Warrington
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- HIFK
Ei Törmänenkään ole omasta ideologiastaan luopunut vaan IFK pelaa edelleen nopeaa kääntöpeliä enemmän kuin kiekkokontrolli peliä. Mitä olen nyt seurannut niin useimmat hitaat lähdöt IFK saa tuhottua alkuunsa kun pelaaminen jollain tavallaa vaikuttaa passiivis-aggresiiviselta. Paineistetaan kun on paikka ja kunnolla, jos ei ole niin laskeudutaan tiiviseen träppiin. IFK on silti alkanut käyttämään viivelähtöjä jonkun verran, mutta ei hallitse IFK:n pelaamista ja hyvä niin.
Christiano Ronaldo sanoi nyt vasta julkaistussa dokumentissaan, että se on aivan sama pelaatko hyvin vai huonosti kun voitat pelejä. Kukaan ei muista sitä suoritusta vaan voitot muistetaan aina.
Nimenomaan Törmäsen pelitapa rakentuu edelleen nopeaan kääntöpeliin, mutta variaatiota tuohon pelitapaan on tullut mm. avauspelin osalta. Ja tämä variaation tuominen pelitapaan on ollut yksi omista (ja varmasti muidenkin?) suurimmista huolenaiheista / toiveista Törmäseen kohdistuen. Raa'asti sanottuna vain voitto merkitsee, mutta kyllä pitkässä juoksussa myös pelillä on merkitystä, kuten viime kaudella IFK:n talvikausi sen osoitti. Toki tuo heikko talvi ei viime kaudelta johtunut pelkästään pelitavan sulamisesta, vaan siinä oli taustalla myös muita seikkoja.
Viime maajoukkue taukoa edeltävissä peleissä HIFK, HPK:ta ja Bluesia vastaan avasi peliä puolustusalueelta ajoittain jopa upealla tavalla, esimerkkinä pakki avaa lyhyen syötön sentterille tai laitaan, josta välittömästi levitetään peli painottoman puolen laitahyökkääjälle joka on irronnut jo hieman aiemmin viisikosta, kuitenkin ollen sen verran alhaalla että pienellä rytmityksellä saadaan rakennettua rintamahyökkäys. Tässä erona alkukauteen on se, että aiemmin HIFK:n pakki avasi lähes poikkeuksetta kiekon sille laiturille joka oli kirmannut jo vastustajan siniviivalle, ja kiekon saatuaan tämä laituri oli yksin ylittämässä vastustajan siniviivaa, tai dumppaamassa kiekkoa päätyyn, jolloin hyökättiin lähes aina reilusti alivoimaisena, ja pahimmillaan tuo laitahyökkääjä oli seisovana vastustajan sinisellä, jolloin pakkien haastaminen oli lähes mahdotonta. Edelleen mm. viime peleissä tämä skenaario ei toteudu jatkuvalla syötöllä, en tiedä onko kyseessä Törmäsen tietoinen päätös avata peliä eri tavalla eri tilanteissa jopa pelin sisällä (tuskin) vai onko kyseessä kasvukivut vanhaan pelitapaan nähden.
Kuitenkin huolestuttavaa on se, miten tuo nykyinen peli toimii kärkipään joukkueita vastaan kuten Tapparaa, Kärppiä ja Lukkoa, joita vastaan ei ole enää pelaajamateriaali ylivoimaa. Lukko kaadettiin alkukaudesta ihan hyvällä pelillä, samoin Kärpät, mutta tuossa pelissä Kärpät oli selkeästi kuskin paikalla ja vei selkeästi maalipaikat. Lisäksi mun muistikuva kertoo että hyvin träppääviä / keskialuetta sumputtavia joukkueita vastaan meillä on ollut tällä kaudella ongelmia. Tämän viikon torstaina on kova testi vastassa eli Tappara, joka pyrkinee vieraskaukalossa avaamaan omaa peliä viiveellä ja kiekon menetettyään pyrkii sumputtamaan keskialueen tukkoon. Jännä nähdä pyrkiikö HIFK tällöin avaamaan peliä edelleen nopeasti jopa sillä uhalla, että nopeasti ylöspäin pelattu kiekko hävitään vastustajan keskialueen sumppuun, vai lähdetäänkö avaamaan peliä organisoidusti ja hyökkäämään viisikolla keskialueen yli.
Tässä tuli nyt jonkin verran turinaa pelitavallisista asioista, mutta eiköhän tämänkaltaisellakin keskustelulla ole täällä paikkansa. Usein sanotaan että jääkiekko on edelleen pelaajien peli mikä pitää tietyissä asiayhteyksissä paikkaansa, mutta kyllähän jääkiekko on etenkin Euroopassa mennyt jatkuvasti taktisempaan suuntaan, sekä hyvässä että pahassa. Ilman yhtenäistä joukkuetta ja ilman hyvää tai edes kohtalaista pelaajamateriaalia ei voi edelleen Liigassa pärjätä, mutta myöskään ilman toimivaa pelitapaa ei voi pärjätä, kuten mm. valmentajavelho Sormunen tämän meille aikanaan näytti.
Viimeksi muokattu: