Jääkiekkoon ja HIFKiin liittymättömistä syistä johtuen eilen menin katsomaan ensimmäistä matsia sitten toissakauden.
Ensimmäistä kertaa elämässäni lähdin kesken pois - toisen erän jälkeen. Aiemmin olen heittänyt pahan silmän jopa niille, jotka lähtevät puoli minuuttia ennen summeria kaljajonoihin.
Yksittäisillä pelaajilla oli yritystä, ei siinä mitään. Mutta järkyttävän huono avauspelaaminen, vauhdin puute ja siltikin harhasyöttöjen määrä, kiekonmenetykset, kiekon "tuonti" ylös ja ylipäänsä täydellinen ajatuksen puute teki pelin katsomisesta ei piinaavaa, vaan lässähtänyttä myötähäpeän tunnetta tuottavaa ja yksinkertaisesti äärimmäisen tylsää katsottavaa. Rikkonainen, kiekonmenetyksiä täynnä oleva keskialueella tapahtuva sutiminen satunnaisine pitkäkiekkoineen oli järkyttävää katseltavaa iloisen, vauhdikkaan ja juonikkaan junnujen mm-joukkueen matsien jälkeen.
Sport pelasi sekin huonosti, mutta vähemmän huonosti kuin HIFK.
Ainoa valopilkku oli se totuuden hetki kun 2. erän lopussa, ennen poistumista hallilta, ehdin kuulla erätaukohaastattelun alun joltain HIFKin pelaajalta: "Eka erä pelattiin tosi huonosti ja tää toka erä melkein yhtä huonosti".
Tosiasioiden myöntäminen on viisauden alku.
Ensimmäistä kertaa elämässäni lähdin kesken pois - toisen erän jälkeen. Aiemmin olen heittänyt pahan silmän jopa niille, jotka lähtevät puoli minuuttia ennen summeria kaljajonoihin.
Yksittäisillä pelaajilla oli yritystä, ei siinä mitään. Mutta järkyttävän huono avauspelaaminen, vauhdin puute ja siltikin harhasyöttöjen määrä, kiekonmenetykset, kiekon "tuonti" ylös ja ylipäänsä täydellinen ajatuksen puute teki pelin katsomisesta ei piinaavaa, vaan lässähtänyttä myötähäpeän tunnetta tuottavaa ja yksinkertaisesti äärimmäisen tylsää katsottavaa. Rikkonainen, kiekonmenetyksiä täynnä oleva keskialueella tapahtuva sutiminen satunnaisine pitkäkiekkoineen oli järkyttävää katseltavaa iloisen, vauhdikkaan ja juonikkaan junnujen mm-joukkueen matsien jälkeen.
Sport pelasi sekin huonosti, mutta vähemmän huonosti kuin HIFK.
Ainoa valopilkku oli se totuuden hetki kun 2. erän lopussa, ennen poistumista hallilta, ehdin kuulla erätaukohaastattelun alun joltain HIFKin pelaajalta: "Eka erä pelattiin tosi huonosti ja tää toka erä melkein yhtä huonosti".
Tosiasioiden myöntäminen on viisauden alku.