa (Ramu - Zabo, Pudi - Hine). Eli Rask ei ole ketjun käänteentekevä pelaaja tuloksen osalta.
Alku on totista totta. Itseluottamus on viimeistelyssä huonoa kaikilla muilla paitsi Erosella. Hauskaa muuten että IFK:n alkukauden ja harjoituspelien umpisurkea pakki vetelee kultakypärä päässään ja pelaa yleisesti aivan eri tasolla kuin aiemmin. Itseluottamus on ihmeellinen asia, taidot Ertsillä on aina ollut. Lainattuun osaan vielä, Atu on kyllä saanut jo aika paljonkin pelillisiä asioita pelaajien selkärankaan, sen verran hyvin IFK avaa peliä omista, ylittää keskialueen rintamana, eikä joudu enää niin paljoa roiskimaan päätykiekkoja. Pelillinen ero mm. viime kauteen oli näkyvissä jo ensimmäisissä harjoituspeleissä. Onhan se totta että valmennus joutuu nyt hukkaamaan energiaa näiden jatkuvien tappioiden vuoksi, eikä pelillistä kehitystä varmaan tule optimaalisella tavalla. Pelillisesti ollaan kuitenkin jo pelattu voittavaa kiekkoa sinne maalipaikkoihin asti.
Totta, kuusi ottelua on pieni määrä, mutta sen kurssin pitäisi kyllä kääntyä seuraavan kymmenen ottelun sisällä. Muuten alkaa hommat mennä pahasti solmuun, ja ajan myötä noita Pelicans matseja voidaan nähdä enemmänkin, eli niitä matseja jossa ollaan jo pelillisestikkin huonoja. Valmennuksen tehtävä ei ole helppo, sillä pelitapaa voi nopeastikkin hioa ja muuttaa monilta osa-alueilta, mutta maalintekoa on vaikea harjoittaa määräänsä enempää. Pitäisikö sinne palkata joku poppamies teettämään pelaajille mielikuvaharjoituksia? Rosteri on tosiaan hiekkapaperia, mutta ei senkään taakse voi kokonaan mennä. Liigassa on kiekollisesti paljon heikompiakin joukkueita jotka tekee enemmän maaleja kaudesta toiseen, paljolti pelitavan, työmäärän sekä itseluottamuksen avulla. Toki IFK:ssa on aivan erilaiset paineetkin kuin jossain Kouvolassa tai Mikkelissä. E: Pari lisäystä.
Jatkoajan uudelta (tai en ole ainakaan itse viime kausina nähnyt) toimittajalta jälleen hyvää analyysiä. Tiivistykset alla:
Loukkantumisten takia katseet ovat kiinnittyneet ruotsalaiskaksikkoon, Erik Thorelliin ja Patrik Carlssoniin. Ruotsalaiset hankittiin HIFK:hon tekemään tulosta, tekemään maaleja ja johdattamaan joukkuetta. Näin ei ole tapahtunut.
Thorellin ja Carlssonin tehot kuudessa ensimmäisessä runkosarjan ottelussa ovat 0+1. Tehotilastokin on pakkasen puolella molemmilla
Se on juuri näin. Carlssonista ei varmaan kukaan odottanut mitään sateentekijää, mutta joku 0,5 ppg olisi mielestäni vähimmäisvaatimus. Carlssonin puolustukseksi täytyy todeta että on luonut joissain peleissä useamman huippupaikan niin Thorelille kuin Raskille, mutta kumpikaan ei saa mistään sisään. Thorell oli maalilukeman(onko liikaa tuijotettu sitä?) puolesta ns. varmanoloinen maalitykki tähän Liigaan, mutta ei saa tällä hetkellä mistään sisään, laukaukset menee ohi, yli tai maalivahdin syliin. Thorellista paistaa läpi hirveä halu tehdä maali, ja se hirveä halu muuttuu useimmiten yliyrittämiseksi ja puristamiseksi.
