Peliesitykset kaudella 2015–2016

[MJ64]

Muuli ja Ikonen olivat tänään pirteitä ja Nykopp oli myös todella hyvä. Ja pakko nyt mainita että Leino pelasi minusta tänään hyvin, tiedä sitten mistä johtui. Paljon peliminuutteja sai Järvinen ja Grilli kun taas luojan kiitos Lehtinen ja Moberg eivät. Lehtinen oli jotenkin ihan hukassa heti alusta asti.

Ja täytekakkua saatava jatkossakin juhlapeleissä jos kerran sillä nämä matsit voitetaan.

 

[Postinjakaja]

Tottakai toivoisin, että peli olisi parempaa tässä vaiheessa. Mutta voitto on voitto. Joukkue osoittaa taistelua ja on musta yhteenpuhaltava. Se on musta todella positiivinen asia. Ja isoa asia. On joukkueita, jotka venyy paskallakin pelillä voittoon ja joukkueita, jotka ottaa 1-7 kuokkaan kun pelaa virkamieskiekkoa. Sopii miettiä, mikä ollaan just nyt.

Meillä oli tänään kolme pakkia kokoonpanossa, joista vain yksi saisi oikeasti olla kerralla kehissä. Ykkösen laidassa melkein a-junnu. Nelonen oli joku ihan pikakasaus. Silti klaarattiin "kuuma joukkue".

Stögöllä mennään ihan varmasti tämä kausi. Luuletteko oikeasti, että maksetaan aikaa kovaa palkkaa melkein kaksi kautta eikä ole mitään takeita, että se "Karri Kivi" saisi peluutettua jengiä yhtään paremmin. Ei niin rakenneta jääkiekkojoukkuetta.

En mä ole vielä huolissani. Jos tekee pahaa, voi lukea KJn aikaisia syksyn peliarvioita. Meillä on edelleen kaikki mahdollisuudet kevään kannu-taisteluun. Yhtä sentteriä toi jengi kaipaa ja yhtä pakkia. Tosta jos joku pakki vielä loukkaantuu, niin meillä alkaa olla a-junnuja kehissä.

 

[Warrington]

Runkosarja on pitkä ja eikä pelin tarvitse tässä vaiheessa vielä täydellistä ollakaan, mutta ethän sä herranjumala voi noin munattomasti pelaa sun kotiyleisön edessä 45 min! Vieraissa tämän ymmärtäisi, mutta ei kotona. Se on kuitenkin niin, että sinne lehtereille pitäisi houkutella niitä ihmisiä tarpeeksi paikanpäälle katsomaan matsia, ja voin sanoa, että ei tuommoisella pelaamisella mitä pari ensimmäistä erää olivat niin kovin montaa saada innostumaan tulemaan hallille.

Vain voitto merkitsee, se ei aivan pidä paikkaansa.

Se on ihan miten pelin näkee, jokainen näkee sen pikkusen eri tavalla ja toiset aivan eri tavalla. Tässä tapauksessa en ymmärrä täysin mitä tarkoitat munattomuudella, mun mielestä HIFK pelasi fyysisesti ihan hyvin koko ottelun (taklauksia voi aina olla enemmän) eikä me missään mankelissa oltu ekaa 45min. Pitää myös ottaa huomioon että siellä on toinenkin joukkue pelaamassa, ei Ilveskään esittänyt mitään räiskyvää peliä. Päinvastoin, Ilves hidasti pelin tempoa palauttamalla kiekkoa alas ja tekemällä viivelähtöjä. Peli on kuitenkin aina suhteessa vastustajaan.

Ei mitään pois Ilvekseltä, tuo taktiikka oli liki täydellinen vieras taktiikka IFK:ta vastaan, Ilves loi hyvin maalipaikkoja ja kiekko liikkui paremmin kuin IFK:lla. Kolmannen erän passivoituminen vei Ilveksen pisteet. Parannettavaa jäi IFK:lta paljon, ensimmäiset 45min hyökättiin aivan liikaa alivoimaisena, ja omassa päässä avaukset oli heikkoja, toki siellä oli Salmea Heikkistä ja Mobergia joille helppo avaus tuottaa vaikeuksia. Moberg tosin taisi pelata vain haja vaihtoja.

Ymmärrän faneja jotka tykkäävät räiskyvämmästä jääkiekosta, sitä Törmäsen IFK ei tasaisesti tarjoa. Pitää kuitenkin ottaa huomioon että Törmäsellä (kuten kaikilla valmentajilla) on tietty valmennus filosofia ja pelitapa, ja näillä mennään niin kauan kun hän on penkin takana. Valmentajan ensisijainen tehtävä ei ole saada yleisöä hallille, vaan saada joukkue voittamaan. Voittojen lisäksi itse pelin pitäisi toki olla riittävän hyvää, siinä olen monen kanssa samaa mieltä että tällä pelillä ei varmasti enää keväällä tule voittoja, kehitystä on siis tultava.

Pää pointtina mulla on tässä se, että riepoo lukea sivu toisensa jälkeen ''peli on sekavaa, peli on paskaa eikä ole viihdyttävää'' jne. Jos noihin ei ole kunnon perusteluita kysymykseen miksi näin on, niin mun mielestä vähän turhia kirjoituksia. Eikä siinä mitään, onhan täällä ollut jotain hyviäkin kirjoituksia mitkä asiat pelissä mättää ja mitä katsoja X haluaisi peliltä enemmän.

 

[McJugi]

Tässä vaiheessa projektia, ei voi enää edes mennä tuon taakse, että "ei pelin vielä tarvitse olla täydellistä", kun siinä ei tunnu olevan järjen häivääkään.
Kiva, että raavitaan jotain pisteitä näistä kauden ekoista sekavista peleistä, mutta totuus on se, kohti kevättä kun mennään ja muiden jengien sapluunat kehittyy ja tiivistyy, käy samat kuin viime kaudella ja enää tämä "paska peli mutta pisteitä tuli" ei riitä. Etenkään paras seitsemästä-sarjassa kärkijoukkueita vastaan. Juhlikaa te jotkut jotain kolmea pistettä lokakuun puolessa välissä, jos se teille riittää ja lämmittää. Itseä ei enää jaksa innostaa edes voitot, jos ne tulevat noin ripulilla pelillä. Voin pahoin.

 

[Red Machine]

Ymmärrän faneja jotka tykkäävät räiskyvämmästä jääkiekosta, sitä Törmäsen IFK ei tasaisesti tarjoa. Pitää kuitenkin ottaa huomioon että Törmäsellä (kuten kaikilla valmentajilla) on tietty valmennus filosofia ja pelitapa, ja näillä mennään niin kauan kun hän on penkin takana. Valmentajan ensisijainen tehtävä ei ole saada yleisöä hallille, vaan saada joukkue voittamaan.

