Aika kaksijakoiset fiilikset tämän kauden IFK:sta. Tuloksellisesti on mennyt ihan hyvin, TOP6 on täysin omissa käsissä, eikä kotietukaan mitään järkyttävää nousua vaatisi. Menestyvään reseptiin kuitenkin kuuluu se, että peli kehittyy kauden aikana. Puolustuspeli IFK:lla on varmaan kehittynykkin kauden mittaan, mutta tämän vuoden puolella kun on katsonut matseja, niin tuntuu että IFK:n kiekollinen peli on selvästi taantunut alkukaudesta. Yksi iso syy siihen on toki pakiston tilanne, alkukaudesta meillä oli yksi loistava kiekollinen pakki, ja muissa pareissa kaksi hyvää kiekollista pakkia, nyt on ollut jopa pelejä joissa kiekollisina pakkeina ovat olleet Kaski ja Ulander, ja joka parissa puolustavampia pakkeja joiden suurin kiekollinen vahvuus tuntuu olevan roiskiminen. Jos pelaajien tekemät pitkät kiekot tilastoitaisiin Liigassa, niin Salmi ja Varakas olisivat varmaan aika korkealla.
Pahiten tuo kiekollisen pelin köyhyys on näkynyt avauspelissä, josta Apassikin taisi aiemmin kirjoittaa. Tuo nykyinen avauspelitapa on riskitön, ja varmasti unisimmankin pelaajan selkäytimessä, mutta variaatiota tuohon(kin) kaipaisi. Träppiä vastaan IFK heittää usein suosiolla kiekkoa päätyyn, joka tekee vastustajan viisikkopuolustuksen aika helpoksi. Jos taas vastustaja paineistaa, niin IFK pyrkii lähinnä laitojen kautta purkamaan paineen, ja tuossa on ollut ajoittain pahoja ongelmia. Ässät näytti kuinka oikea-aikaisella kovalla paineistuksella IFK:n pakan saa ihan sekaisin, ja sama nähtiin jopa Sporttia vastaan Vaasan reissulla.
Jos vastustaja ei paineistakkaan, vaan vetää träpin, niin IFK menettää suorahyökkäykset käytännössä kokonaan, ja ainoa tapa tehdä maaleja on voittaa hyökkäysalueen rännikiekot, ja saada 5vs5-hyökkäysalue pelissä maalipaikkoja, joka on hyvin puolustavia joukkueita vastaan aina haastavaa. Alkukaudesta olin positiivisesti yllättynyt, miten hyvin pelitapa perustui kiekkokontrolliin, eli IFK oikeasti hallitsi kiekkoa selvästi vastustajaa enemmän, mutta nyt tuntuu että tuo kontrollikin on muuttunut enemmän pystysuunnan pelaamiseksi, joka on mielestäni melkoinen pelitavallinen harakiri. Toivon että iso osa kiekollisen pelin köyhyydestä johtuu pelitavankin vuoksi siitä, että pelitapaa toteutetaan nyt todella rajoittuneella pakistolla, ja että pakiston tervehtyessä myös kiekolliseen peliin tulee variaatiota. Ei vain yksilöiden toimesta, vaan myös pelitavan osalta.
Tuossa nyt tuli sen verran kritiikkiä etenkin valmennusta kohtaan, että annetaan vähän posiakin. Onhan tuo pakiston tilanne ollut pitkään aivan järkyttävä, ja vaikea se on Salmien, Salmeloiden ja Varakkaiden avulla tehdä mitään variaatioita kiekolliseen pelitapaan. Hyökkäyksiinlähdöissä ne pakit ovat avainasemassa, ja kun viisikkona halutaan hyökätä ja pyörittää peliä esim. hyökkäysalueella, niin sielläkin tarvittaisiin edes kohtalaisia kiekollisia pakkeja. Valmennuksen päätehtävä on saada joukkue voittamaan, ja siinä on onnistuttu ihan hyvin, kun huomio jalkeilla olleen rosterin. TOP6 on täysin omissa käsissä, ja varsinkin IFK:n historiaa peilaten, se TOP6:ssa pysyminen olisi valmennuksen ekalta kaudelta aika kova temppu. Kun sarjataulukkoa katsoo, niin IFK on aika pitkälti siellä, mihin se rosterinsa puolesta kuuluukin. Toki harmittaa että niillä ns. turhilla alkukauden häviöillä, sekä turhilla pistemenetyksillä ollaan tehty taistelu kotiedusta todella hankalaksi.