Back to basic olisi nyt kova sana. Tiivis viisikkopuolistaminen ja rauhassa ja maltilla rakennetut maalipaikat.
Nyt tuntuu, että on aivan järkyttävä kiire ja kulmista tullaan pienestä kulmasta iskemään kiekkoa maalivahdin jalkoihin, aivan kuin ne nyt siitä läpi menisivät. Mielikuvituksen puutetta sanon minä ja jopa hieman ylimielisyyttä havaittavissa.
Sitten on näit, ei-voi-vaan-ymmärtää peluuttamista. Mikä on Lambergin rooli joukkueessa? Ajatus nostattaa joukkueen taistelutahtoako? No vihkoon (ei Joonas) menee ja huolella. Kaveri käy kerran, pari erässä - ajelee päättömästi ja palaa järsimään tuppea. Mikä tässä on ideana? Menee jatkuvasti vaan ylikierroksilla ylilyönneiksi.
Maaottelutauko tulee kyllä kreivin aikaan. Nyt vaan huolella harjoittelemaan ja paluu perusasioihin. Tuo päätön kentän ympärijoukseminen kääntyy vaan itseämme vastaan. Tollaset paremmat joukkueet ei tarvi montaa paikkaa, kun rankasevat isän kädellä. Kun niille ei anneta tilaa ja paikkoja, niin ei ne tee maalejakaan ja maalivahditkin voi taas onnistua.
Jäähyt on myös yksi, josta on ihan pakko päästä eroon. Vaikka tuo alivoima toimii, kuin käkikello, niin onhan se selvää, että ne syö aivan liikaa energiaa.
Eiköhän tää tästä taas. Jotenkin vaan nämä viimeiset viisi peliä ovat olleet hyvin sekavia. Onneksi ollaan sentään saatu kaveri järjestäen mukaan tähän päättömyyteen, mutta ei toi pitkään vaan voi toimia.
Perusasiat, huolellisuus ja maltti. Sillä me pärjätään aivan loistavasti. Jos palataan noin kolmen viikon takaiseen, huolelliseen tekemiseen, tästä kaudesta voi tulla yllättävänkin pitkä keväällä. Tällä kohkauksella tää loppuu lyhyeen.
Me ollaan jo todistettu itsellemme, että meillä on aivan kaikki palikat pelata hyvinkin korkealla ja korkeatasoista peliä tässä sarjassa tällä joukkueelle. Nyt tosiaan vaan rauhoittamista ja huolellisuutta, niin hyvä tulee.