Tässä olen hiukan eri mieltä. HIFK on painottanut(viimeksi mm. Ånäsin kirjassa) sitä, että seuralla on tietty brändi ja sen tyylin mukaista jääkiekkoa halutaan edustusjoukkueen pelaavan. Tällaisesta ei ole ollut tietoakaan sitten KJ:n aikojen. Cacca toimitti vain fyysistä puolta, unohtaen muun. Soppa oli täysi nyhjäke ja Raivo taasen fiasko. Stögön piti palauttaa monta kadotettua asiaa mutta niin vain peli on edelleen unettavan tylsää ja hengetöntä. HIFK-fanilla on oikeus vaatia parempaa ja itse olen nyt pisteessä jossa tuollainen peli ei ansaitse mun ropoja. Mutta muilta en tietenkään sitä kiellä. Kunhan avaudun täällä you know.

Pää pointtina mulla on tässä se, että riepoo lukea sivu toisensa jälkeen ''peli on sekavaa, peli on paskaa eikä ole viihdyttävää'' jne. Jos noihin ei ole kunnon perusteluita kysymykseen miksi näin on, niin mun mielestä vähän turhia kirjoituksia. Eikä siinä mitään, onhan täällä ollut jotain hyviäkin kirjoituksia mitkä asiat pelissä mättää ja mitä katsoja X haluaisi peliltä enemmän.

Peli on paskaa/olen totaalisen pettynyt, koska:

HIFK on nyt toista kautta jo Stögön komennossa ja mikä tärkeintä, Nybari on tehnyt UTJ:nä hienon työn koska sai suurimman osan pelaajista jatkamaan(kaikki muistamme KJ:n aikakauden rakentamisprosessin ja mitä siitä seurasi). Pelisysteemin opetus pitäisi siis olla jo tehty. Kukaan valmentaja ei voi joka kausi muuttaa systeemiään, eihän siinä tule mitään muuta kuin jatkuvaa 'ollaan opin tiellä'. Pientä päivitystä, hiomista tottakai. Mutta Stögön homma näyttää aivan samanlaiselta AirHockey sekasopalta kuin viimekaudellakin. Tämä siis 'peli on sekavaa eikä viihdytä mua' nopeana vastauksena. Sitten niitä detaljeja:

- Pakisto ei tiedä pelaako se aluetta vai ukkoa. Aivan karmeaa katseltavaa. HIFK kesti esim. Jypiä vastaan melko hyvin niin kauan kuin etäisyydet olivat kondiksessa, mutta heti kun tämä ei onnistunut, pakisto alkoi pelaamaan sekasoppaa. Ja miten helvetissä noi toisilleen tutut ukot ei vieläkään osaa puhua kentällä?
- Pakiston fyysisyyteen olen yllättävä kyllä tyytyväinen. Syy miksi ei ole vieläkään parempaa kontaktia on helppo: kun jatkuvasti on paletti sekaisin, ei voi tietää omaa mestaansa ja täten jää se 'mesta' kolata vastustaja. Tämä paranee kunhan PAPPi paranee, simppeliä.
- Pakiston avaukset ovat täyttä murhaa. Siis pahassa mielessä. Miten mm. Auvitu, joka elää kiekosta, laitetaan roiskimaan jatkuvasti läpisyöttöjä? Eikö Stögö nyt saatana tajua, että se skoutattiin jo viime jouluna ja tulos oli mitä oli? Ja jos tajusi, teki korjausliikkeen, ja nyt sitä ajetaan sisään niin kysyn: mitä helvettiä?! Joko jätkät ei noudata sitä tai sitten sitä ei osata ajaa sisään. Hybridi on jees mutta nyt siellä pelaa sekasikiö.

- Hyökkäyksestä unohdamme toistaiseksi alisuorittaneet ukot. Mutta liityn Stigun poppooseen ja protestoin tuota roolituksen puutetta. Lisäksi on aivan pakko epäillä Stögön hieman suosivan tiettyjä kavereita. Esim. Leinon peluutusta ei voi ymmärtää ja ihan sama pätee Ramstedtiin. Ok, saikkulaisia on ja tietyssä määrin niiden taakse voi mennä. Mutta kyllä nuo kaksi ovat olleet jollain helvetin suojelulistalla. Ramu häviää aloituksia jatkuvasti ja vielä enemmän kiekkoja, kun yrittää niitä saatanan maagisia passeja koko ajan. Leino..en tiiä mitä tässä kaverissa oikein nähdään mutta pieni palautus maan pinnalle voisi tehdä hyvää. Tulee mieleen ne ajat kun Melart alkoi luulemaan itseään kiekolliseksi ja tuloksena oli karmeita hazardeja illasta toiseen.

Pääsääntöisesti HIFK toimittaa peruskatsojan toiveet. Pisteitä tulee ja joukkue on kärkikahinoissa. Mutta mä en ole peruskatsoja, mä olen hc/oldschool/vitunkänkkä. Mä haluan tunnetta kentälle ja jumalauta jos ykkössena/taikukatahansa kolataan niin silloin sitä ei katsella hyvällä. Mitä siellä oikein syötetään näille pelaajille, siis ajatuksen tasolla? On ok ettet provosoidu siitä kun meikäläinen vedetään kylmäksi? Muista ettei jäähyboxista voiteta pelejä! Pidä hermos kurissa, tää on henkisenpuolen taistelu! Voi tsiisus. Emmä mitään poliiseja enää kaipaa, niiden aika on mennyt. Mutta se jokin mikä saa veren kiehumaan kun oma jätkä lanataan...se on nyt puudutettu HIFK:ssa ja meitsi ei diggaa tästä yhtään.

Lätkä on mielenkiintoista niin kauan kuin siitä saa elämyksiä katsomoon. Siinä vaiheessa kun pelistä tulee liian kliinistä ja laskelmoitua, en tunnista sitä enää syyksi lähteä hallille. Mä hyväksyn inhottavan vieraspeliprosenttihockeyn mutta kotona pitää räiskyä niin että kipinät lentää. Tai edes vähän savuaa. Tai jotain. Saatana. Mä haluan pelaajistoon muutakin tunnetta kuin se, että kädet nousee ylös kun tehdään maali.

 

[M.Rönkkö-83]

Ei jaksais aina syyllistää tai korostaa pelin huonoudesta/hyvyydestä nimenomaan valmentajaa tai hänen pelikirjaansa. Siellä on kuitenkin joukkueellinen pelaajia kentällä, joita kukaan ei varmasti käske tietentahtoen pelaamaan päin fiddua. KJ:n kaks ekaa kautta oli suoraan sanoen syvältä. Nostaisin Ville Peltosen KJ:ta korkeammalle puhuttaessa syistä mitkä johtivat 2011 mestaruuteen. KJ:n pelisysteemi oli aika monen mielestä (ainakin tuolloin) ihan yhtä syvältä kuin koko äijäkin. Kysymys kuuluukin; Ketkä ovat tämän joukkueen "Peltonen", "Granlund", "Kuhta", "Petrel"? Onko niitä?

 

[Jupe]

Kentällä on myös kaksi joukkuetta. On ihan piristävää joskus katsoa toistamiseen ottelu jolloin voi perehtyä vaikkapa vastustajan tekemiseen. Ipa pelasi eilen todella aktiivisesti molemmissa päissä pari erää ja on ihan syystäkin kerännyt alkukaudella paljon pisteitä. Puhumattakaan Toivosesta joka otti ne muutamat hyvätkin vedot mitä IFK sai aikaiseksi sieltä aktiivisen puolustuksen keskeltä. Summaisin että Ipa pelasi eilen paljon paremmin kuin IFK viisikkona kaikissa tilanteissa IFK:n tasoitukseen asti. Tottakai vajaamiehisyys vaikuttaa jonkun verran, mutta ei niin paljoa kun täällä annetaan ymmärtää, tuuraajat pelasivat eilen ihan ok vältellen virheitä.

_

 

[Jan_Peter]

Kun ruvettiin taklaamaan ja voittamaan kaksinkamppailut syttyi joukkue, fanit ja koko halli. Sitten mentiinkin Ipan ja Tyrväisen ohi ja otettiin pojot. Tunnetta, tunnetta sillä mennään pitkälle ja itseluottamus kasvaa.

Tämä on se juttu mikä IFK:n pelistä puuttuu. Ihmettelin jo monta kertaa ääneen ensimmäisen ja toisen erän kanssa, että miksi kun ajetaan päätyyn rouhimaan kiekkoa niin miksi lyödä äijä seinälle ja aleta siiten kaivamaan sitä kiekkoa. Melkein poikkeuksetta jarrutettiin ja alettiin mailalla koukkimaan kiekkoa pois ja poikeuksetta nämä kaksinkamppailut hävittiin. Jos ajat miehen seinään ja sanotaan, että vastustajan tasapaino hieman menee tilanteessa niin aina saadaan potentiaalinen maalinteko paikka hyökkäys päässä. Nyt tätä oli korostettu kolmannessa erässä ja IFK pääsi kuskin paikalle, tätä kun aloin näkemään niin en epäillyt yhtään etteikö vietäisi peli vähintään jatkoajalle.

Siltä se itsestäkin tuntui, että järkyttävää paskaa oli peli kaksi erää. Unohdetaan vaan aina vastustajan toiminta näissä tilanteissa. Ilves tuli todella fiksulla taktiikalla, antoi todella korkealta painetta IFK:lla ja tässä oli vaikeuksia. Ilves halusi nimenomaan tappaa tämän IFK:n ns. vauhtipelin, sen verran paljon siellä vietittiin aikaa maalin takana. IFK vastasi tähän paineeseen kolmannessa samalla tavalla ja alettiin päästä tilanteisiin. On totta, että peli tarvitsee vielä paljon kehittämistä, mutta kyllä siellä raameja millä pystytään näitä otteluja vielä dominoimaan. Todella mielenkiintoista nähdä otettaanko tämä ilme nakki areenalle mukaan.

 

[Schwein]

Puuduttavan näköistä oli peli, mielestäni vielä kolmannessakin erässä. Tai sitten olin jo niin turtunut ettei enää lämmittänyt. Puolitosissaan sanottakoon, että jos viime vuonna pelitapa oli scoutattu lopputalveen mennessä, niin ehkä nyt ei ole samaa vaaraa. Siitä ilmeisesti jatketaan mihin jäätiin, kun kerran vastustaja toisensa jälkeen osaa jo tässä vaiheessa IFK:n pelin puurouttaa.

Leinoa kun olen itsekin haukkunut, niin kehutaan vähän. Kavennusmaali oli pitkälti Leinon ansiota: hyvä kiekon ylöstuonti, joka ei päättynyt mihinkään roiskaisuun, vaan hienosti rauhoitti tilanteen ja kasasi YV-kuvion kuntoon.

Ramstedtilta hyvä ja harvinainen laukaus, joka edelsi voittomaalia. Tuossa kun olisi taas hieronut, olisi luultavasti jäänyt maali syntymättä.

 

[Skearru]

Meitsi kaipaa eniten liideriä jäälle. Sellainen taitaa #45 Muuli olla, ottaa selkäreppuunsa jengin, nuoruuden innolla.

 

[Warrington]

koko teksti

Siinä taas yksi esimerkki miten voi kritisoida asioita todella hyvillä perusteluilla. Tarkoitukseni ei ollut tehdä IFK:n pelitavasta tai Törmäsestä mitään pyhää lehmää, tottakai noita saa ja pitääkin kritisioida, kun on aihetta ja perusteluita. E: Brändiä koskien ymmärrän täysin pointtisi, vaikka ei samoja ''wanhan liiton'' miehiä ollakkaan. Eikä tuossakaan asiassa varmaan niin eri linjoilla lopulta olla, räiskyvyys kuuluu lätkään, ja eihän tuo mukava ole katsoa kun Ramstedtia tai Grilforssia vedetään päähän ilman että kukaan tekee yhtään mitään. Harmi ettei Generous ollut pelaamassa saati jäällä tuossa Tyrväisen tai Flinckin tilanteessa, Generous ei ole pelillisesti hyvä TOP6 pakki, mutta tuon kaltaisissa tilanteissa kiihtyvyys nollasta sataan on Matilla poikkeuksellisen nopea. Generousin ja Järvisen lisäksi tuota ''omia puolustetaan'' suojeluviettiä ei muualta rosterista tunnu löytyvän, tai ehkä sitä löytyy, mutta Törmänen on onnistunut tukahduttamaan sen. Järvisen ja Generousin peliinhän ei mikään valmentajan hyssyttely pahemmin auta, molemmilla on reilusti tunnetta pelissä ja sytytyslanka tavallista lyhyempi.

Noista pelillisistä asioista ja mm. Leinon peluutuksesta olen pitkälti samoilla linjoilla. Leinon sopimuksessa on pakko olla joku YV-pykälä, eihän noilla esityksillä pitäisi olla mitään asiaa YV:lle.
IFK:n puolustusalueen puolustuspeli on tuntunut heikkenevän mitä pidemmälle kausi on mennyt, onhan siellä Taimea, Generousia ja muitakin pois, mutta täysin ei voi mennä loukkaantumistenkaan taakse. Jos jotain punaista lankaa tuosta PAPP:ista pitää hakea, enemmän mies miestä vastaan IFK tuntuisi pyrkivän pelaamaan.

Avauspeli omissa on ilman painetta toiminut ajoittain hyvin, mutta kun vastassa on joukkueita jotka karvaa syvältä, ollaan liian paljon pulassa kuten esimerkiksi nopeajalkaista Davosia vastaan. Taipalus Grilforss ja Teppo ovat mun papereissa ainoat pakit joille voi antaa avauspelaamisesta tyydyttävän arvosanan, ja nämä kolme ovat niitä pakkeja jotka pystyvät pitämään henkilökohtaisella taidolla kiekkoa paineen alla ja nostamaan kiekkoa itse jalalla ylös. Auvitu on pääosin ollut hyvä, mutta edelleen liikaa roiskii kiekkoa ja muutama paha hasardi sattunut. Avauspelaamisesta vielä sen verran, että IFK on hieman muuttanut sitä viime kauteen nähden, jos joku tilastoniilo laskisi kontrolloidut lähdöt (kun lähdetään alueelta syöttämällä) niin varmasti niitä olisi enemmän viime kauteen verrattuna. Viime kaudella varsinkin syksyllä, pakit roiski lähes pelkästään kiekkoa ränniin tai suoraan keskeltä keskialueelle.

 

[CatGarfield]

Noin vuorokauden verran ketjun tuotoksia lukematta, mutta palstan aktiivien tyylin tuntien, tulen varmasti toistamaan edellä kirjoittaneiden ajatuksia. Mutta täytyy purkaa ketutusta vaikka samaa levyä toistaen. 11 peliä takana, ja IFK:n tuotos jäällä on jotain kamalampaa kuin vatsatautisen kulkukoiran jätökset pilaantuneen chiliaterian jäljiltä. Kiinteän ulosteen voisi hyväksyä, JOS joukkue olisi uudistunut ja uusi valmentaja blaablaablaa, mutta kun saman koutsin alaisuudessa vetää melkein sama jengi jo toista vuotta, niin onhan tuo ihan hirvittävää ripulia, mitä kentällä on nyt 11 peliä näkynyt. Minkäänlasita koherenttia viisikkopeliä ei tuota Törmäsen sekametelisopasta pysty (tällainen amatööri) löytämään, vaan pisteitä napsuu Husson hyvän maalivahtipelin ja hyökkäyspään yksilösuoritusten/tuurin avulla. Oikeastihan IFK:n saldo tällä hetkellä on 4-5-2, eli vain 4 peliä on oikeasti voitettu yhdestätoista, eikä mitään lupausta paremmasta ole näkyvissä. Mikä mättää, kun liigan isoimmalla budjetilla (Kärpät give or take samoissa), ei saada edes pelitapaa kuntoon, ja puolustuksessa on samaan aikaan kehissä Heikkinen-Salmi-Moberg, joista ei tasan saisi (Mobergiin satunnaisia visiittejä lukuunottamatta) kukaan peliaikaa sekuntiakaan muissa liigajoukkueissa.

Ykkössenterimme on tällä hetkellä oman joukkueensa kolmanneksi luotettavin pelipaikallaan eikä otteillaan mahtuisi muihin liigajoukkuieisiin edes ylivoimaspesialistiksi 13. hyökkääjäksi, suurin stara ja liigan kai kallein pelaaja pelaa huonommin kuin ketjukaverinsa neverheard Saarelainen (mitään Saarelaisen pirteistä otteista pois ottamatta). Ykköspakki on pitkäaikaispotilas, oman pään isäntä pelaa kuin luulevansa olevansa Bobby Orr tai vähintään Ray Bourque. Ja tosta "viihteestä" pitää vielä maksaa yli 30 euroa per ilta saadakseen nähdä organisoimatonta, halutonta, mielikuvituksetonta ja harjoittelematonta fuckin' kuviokelluntaa aloittelijatasolla. Ei kiitos, ei enää. Tuosta suosta jos nousee nykyisen valmentajan alaisuudessa, nostan Törmäsen KJ:n rinnalle ihan ylivetona valmentajavelhona (muistan kyllä KJ:a aikanani mananneeni, mutta KJ toi mestaruuden firmaan palkattuna). Sen vain näkee jo nyt, että se nousu on äärimmäisen epätodennäköistä.

Sairas organisaatiokulttuuri. Se kai se viime kädessä on, mikä ratkaisee. Joskus tulee ulkopuolelta joku, joka tarpeeksi syvän sukelluksen keskellä vaatii ja saa riittävästi valtaa. KJ kertoi jossain haastattelussa joutuneensa valmentamaan pelaajien lisäksi organisaatiota. KJ toi mestaruuden kolmen vuoden työn jälkeen. Se CBJ:n GM taas toi mestaruuden vain kahdessa vuodessa, mutta Mobergin mukaan vei seuran melkein perikatoon taloudellisesti. IFK:n junioritoiminta (suurin ja kaunein, naurattaa) on jäänyt ihan helvetin paljon Bluesin ja Jokereiden vastaavista. Ånäsin kirjaa lukematta voi alkaa miettimään, onko se vika oikeasti tekijöissä, vai ympäristössä, joka oletusarvoisesti tekee kaikkensa jonkin muun agendan eteen, kuin seuran menestyksen?

I learned to love it. I can learn to hate it. Until it changes to what it was suppesed to be.

Onneksi nykyään voi Suomessakin seurata NHL:a.

Enpä uskonut 2011 mestaruuden jälkeen, että samaan p*skakasaan on palattu. Mutta onneksi muuttuvassa maailmassa yksi ei muutu. Se on IFK. Sairas.

 

[tiimari]

Ramstedt ei ole pelannut tasollaan. Mutta silti tällä hetkellä 11 matsia ja 0+8. Mitäköhän sieltä olisi tulossa, jos homma toimii. Ja eilisen matsin kolmannessa erässä oli jo tekemisen meininkiä. Yhteistyö Zaborskyn kanssa ei toimi, koska ehkä jostain kumman syystä heidän kentällä ollessaan vastustajan pitää ainoastaan katkaista ilmasilta Ramulta Zabolle. Ehkä tämän ketjun voisi taas vähäksi aikaa rikkoa. Saataisiin enemmän tulosyksiköitä ja ainahan sen sitten voisi koota taas kriittisellä hetkellä, kun tulos ratkaisee.

 

[Stigu]

Ykkössenterimme on tällä hetkellä oman joukkueensa kolmanneksi luotettavin pelipaikallaan eikä otteillaan mahtuisi muihin liigajoukkuieisiin edes ylivoimaspesialistiksi 13. hyökkääjäksi, suurin stara ja liigan kai kallein pelaaja pelaa huonommin kuin ketjukaverinsa neverheard Saarelainen (mitään Saarelaisen pirteistä otteista pois ottamatta). Ykköspakki on pitkäaikaispotilas....

Tässä on yksi syy siihen, miksi IFK ei ole viihdyttävä joukkue: Isoimmat starat sukeltavat erittäin pahasti. Ramu ja Zabo ovat tehneet tähän mennessä yhteensä yhden maalin. Taimi on pelannut kolme peliä ja saanut yhden syöttöpisteen. Stögö on tavallaan onnistunut tasapäistämään tuolla ei rooleja-pelifilosofiallaan myös kaikki joukkueen pelaajat.

Tsekkasin äsken Lukko-Blues-pelin ja kyllähän esim. Lukolla on tuo kärki "hieman" terävämpi kuin IFK:lla. Cagnon + Vahalahti ovat tehtailleet yhteensä 8 byyriä, pakiston liideri Niskala johtaa puolustajien pistepörssiä. Näiden lisäksi, ainakin itselleni hieman yllättäen Toni Koivisto johtaa koko pistepörssiä.

Kyllä viihdyttävässä jengissä pitää olla niitä huippustaroja. Stögön yksi akilleenkantapää on, että hän ei saa IFK:n huippustaroista sitä parasta irti. Mun on vaikea uskoa, että Ramu + Zabo ovat yhtäkkiä paskoja joidenkin muiden seikkojen kuin valmennuksen takia. Saatan toki olla väärässäkin. Lisäksi täytyy muistaa viime kausi, jolloin sekä Ramu että Zabo olivat plusmiinuksessa jengin häntäpäässä. Taimen sainaus alkaa saada surkuhupaisia piirteitä, varsinkin kun muistaa, että viime kaudella jengissä oli muuan Matti "kuparinen rikki" Kuparinen.

Tuossa tämän illan pelissä muuten Dufva antoi jengin itse keskustella ylivoimakuviot kuntoon. Pitäisiköhän IFK:ssakin pelaajien ottaa hieman isompaa roolia tuosta pelitavasta?

 

[Tpip]

Kauniisti unohdetaan, että Ramua enemmän tällä kaudella syöttöpisteitä on kerännyt 4 (neljä) pelaajaa. Aika hyvin pelaajalta, joka ei mahtuisi muissa liiga seuroissa edes kokoonpanoon. Peli on ollut kurapaskaa ja kaikille kenkää, silti HIFK on piste/peli tilastossa Liigassa sijalla 2 (kaksi). Maaleja surkea ja laaduton hyökkäyksemme on tehnyt Liigassa 5. eniten ja joukkue on päästänyt 4. vähiten maaleja. Hävittyjä otteluita 2/11. Voi vittu kun menee pitkin vittuja.

 

[TheJackal]

Red Machine kiteytti todella hyvin ylempänä, kotona PITÄÄ RÄISKYÄ,PAUKKUA,SAUHUTA TAI JOTAIN PERKELE! Ei kotona voi pelata noin!!!

 

[Kake74]

Kauniisti unohdetaan, että Ramua enemmän tällä kaudella syöttöpisteitä on kerännyt 4 (neljä) pelaajaa. Aika hyvin pelaajalta, joka ei mahtuisi muissa liiga seuroissa edes kokoonpanoon. Peli on ollut kurapaskaa ja kaikille kenkää, silti HIFK on piste/peli tilastossa Liigassa sijalla 2 (kaksi). Maaleja surkea ja laaduton hyökkäyksemme on tehnyt Liigassa 5. eniten ja joukkue on päästänyt 4. vähiten maaleja. Hävittyjä otteluita 2/11. Voi vittu kun menee pitkin vittuja.

Tilastot tosiaan näyttää hyviltä.
Niistä voi katsoa tilanteen verrattuna muihin tilastoissa oleviin indikaattoreihin;
muut sentterit, muut joukkueet.
Et silti Veli Tpip voi tosissasi väittää, että peli on hyvännäköistä, ja tuottaisi tasaisesti maalipaikkoja organisoitujen hyökkäyksiin lähtöjen jälkeen. Olkoon ne hitaita tai riistojen ja painestuksen jälkeen tapahtuvia nopeita kääntöjä... joissa niissäkin ollaan usein alivoimaisia hyökkäysalueella, koska ajoitukset ei toimi vielä kunnolla.
Peli on tosiaan aina suhteessa vastustajaan, ja jos peli ei kehity viisikkotasolla sekä PAPP:in että hyökkäyksiin lähtöjen osalta, voin vannoa, että IFK ei löydy kauden päättyessä sijalta 2. pinna per peli tilastosta, koska kauden edetessä muiden Liigan joukkueiden pelin taso tulee taatusti nousemaan pelitavan kehittyessä ja vaikka IFK.lla on vähiten vaihtuneita pelaajia verrattuna viime kauteen, niin silti ei tiedetä miten pitäisi pelata missäkin tilanteessa. Tämä mua hiukan huolettaa, vaikka tilastot hyvältä näyttääkin. Tässä suhteessa vastustajien peli paranee pomminvarmasti, paraneeko IFK:n, sitä toivon todella.
Ainoa alue, jossa IFK hallitsee peliä, on hyökkäysalueen maalinteko-sektorin ulkopuolinen alue, joka tuottaa silloin tällöin maalin kulmapelin jälkeen, yleensä Elkinsin kentän ansiosta, myös Nypsi, milloin minkäkin laituriparin kanssa on hyvä tällä osa-alueella.
Katoin tossa laukaisukarttaa yhden voitetun(!) pelin osalta, niin ne lukemat oli 8 laukausta IFK:lle parhaalta sektorilta. Vastustajalle 18! Ei ole oikein voittavan jengin lukemia pitkässä juoksussa.
Husson upean alkukauden ansiosta pisteitä on tullut tasaisesti. Mutta sekään ei jaksa koko kautta tollaista tahtia kohti tulevia laukauksia pysäyttää, jos oma joukkue ei pysty tuottamaan runsaasti maalipaikkoja vastustajan päähän, eli puolustamaan kiekolla hyökkäysalueella.
Tällä kaudella pelien kulku on ollut lähes poikkeuksetta seuraavanlainen; eka kymppi, IFK vie, seuraavat 30-40 minsaa vastustaja vie ja Hude pitää pelissä mukana. Vika erä tai sen toinen kymppi; IFK tulee kovaa päälle, ja on pystynyt kääntämään suuren osan peleistä, se kertoo KOVASTA LUONTEESTA, ei paljoakaan pelisysteemin toimivuudesta. Pelitavan toimiessa, jengi anna vastustajalle puoltatoista erää aikaa pommittaa kohti omaa maalia parhaalta sektorilta.
Vielä lopuksi sen verran, että YV on aika kehnoa, eikä AV juuri sen paljon parempaa, eli voittavaan lätkään tarvittavista elementeistä meillä on kasassa huikee ykkösveskari ja Karin ja Nypsin johtamat ketjut, eli ei ole ihan valmista vielä, mutta kyl se tästä pikku hiljaa, siihen mä uskon!

 

[Stigu]

Mulle ainakin IFK:n seuraamisessa on kaksi aspektia:

1. Viihdyttävyys+ elämykset
Näitä seuraan reaaliajassa, ja nämä koostuvat hyvistä yksilösuorituksista, hienosta joukkuepelistä, intohimosta, fyysisyydestä ja kunniasta ja kaikesta mikä viittaa vähänkään Good Ole Brändyyn.

2. IFK:n urheilullinen menestyminen
Tätä seuraan Urheiluruudusta ja Teksti-TV:stä. Lisäksi käyn ylenesä Liigan loputtua (jos en ole seurannut medioita) katsomassa Nuurdiksen parkkiksella, juhlitaanko siellä mestaruutta.

Nämä 2 asiaa siis mudostavat oman fanitukseni perustan, mutta eivät välttämättä liity mitenkään toisiinsa. Esimerkkinä tämän hetken tilanne teksti-TV:ssä (ATK-kielellllä off-line) vs. otteet kentällä (ATK-kielellä on-line) .

Vähän sama kuin katsoisin vaikkapa Tarantinon uusimman leffan, joka olisikin Gabriel Garcia Marquein romaaniin perustuva herkkä 6-tuntinen draamatarina avioliiton karikoista pienessä albanialalsiessa kylässä, näyttelijöinä paikallinen teatterikerho, mentorina heille Jussi Parviainen. Ei tuota on-line-tilan vitutusta leffan jälkeen mitenkään kompensoisi se, että tilastojen mukaan Tarantinon leffoista kahdeksan kymmenestä on kiinnostavia tai "hyviä".

 

[Saskatoon]

Peli on tosiaan aina suhteessa vastustajaan, ja jos peli ei kehity viisikkotasolla sekä PAPP:in että hyökkäyksiin lähtöjen osalta, voin vannoa, että IFK ei löydy kauden päättyessä sijalta 2. pinna per peli tilastosta, koska kauden edetessä muiden Liigan joukkueiden pelin taso tulee taatusti nousemaan pelitavan kehittyessä ja vaikka IFK.lla on vähiten vaihtuneita pelaajia verrattuna viime kauteen, niin silti ei tiedetä miten pitäisi pelata missäkin tilanteessa. Tämä mua hiukan huolettaa, vaikka tilastot hyvältä näyttääkin. Tässä suhteessa vastustajien peli paranee pomminvarmasti, paraneeko IFK:n, sitä toivon todella.

Tässä nyt täytyy ottaa huomioon, että HIFK on lähtenyt muuttamaan pelisysteemiään viime kaudesta. Tuo Törmäsen Air Hockey vol.1 todettiin toimimattomaksi Suomessa viime kaudella, kun vuodenvaihteen jälkeen muut jengit osasivat hyydyttää sen aika totaalisesti. Törmänen on vienyt pelisysteemiään kiekollisempaan suuntaan, mutta työ on vielä pahasti kesken. Jos HIFK:n peli on vielä tammikuussa ilman punaista lankaa niin silloin tarvitsee jo huolestua.

 

[Apassi]

Niin itse en myös ymmärrä sitä, että miksi ei saisi tuoda asiallisesti esiin näkemyksiä siitä, että mikä pelaamisessa ei miellytä ja minkä takia HIFK:n pelaaminen ei ole pitkässä juoksussa kestävällä pohjalla. Ainakin itse olen pyrkinyt tuomaan nämä esiin asiallisesti ja perustellusti enkä tyyliin kaikki muu on paskaa paitsi kusi. Eihän sen niin tarvitse mennä, että kun voitataan niin kehutaan ja kun hävitään, niin haukutaan. HIFK:n nykyisestä sijoutuksesta sarjataulossa huolimatta en ole HIFK:n pelaamisessa nähnyt niitä elementtejä, joilla pitkässä juoksussa otteluita voitetaan. Oma veikkaus on se, että mikäli tuota omista lähtöjen ja hyökkäämisen rakennetta ei saada parempaan kuntoon, niin on vain ajan kysymys, kun ollaan saman tyylisessä tappiokierteessä, kuin viime kaudella. Materiaali on tällä hetkellä tosin astetta parempi, joten niin syvään kriisiin ei varmaan ilman rajua loukkaantumissumaa jouduta. Lisäksi Husso on astetta kovempi ja tasaisempi maalivahti, kuin vuosi sitten. Silti kärkisijoista liigassa on nykyisen kaltaisella pelaamisella turha haaveilla.

HIFK on ennenkin ollut tilanteessa, jossa sarjataulukko antaa täysin väärän kuvan voimasuhteista. Ismo Lehkosen HIFK on klassinen esimerkki tästä. Jopa runkosarjaa johdettiin alkukaudesta, mutta mikään järkisyy ei silloinkaan antanut ymmärtää menon jatkuvan. Yksilötaito jengissä oli vain niin karmea. Materiaaliedun turvin voidaan runkosarja jopa koko hoitaa, mutta keväällä kun aletaan harjoitellun pelitavan toteuttamista matchaamaan vastustajaan, niin materiaalierolla ei enää ole läheskään niin suurta merkitystä. Loistava esimerkki tästä on HIFK 2011-12, jolloin korkeammalta runkosarjasijoitukselta narreja vastaan lähtenyt HIFK hukkui paskaan Westerlundin keskialueen sumpun kanssa, kun pelitavasta ei löytynyt keinoja tämän murtamiseksi. Lisäksi alle puolet pienemmällä budjetilla pyörinyt HPK aika monta kertaa pisti HIFK:n laulukuoroon. Miksi? Paljon samaa näen tällä hetkellä tämän hetken HIFK:ssa. HIFK sinnittelee esim. sijalle 4 runkosarjassa ja ensimmäisellä pudotuspelikierroksella vastaan heikommalla materiaalilla kauden selvittänyt Saipa sijalta 5. Ei päättyisi hyvin näillä näkymin.

Se mikä tässä nyt onneksi antaa toivoa on Törmäsen viime kevään pudotuspelien hyvät näytöt. Keväällä HIFK:n pelaamisessa oli paljon sydäntä ja mikä tärkeintä pelaamiseen saatiin tiettyjä positiivisia elementtejä, joiden luulin realisoituvan ja vielä kehittyvän tämän kauden aikana, mutta nyt on pakko olla huolissaan siitä, että näitä merkkejä ei ole näkynyt.

Jos itse nyt pelaisin HIFK:ta vastaan, niin resepti olisi hyvin yksinkertainen: Paineistetaan kovaa aina kun on paikka, koska HIFK alkaa hukkailemaan kiekkoja ja roiskimaan, koska pelitavasta ei löydy aseita kontrolloimaan peliä paineen alla. Silloin kun ei voida paineistaa, niin tiivis keskialueen trap, johon HIFK:lta ei löydy aseita murtaa, kuin epätoivoisten kuljetusten ja päätykiekkojen kautta. HIFK:n vahvuus on vastustajan hyökkäysalueella kiekon hallinta yksilötaidon kautta + yv. Kun tämä aika saadaan mahdollisimman lyhyeksi, niin HIFK:lla on vaikeaa.

Lähden kuitenkin siitä, että jokainen tuleva HIFK:n ottelu on mahdollisuus nähdä jotain positiivista.

 

[Kake74]

Mulle ainakin IFK:n seuraamisessa on kaksi aspektia:

1. Viihdyttävyys+ elämykset
Näitä seuraan reaaliajassa, ja nämä koostuvat hyvistä yksilösuorituksista, hienosta joukkuepelistä, intohimosta, fyysisyydestä ja kunniasta ja kaikesta mikä viittaa vähänkään Good Ole Brändyyn.

2. IFK:n urheilullinen menestyminen
Tätä seuraan Urheiluruudusta ja Teksti-TV:stä. Lisäksi käyn ylenesä Liigan loputtua (jos en ole seurannut medioita) katsomassa Nuurdiksen parkkiksella, juhlitaanko siellä mestaruutta.

Nämä 2 asiaa siis mudostavat oman fanitukseni perustan, mutta eivät välttämättä liity mitenkään toisiinsa. Esimerkkinä tämän hetken tilanne teksti-TV:ssä (ATK-kielellllä off-line) vs. otteet kentällä (ATK-kielellä on-line) .

Vähän sama kuin katsoisin vaikkapa Tarantinon uusimman leffan, joka olisikin Gabriel Garcia Marquein romaaniin perustuva herkkä 6-tuntinen draamatarina avioliiton karikoista pienessä albanialalsiessa kylässä, näyttelijöinä paikallinen teatterikerho, mentorina heille Jussi Parviainen. Ei tuota on-line-tilan vitutusta leffan jälkeen mitenkään kompensoisi se, että tilastojen mukaan Tarantinon leffoista kahdeksan kymmenestä on kiinnostavia tai "hyviä".

NÄINHÄN SE MENEE ;) ;) Elän itsekin saadakseni elämyksiä, eikä tän hetken IFK ainakaan liikaa niitä positiivisia, JESS-fiiliksiä oo tuottanut...

 

[-Kantor-]

Sitten 90-luvun lopun on ollut kahdenlaista IFK:ta. Se joka pelaa (lue: yrittää pelata) "brändinnäköistä" kiekkoa, mutta ei menesty. Sitten välillä on näkynyt merkkejä IFK:sta, joka keskittyy muuhun kuin brändiin ja menestyy ainakin verrattaen paremmin kuin ensiksi mainittu IFK-ilmentymä.

Kaudella 2011 IFK pelasi aivan helkkarin hienoa ja ennenkaikkea tehokasta lätkää pudotuspeleissä, mutta ei kuitenkaan brändilätkää. Täytyy silti muistaa, että kaikki olisi silloinkin voinut päättyä alkuunsa siihen yhteen Hentusen läpiajoon, joka onnistuessaan olisi päättänyt tylysti koko kolmen vuoden projektin ja jolloin Jalosen status täällä olisi arvatenkin luokkaa "Ilmestyskirjan peto". Niin pienestä se joskus on kiinni. Nyt hänet kuitenkin muistetaan messiaana, joka kolmessa kaudessa nosti yksin koko organisaation uudelle tasolle, mutta jota ollaan taas ajamassa alas puuhastelijoiden johdolla.

Edelleen olen Stögöstä olen sitä mieltä, että hän peluuttaa tällä hetkellä tehokasta lätkää, koska joukkue raapii pisteitä vaikka puolet avauskokoonpanon ukoista on sivussa. Tähän ei liity millään tavalla miten joku yksittäinen elinkautisvanki viihtyy hallilla vaan se, miten joukkue kerää pisteitä suhteessa vastustajiin. Se, että onko Stögön peluuttama lätkä kuinka viihdyttävää, on asia erikseen ja osittain myös mielipidekysymys, mutta tällä hetkellä se on tehokasta. Lisäksi on outoa, että jotkut kuvittelevat vastustajien ikäänkuin automaattisesti ajavan pelikirjalla edelle kun tärkeät pelit koittavat. Miksei Stögön pelitapa voisi kehittyä samassa suhteessa? Kehittyihän se viime kaudellakin vaikka Tappara lopulta osoittautuikin liian kovaksi nipuksi. Pieni vaihtuvuuskaan ei ole riittävän hyvä peruste jos ukkoa on niin paljon sivussa kuin nyt on ollut. Eivätkä kilpailijatkaan nyt kaikkia pelaajia ole viime kauden päätteeksi vaihtaneet. Mitä tulee viihdyttävyyteen, niin itse olen sitä mieltä, että "airhockey" parhaimmillaan on vauhdikasta ja hyvinkin viihdyttävää kiekkoa, mutta tällä hetkellä se ei konkretisoidu kuin ajoittain kentällä.

Jos palataan hetkeksi Jalosen aikakauteen, niin itsehän en kokenut hänen peluuttamaansa "virkamieskiekkoa" missään välissä kovin viihdyttävänä poislukien kauden 2011 playoffsit, jolloin joukkue löysi uskomattoman hurmostilan viimeistään Jokerit-sarjan myötä. Entä mitä mieltä olin Jalosesta silloin kun projekti oli samassa vaiheessa kuin Stögöllä tällä hetkellä? Ei se peli kovin ihmeelliseltä näyttänyt eikä se siitä merkittävästi muuttunut vielä puoleentoista vuoteenkaan. Suurimmat valopilkut olivat Granlund ja Peltonen. Silti arvostan Jalosta suuresti valmentajana, koska mestaruus on lopulta se mikä muistetaan eikä se miten hyvin viihdyin hallilla jossain satunnaisessa tiistaiottelussa Saipaa vastaan.

IFK on ollut brändinsä vanki hyvin pitkään. Täytyisi miellyttää sitä suurta joukkiota vanhanliiton kannattajia, jotka vannovat brändin nimeen. Pitää löytyä kovuutta, pitää sattua ja tapahtua. Tähän on myös taloudellinen paine, koska brändi-IFK tuo katsojia hallille. Siksihän koko brändi on joskus luotu, money talks. Samalla pitäisi myös saavuttaa urheilullista menestystä. Eivät nämä välttämättä ole nykypäivänäkään toisiaan poissulkevia asioita, mutta selkeät suuntaviivat ovat puuttuneet siitä mihin halutaan keskittyä. Tämä osoittaa mielestäni johtoportaan osaamattomuutta. Väitän, että ilman brändin vankina olemista 90-luvun lopun jälkeinen IFK olisi menestynyt huomattavasti paremmin, koska brändi ei ole se avain jolla menestytään vaan se lisämauste, jolla saadaan katsojat viihtymään hallilla.

 

[Jupe]

Mun mielestä kiekko on paljon muuttunut aikoihin jolloin rymisteltiin ja oltiin enemmän äijiä kentällä. Ainakin mitä tulee viisikkopelin fyysisyyteen, laskekaapa joskus matsista ohi menneet taklaukset, niitäkin tulee paljon ja mikä on hyöty. Vastassa on nykyään jokaisella Liiga joukkueella tiivisti liikkuva viisikko joka yhden ohi menneen taklauksen jälkeen on yv-hyökkäyksessä.
Isommassa kuvassa Liigassa näkyy enemmän nuorten pelaajien tuoma nopeus versus kokeneempien ja fyysisempien pelaajien hitaus ja kovuus. Tätä pääsi esim CHL-peleissä ihmettelemään kun siellä monet keski-euroopan joukkueet ovat enemmän täynnä hyvin liikkuvia isoja miehiä kuin vikkeliä junnuja jotka vain ovat ohikulkumatkalla jonnekin isompaan liigaan. Tuntuu että tyypillinen sveitsiläinen liigapelaaja on ihan eri kokoluokan kaveri kun meidän keskiverto Liiga-pelaaja.

Nopeasti ajateltuna ja NHL:n pelityylin ystävänä näkisin järkevää kovuutta tulevan suoraviivaisemmasta pelistä vastustajan maalille. Mutta sekään ei ole yksiselittäistä koska suurentuneen hyökkäysalueen ansioista hyvin liikkuvat hyökkäysviisikot monella jengillä pyörittävät mielellään peliä ei niin aktiivisen viisikon/nelikon ympärillä(lue:IFK) ja laukovat sitten paikan tullen vaikka pakin maskista.

_

 

[SailingFun]

Tulosta paskalla pelillä.
Otetaanpas oma, todellisen amatöörin, näkemys HIFKn peliin. En missään nimessä voi olla tyytyväinen tämän alkukauden suoritukseen. Ohessa omat kommentit, vaikka olen nähnyt vain kolme matsia tuloksella 2-1-0(Blues, Ässät ja Ilves). Kaikissa noissa matseissa voitto on tullut enemmänkin vastustajan epäonnistumisesta kuin omasta pelistä. Tietenkin voisi väittää niinkin että HIFK teki vähemmän virheitä ja rankaisi vastustajan virheistä. MUTTA se ei ole minulle riittävää! Mielummin ryminäpronssi tunteella kuin neppailukulta virheitä vältellen.

Omat pointit.
1) puolustuspelaaminen. En tiedä kuuluuko se airhockeyn perusprinsiipiin että vedetään hybridinä paikkaa ja miestä. Pääsääntöisesti homma ei kuitenkaan toimi. Ilvestäkin oli monta tilannetta missä Ilvekselle tuli maalintekomahdollisuus kun pari jätkää otti miestä ja pari pelasi sitten paikkaa, siitä syntyy isoja aukkoja puolustukseen jota vastustaja pääsee helposti käyttämää hyväkseen. Ilves matsissa, vain vastustajan heikkous esti useamman maalin syntymisen. Plussa sanottava että oman maalin edusta on vastustajalle ikävä paikka, siellä ei kuvia kumarrella.
2) Syöttäminen. Mikään ei vituta enempää kuin paskojen syöttöjen määrä. Ilves matsissa, pois lukien ylivoimat, hyökkäys kesti maksimissaan kolmen syötön verran. Pääsääntöisesti syöttö"ketju" oli avaussyöntön pituinen. Helppokin syöttö kiiruhdettiin ripulimaisella syötöllä pilalle. Ehkä se menee enemänkin sitten syötön vastaanottamisen puolelle, kun järjestäin kaikki syötöt jotka eivät olleet jäässä jäivät ottamatta kiinni. Helppoa syöttöä ei edes haeta.
3) Organisoitunut keskialueen ylitys. Joskus ennen vanhaan prosenttikiekon aikakaudella, ymmärsin kiekon kiekon lämäyksen päätyyn. Mutta silloinkin se oli suunniteltua ja päätyyn mentiin kahdella miehellä karvaamaan. Nyt keskialue ylitetään kiirehdityllä pystysyötöllä, keskialueella ylin laituri on sitten kolmen vastustajan ympäröimänä, jolloin kiekko siirretään kontroloimattomasti päätyyn. Ei toivoakaan että siniviivan yli päästään rintamana yli. Sivuttaiset etäisyydet ovat aivan liian pitkät, myös pystysuunnassa.
3) Hyökkäyspän peli/ylivoimapeli. Jos ja kun siniviivan jälkeen ei päästäkkää suoraan maalintekosktorille, niin kulmapeli on kyllä aika paskaa. Kiekkoa yritetään syöttää paikalla olevalle pelaajalle ja sekin yleensä laitaa pitkin. Noin toimittaessa mielestäni ongelmaksi tulee se että kiekollisen pelaajan pitää voittaa aina 1vs1 tilanne. Tyhjään tilaan syöttäminen jää täysin käyttämättä. Tätä toivoisin enemmän. Parhaiten se näkyy ylivoimassa. Ainakin Ilvestä vastaan ja muistaakseni myös Ässiä vastaan ylivoimassa yritettiin saada yhdellä syötöllä maalitilanne aikaiseksi. Myös tilanteen rauhoittaminen yritetään saada aikaiseksi omalla suorituksella, eikä esim parilla helpolla syötöllä. Ilves matsin kolmannessa erässä näkyi hieman sitä että kiekkoa siirrettiin takakolmion kautta nopeasti edestakaisin. Tällöin saatiin aikaa ja useampia syöttölinjoja auki. Ottelun alkupuolen ylivoimissa näkyi taasen ihan päinvastoin. Kiekkoa pidettiin vain yhdessä kulmassa jolloin neliön oli helppo antaa painetta sinne.

Yhteenvetona, tämä on mielestäni enemmän valmenneksullinen ongelma kuin pelaajien ongelma. Toki syöttöjen laatuun valmentaja ei voi vaikuttaa.

 

[Kajastus]

Se että nyt nähdyn kaltaisella pelillä tulee näinkin hyvin pisteitä on huolestuttavaa. Jos pisteitä ei tulisi, olisi suurempi paine muuttaa pelisysteemiä kiekollisemmaksi mitä se nyt on. Nyt on vaarana, että mennään liikaa pisteiden taakse ja kuvitellaan, että nykyisen kaltaisella pelillä pärjättäisiin myös jatkossa.

Joku mainitsi Lehkosen ajan HIFK:n. Lehkosen HIFK muuten pelasi aidon oikeasti syksyllä todella hyvää ja nautittavaa lätkää. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, mihin se olisi keväällä riittänyt. Käsittääkseni ongelmat alkoivat enemmänkin pelaaja puolella ja se heijastui kaukaloon, kun kesken kauden kopiin asteli muuan Caloun. Henkilökemiat eivät kohdanneet valmentajan ja ilmeisesti silloisen joukkueenkaan kanssa mm. Lappeenrannassa Lehkonen ja Caloun lähtivät kesken pelin koppiin "neuvottelemaan" ja pelillinen pannukakku oli valmis. Mutta se siitä. Menneen talven lumia....