Raskilla ollut noista kolmesta varmaan eniten kunnollisia maalipaikkoja, mutta viime keväällä liekeissä ollut Rask on nyt aivan jäässä. Rask on työmyyrä jolta on turha odottaa liikoja pisteiden suhteen, mutta kyllä tuosta metrin säteeltä pitäisi saada se kiekko nostettua maaliin, kun siihen kerran pystyy Nykoppit ja Åstenitkin. Ainakin joskus. Eilisessä matsissa Raskin olisi muutamassa paikassa tarvinnut vain osua kiekkoon tehdäkseen maali, mutta Ilveksen pakit sitoi mailan viime hetkellä pois. Raskilla on varmasti jaloissa voimaa ja räjähtävyyttä, mutta käsien vääntö ei taida olla parasta A-luokkaa. Rask on pelaajana se 1.ketjun oivallinen duunari ja täytemies, joka pelaa paljolti sillä vireellä jolla ketjun kaksi muuta lenkkiä pelaa (Ramu - Zabo, Pudi - Hine). Eli Rask ei ole ketjun käänteentekevä pelaaja tuloksen osalta.
Totuus on, että kun voittoja ei ole tullut, onnistumisia maalien merkeissä ei ole tullut, pelaajien itseluottamus on lähtenyt laskuun ja epävarmuus iskenyt puseroon. Kun voittoja ei ole tullut, Ari-Pekka Selin ei ole saanut omia ajatuksiaan pelaajien selkärankaan. Sen takia pelaaminen näyttää välillä sekavalta ja varovaiselta.
Alku on totista totta. Itseluottamus on viimeistelyssä huonoa kaikilla muilla paitsi Erosella. Hauskaa muuten että IFK:n alkukauden ja harjoituspelien umpisurkea pakki vetelee kultakypärä päässään ja pelaa yleisesti aivan eri tasolla kuin aiemmin. Itseluottamus on ihmeellinen asia, taidot Ertsillä on aina ollut. Lainattuun osaan vielä, Atu on kyllä saanut jo aika paljonkin pelillisiä asioita pelaajien selkärankaan, sen verran hyvin IFK avaa peliä omista, ylittää keskialueen rintamana, eikä joudu enää niin paljoa roiskimaan päätykiekkoja. Pelillinen ero mm. viime kauteen oli näkyvissä jo ensimmäisissä harjoituspeleissä. Onhan se totta että valmennus joutuu nyt hukkaamaan energiaa näiden jatkuvien tappioiden vuoksi, eikä pelillistä kehitystä varmaan tule optimaalisella tavalla. Pelillisesti ollaan kuitenkin jo pelattu voittavaa kiekkoa sinne maalipaikkoihin asti.
Kurssi voi vielä kääntyä. Aikaa on runsaasti, on vasta pelattu kuusi ottelua. Pari hassua pomppumaalia ja tämän kautta pari voittoa. Johtavien pelaajien pitää olla oikeasti johtavia pelaajia.
HIFK on kuitenkin luonut jokaisessa ottelussaan riittävän määrän maalipaikkoja voittoon. Ennen pitkään maaleja alkaa tulla ja maalien kautta voittoja.
Totta, kuusi ottelua on pieni määrä, mutta sen kurssin pitäisi kyllä kääntyä seuraavan kymmenen ottelun sisällä. Muuten alkaa hommat mennä pahasti solmuun, ja ajan myötä noita Pelicans matseja voidaan nähdä enemmänkin, eli niitä matseja jossa ollaan jo pelillisestikkin huonoja. Valmennuksen tehtävä ei ole helppo, sillä pelitapaa voi nopeastikkin hioa ja muuttaa monilta osa-alueilta, mutta maalintekoa on vaikea harjoittaa määräänsä enempää. Pitäisikö sinne palkata joku poppamies teettämään pelaajille mielikuvaharjoituksia? Rosteri on tosiaan hiekkapaperia, mutta ei senkään taakse voi kokonaan mennä. Liigassa on kiekollisesti paljon heikompiakin joukkueita jotka tekee enemmän maaleja kaudesta toiseen, paljolti pelitavan, työmäärän sekä itseluottamuksen avulla. Toki IFK:ssa on aivan erilaiset paineetkin kuin jossain Kouvolassa tai Mikkelissä. E: Pari lisäystä.
Viimeksi muokattu: