Peliesitykset kaudella 2014–2015

[-Kantor-]

Siihen että näin tapahtuu nyt jo eli muiden peli paranee ja osaavat koko ajan pelata paremmin Hifkiä vastaan (kova paineistus ja karvaus pakeille) eikä Hifkin pelitavassa näy mitään muutosta parempaan.

Mielenkiintoinen väittämä ja toki olet oikeutettu mielipiteeseesi. Itse en kyllä millään muotoa näe asioita tällä tavalla. Oman alueen pelaamiseen jämäkkyyttä ja erikoistilanteisiin petrausta, niin näen, että IFK on kevyesti yksi vaikeimmin voitettavista joukkueista tässä sarjassa.

 

[Jymäkkä]

Onneksi en ole yksin. En nähnyt kokonaan eilistä peliä, mutta sen mitä näin oli samaa kuin ennenkin tällä audella: vauhdikasta ja hyökkäävää kiekkoa, jossa ei pelätä epäonnistumisia. Miettikää nyt oikeasti: IFK on sarjassa käytännössä toisena ja on tehnyt eniten maaleja pelaamalla aktiivista ja hyökkäävää jääkiekkoa, ja jengi muistelee täällä, että kyllä se Petu Matikainen sentään yritti Meidän Peliä.

Meidän Vitun Peliä.

Oikeasti?

No ei nyt lueta kuin piru raamattua. Ei täällä paskansyöjää tai meidän peliä kaivata, mutta kontrolloitujen hyökkäysten puute mietityttää. Toivoisi, että tultaisiin ylös koko hyökkäysketjun voimin, joskus jopa rintamana, sen sijaan, että ainoa käytössä oleva keino on kuljetukset ja pitkät avaukset. Ei nuo tarkoita suoraan seisoskelua ja neppaamista pahimman meidän pelin tyyliin. Puolustuspelissä vituttaa tällä hetkellä viivan antaminen liian helposti niin tasakentällisin kuin alivoimallakin. Pakit peruuttavat pahimmillaan veskarin syliin, kuten eilisessä 2-3 maalissa, vaikka kyseessä oli oikeastaan vaaraton 2-2 hyökkäys.

 

[Red Machine]

Eilistä peliä ei kannata pitää liian tiukkana 'malliesimerkkinä' HIFK:n pelistä. Stögö ja pelaajatkin totesi, että mm. toinen erä oli silkkaa itseään.

Karvauspeli ja vastustajan ohjaaminen ei toiminut kauhean hyvin eilinen. Perusvirhe eli viisikon etäisyydet oli myös poskellaan. Nämä ovat kuitenkin toimineet parhaimmillaan hyvin. Nyt kaivataan vain tasaisuutta otteisiin.

Stögölle risuja: pelitavan variaatioita kaivataan edelleen. Tuo yksinkertainen ei pitkälle kannata. Vai haetaanko tässä projektin ekan vuoden tasoa mitä päivitetään tulevina kausina? En usko itse tähän.
Jatkuvat kenttämuutokset+"rotaatiokierrätys" kääntyy itseään vastaan. Täällä jotkut halusivat Ikosta ylempiin kenttiin kun kaverilla homma toimi. Itse katson mielummin toimivia kenttäkokonaisuuksia. Esim: Ikonen-Nykopp-Partanen toimi hyvin, Partasta vaan niskasta kiinni ja kurinpalautusta jos lähtee sooloilemaan liikaa.

Joko kohta voitas antaa sille Lankisellekin peliaikaa? Vai tehdäänkö narrit a'la Riksmanin kanssa ja peluutetaan puhki-rikki-pikspakspoks?

Lopuksi fyysisyydestä. Sillon kun Kojo veti täällä, äijällä oli ns. normaali fyysinen aspekti pelissä mukana. Mutta kun se pelitapa toimii JA jengissä on fyysisestä pelistä diggaavia, peli on fyysistä. Sillon ei vältelty jäähyjä mutta ei ylikorostettu fyysisyyttäkään. Kuittivihkokin löytyi. Kiteytyksenä: pelaajat kyllä taklaa jos pelitapa toimii ja ei sitä ns. kiellä. Stögön tapa taiteilee jossain tossa välillä, pelaajista 1/3 kykenee fyysisempään peliin. Miettikää: Lennu-Ahtola-Wärn. Ei noita kundeja tarvinnut ohjeistaa "ja hei taklatkaa kundit sitte!!"- tyylillä. Selkärangasta se lähti KUN pelitapa toimi ja suosi sitä.

Ps. Zaborsky oli eilen ainoa joka meinasi kuumentua ja lähteä kuittaamaan sitä kun pelsupakki veti poikkarilla selkään laitaa vasten. Hihkuin riemusta mutta tunsin surua myös: tähän on tultu. 'Omia' ei kiinnostanut.

 

[KwutsNI]

No ei nyt lueta kuin piru raamattua. Ei täällä paskansyöjää tai meidän peliä kaivata, mutta kontrolloitujen hyökkäysten puute mietityttää.

No, ajattelin vähän kärjistää ja herätellä. Mua vähän vituttaa se loputon negatiivisuus ja muistojen kultaaminen, joka täällä on vuodesta toiseen käynnissä. Ennen oli kaikki paremmin, ja kaksi vuotta Matikaisen lähdön jälkeen Matikaista haikaillaan takaisin. Kojoa potkittiin ulos kolme vuotta (miinus yksi kuukausi), nyt hän on super-taikaviitta, jonka aikana peli oli aina viihdyttävää, ja oltiin fyysisiäkin. Esimerkkinä alla oleva lainaus:

Lopuksi fyysisyydestä. Sillon kun Kojo veti täällä, äijällä oli ns. normaali fyysinen aspekti pelissä mukana. Mutta kun se pelitapa toimii JA jengissä on fyysisestä pelistä diggaavia, peli on fyysistä. Sillon ei vältelty jäähyjä mutta ei ylikorostettu fyysisyyttäkään. Kuittivihkokin löytyi. Kiteytyksenä: pelaajat kyllä taklaa jos pelitapa toimii ja ei sitä ns. kiellä. Stögön tapa taiteilee jossain tossa välillä, pelaajista 1/3 kykenee fyysisempään peliin. Miettikää: Lennu-Ahtola-Wärn. Ei noita kundeja tarvinnut ohjeistaa "ja hei taklatkaa kundit sitte!!"- tyylillä. Selkärangasta se lähti KUN pelitapa toimi ja suosi sitä.
.

Tein haun kauden 2010-11 peliesitykset ketjusta (vanhimmat saattavat muistaa, että tuolla kaudella valmensi Kari "Kojo" Jalonen). Lainauksia (boldaukset minun), lisää löytynee tarvittaessa:

Jos oli tarkoitus pelata kärppäneppailua, miksi joukkueessa on Liivik, Wärn, Kanki, Melart ja kumppanit?

Samaa mieltä ollaan varmaan kuitenkin siitä, että eilisen puolustuksen fyysisyys ei tule riittämään playoffeissa

Peli tiivistyy ja etenee koko ajan kevään suuntaan eli fyysisyys lisääntyy. Pleijareissa mukaan tulee sitten vielä pikkusiat, rottailu ja suoranainen 'lähetsä siitä hyvällä vai pahalla?'- touhut. Henk.koht. mä pelkään hieman myös sitä, ettei HIFK:lta löydy tarpeeksi sitäkään puolta tällä kaudella. Puhumatta sitten tarvittavasta fyysisyydestä.

No, ei ole tarkoitus hyökätä ketään yksittäistä nimimerkkiä kohtaan (siksi poistin nimet lainauksista). Tämä on ihan yleinen piirre tällä palstalla tai ainakin tässä osiossa. Olenko minä ainoa, joka muistaa, kuinka paljon Kojon pelityyliä haukuttiin suunnilleen hänen aloittamisestaan Jokerit-sarjan seitsemänteen peliin saakka? Kuinka unettavaa neppailua se oli, ja kuinka jengi veti kolmannet erät käsijarru päällä? Tai kuinka kuraa oli Matikaisen kausi alusta loppuun, vaikka tulokset olivat välillä hyviä? Varmaan kahden vuoden päästä muistellaan, kuinka kova oli Summasen IFK vm. 2013-2014.

No, kukin taaplaa tyylillään. Henkilökohtaisesti olen pitänyt siitä kiekosta, jota IFK on tällä kaudella esittänyt. Se on ollut taidokasta, hyökkäävää, aktiivista. Mukana on ollut upeita yksilösuorituksia, ja joukkue nousee kerta toisensa jälkeen tappioasemasta voittoon. Siksi olen päättänyt nauttia näistä peleistä ja voitoista tässä ja nyt, murehdin sitä puolivälierien 0-4 -tappiota Tapparalle kun sen aika koittaa.

Lisätään vielä yksi lainaus. Tätä on hyvä lueskella, jos joulukuussa ahdistaa IFK:n peli. Kirjoitettu 30.12.2010:

1. Nokka
Repsahdin itsekin siihen illuusioon, että Nokan pelikirja olisi tällä kaudella jotenkin toimiva. No, näinhän asia näytti olevan syksyllä, mutta veikkaan, että suurin syy IFK:n lentoon oli se, että IFK oli päässyt treenaamaan samalla jengillä about kaksi vuotta ja muut joukkueet olivat syksyllä vasta hiomassa kuvioitaan. Syksy on ohi, ja nyt palataan arken: Turpaan tulee jengiltä kuin jengiltä, vaikka joukkue on hyvin rakennettu. Fakta on se, että muiden jengien peli alkaa kulkea vasta nyt, IFK ei tästä enää kehity. Nokan isoin ongelma on sama kuin aikaisempina vuosina: Hän ei kykene reagoimaan pelinsisäisiin asioihin mitenkään. Jos vastustaja tappaa Nokan pelikirjan, ei mitään plan B:tä ole olemassa. Kevättä ajatellen ainakin omat turhat toiveeni ovat karisseet. IFK ei tule taistelemaan mestaruudesta tälläkään kaudella.

2. Ykkösveskari
Nybari otti ison ja tietoisen riskin palkatessaan Riskmanin ykköseksi. No, Riskmanin varaan on turha rakentaa yhtään mitään, mutta on se perkele kumma, jos IFK menee kevään loppuun kakkosveskarilla. Se ei yksinkertaisesti riitä.

3. Ville Peltonen
Tami sanoi Kalpa-pelissä, että Villen ansiota on 95% IFK:n noususta. Itse olin Kalpa-pelin jälkeen hieman maltillisempi, mutta niin se vaan taitaa olla, että Villen mukana noustaan ja kaadutaan. Tänään Villeltä normaalia paskempi peli, ja takkiin tuli. IFK:lla ei yksinkertaisesti ole Villen (ja Kuhdan) lisäksi ratkaisijoita.

4. Fyysisyys
IFK häviää tällä kaudella fyysisyydessä jengille kuin jengille. Ainoat puhtaat paperit fyysisyydestä saavat nelosketju + Lennu +Wärn. Pakiston osalta ainoa fyysinen pelaaja oli tänään vaihtoepenkillä. Sokerina pohjalla, pakistossa seikkailee kaksi Pikku Koota, joista varsinkin tämä pienempi vesseli, joka tuo syvyyttä leveyteen ja rotaatiopotentiaalia, on surkuhupaisaa katsottavaa. Alas on vajottu.

 

[Red Machine]

KwutsNI: hyvää pohdiskelua, noinhan se menee. Romantisointi jälkikäteen on kuitenkin aika luonnollista, varsinkin vaikeina aikoina. Mestaruudesta oli niin kauan, Trio Rikolliset pleijaribuumissa, MG-Kibe-Ville...se kaikki oli vain niin täydellistä. Todellisuudessa edes legendaarinen -98 jengi ei ollut aina HIFK:n näköinen.

To err is human. Paitsi JA:n HIFK- osiossa :)

 

[Stigu]

Lisätään vielä yksi lainaus. Tätä on hyvä lueskella, jos joulukuussa ahdistaa IFK:n peli. Kirjoitettu 30.12.2010:

Kuka palstalainen on voinut kirjoittaa näin hienon viestin? Tekstistä paistaa asiantuntemus, kokemus, fiiksuus, ja aito IFK-rakkaus!

Joo, noi oli fiilikset joulun 2010 aikoihin, mutta täytyy muistaa että alla oli Nokan kaksi paskakautta. Lisäksi, hän ei mielestäni osannut reagoida pelinsisäisiin asioihin, vaan meni samalla sapluunalla alusta loppuun. Peli tosin kehittyi joulusta, mutta mielestäni joukkue ja peli hitsautuivat vasta tuon kuuluisan Narri-sarjan jälkeen. Fyysisyyttäkin jengistä löytyi, mutta olihan siellä jo joulukuussa 2010 potentiaalia.

Jos verrataan Stögön nykytilannetta tuohon mestarikirjoitus-aikaan, niin kyllähän nuo ongelmat ovat melko lailla samat tällä hetkellä, tosin muutamalla poikkeuksella:

1. Stögöllä on selkeä pelitapa, mutta se on 1970-luvulta. Tosin pleijareissa voi hyvinkin pärjätä ainakin jonkin aikaa tuollakin ajokoirakiekolla.
2. IFK:lla on hyvä ykkösveskari, muttei kakkosveskaria
3. Joukkueessa ei ole villepeltosta. Tosin Söde käy hyvin tuuraajasta.
4. IFK häviää fyysisyydessä melkein jokaiselle jengille. Erona Nokan kauteen on se, että Nokka (muistaakseni) indikoi, että ennenkuin jengi voi olla fyysinen, pitää pelitavan olla kunnossa.Nokan jengissä oli kaksi kappaletta pikku-Koo-pakkeja. Nykyjengissä on seitsemän kappaletta puolustuksen kääpiöitä.

Ja ymmärrän toki KwutsNIn pointin: Nykyjengikin voi pärjätä, mutta kyllähän se vaatii helvetisti tähtien oikeaa asentoa ja myös tuuria pleijarivaiheesa

 

[Liikkuva Maski]

Toi fyysisyyden puute on kyllä aika mielenkiintoinen juttu. Jengistä löytyy Kuparista, Partasta, Nykoppia, Ikosta, Luttista, Elkinsiä, Lambergia, Grillimestaria... hyökkäyksessähän sitä pitäisi olla itseasiassa aika paljonkin. Puolustuksessa se sitten tosiaan näkyy jo pelaajistoa katsellessa ettei sitä kokoa ja ilkeää pelaamista sitten löydykään. Grilli sitä välillä yrittää kanavoida avojäähakujensa avulla, mutta ne ei ihan ymmärrettävästi sitten aina osu. Ongelmia on:

1 - Vaikka kaikki edellytykset on hyökkäyksellä lennumaiseen tykitykseen, ei sitä nähdä. Meidän fyysisyys näkyy ainoastaan kulmapelissä ja muissa vääntötilanteissa. Voisi ajatella, että meidän fyysisyys on "oikeanlaista fyysisyyttä", jolla ei tule niitä ylilyöntejä ja sitä kautta jäähyjä. Onnistuneet taklaukset kuitenkin nostavat joukkueen taisteluintoa aina silmissä ja sitä kautta peli tottakai paranee kun nostetaan tunnelmaa ja fanit saadaan huutamaan.
2 - Mututuntumalla heitän, että jo se että Lamberg on poissa kaukalosta vähentää myös muiden jätkien taklauksien hakuja. Joku voi vaikka tutkia jotain tilastoja jos huvittaa, mutta siltä se näyttää ainakin mun silmiin. Sytyttäjän puute? Ei pitäisi jäädä kiinni yhdestä kaverista, mutta...
3 - Tepon taantuma. Alkukaudesta otti kovasti sitä sheriffin roolia, jakamalla nyrkkiä ja poikkaria maalin eessä. Puolustuksen loukkaantumisten ja Honkaheimon surkeuden myötä liika vastuu nuorella pojalla pisti peliesitykset laskuun ja parissa viime matsissa on kyllä pelottanut kun on kaveri ollut jäällä. Back to the basics.

Barker näyttäisi kyllä ihan hyvältä, kokoa on ja kyllä taitoakin jos vaan huvittaa pelata. Toisaalta jengissä on kyllä silminnähden loistava team spirit ja jos sinne yks löysäilijä koppiin ilmestyis ilman nöyryyttä niin voisi olla nopeesti perseestä.

 

[F#21]

Toi fyysisyyden puute on kyllä aika mielenkiintoinen juttu. Jengistä löytyy Kuparista, Partasta, Nykoppia, Ikosta, Luttista, Elkinsiä, Lambergia, Grillimestaria... .

Noistakaan ei oikeasti taklaajia ole kuin Kuparinen, Lamberg ja Grillfors. En ymmärrä miten Nykopp on näihin listauksiin ajautunut, hän on ennemmin hyvin liikkuva ja tulevaisuudessa kiekollinen pelaaja. Ikonen on lähinnä hyvin liikkuva työmyyrä, ei niinkään taklaaja. Luttinen yrittää taklata, mutta usein hän ei ehdi tilanteisiin tai taklausvoima ei ole kummoinen. Partanen ja Elkins voisivat olla ahkerampia tällä saralla, mutta jotenkin tuntuu että ainakin Elkins säästelee taklauksia, jotta hän voi pelata enemmän. Pitää muistaa että taklauspeli on myös fyysisesti erittäin kuluttavaa. Partanen taklaa silloin tällöin, mutta ei ilmeisesti sisäistä itselleen tätä roolia.

 

[Liikkuva Maski]

Noistakaan ei oikeasti taklaajia ole kuin Kuparinen, Lamberg ja Grillfors. En ymmärrä miten Nykopp on näihin listauksiin ajautunut, hän on ennemmin hyvin liikkuva ja tulevaisuudessa kiekollinen pelaaja. Ikonen on lähinnä hyvin liikkuva työmyyrä, ei niinkään taklaaja. Luttinen yrittää taklata, mutta usein hän ei ehdi tilanteisiin tai taklausvoima ei ole kummoinen. Partanen ja Elkins voisivat olla ahkerampia tällä saralla, mutta jotenkin tuntuu että ainakin Elkins säästelee taklauksia, jotta hän voi pelata enemmän. Pitää muistaa että taklauspeli on myös fyysisesti erittäin kuluttavaa. Partanen taklaa silloin tällöin, mutta ei ilmeisesti sisäistä itselleen tätä roolia.

Viittasin tolla listalla nyt enemmän ihan siihen yleiseen fyysisyyteen, mutta tottahan sä tosta taklaamisesta puhut. Nykoppilla olis kaikki edellytykset pelata kiekollisen pelin ohella erittäin fyysisesti, sillä vauhtia on ja kokoa myös. Välillä näkyy myös merkkejä orastavasta ilkeydestä jäällä, ja se pitäis käyttää hyödyksi. Sillon kun Elkins harvoin sattuu taklaamaan niin osuu kyllä todella kovaa. Partasella on ihme tarve olla pelkkä kiekollinen taituri, ja näyttää melkeen siltä että ei tiedä sen olevan mahdollista jos myös taklaa ja pelaa fyysisesti.

 

[JoharinCrosby]

Aika kultaa suihkut. HIFK ei ollut kaudella 2010-2011 runkosarjassa mitenkään erityisen fyysinen. Olisi kiva kuulla lisää tälläisestä myyttisesta joukkueesta, joka ajelee aina taklaukset isossa kaukalossa loppuun. Taklaukset nykyisessä eurooppalaisessa kiekossa ovat katoava ominaisuus. Taklaaminen liigassa, jossa luistelunopeus on euroopan nopeinta, on aina iso riski. Taklaaminen hyökkäysalueella avaa vastustajille ovia nopeisiin vastahyökkäyksiin ja pahimmillaan johtaa oman pelaajan ulosajoon puhtaan niitin seurauksena. En minä katso HIFKn pelejä viihtyvyyden tai hienojen suoritusten takia, vaan rakkaudesta seuraan ja lajiin. Jos haluan katsoa fyysistä ja taidokasta kiekkoa, katson änäriä.

Pelitavallisista asioista en ole huolissani. HIFK on luonnut jokaisessa pelaamassaan ottelussaan (pl. Lukko vieraissa) enemmän maalipaikkoja kuin vastustaja. Hyökkäysten nopea kääntäminen ja lukuisat riistokiekot tuottavat maalipaikkoja joka pelissä. Väitän että viivelähtöjen vaikutus olisi ollut ennemmin negatiivinen, kuin positiivinen.

Ketjuun liittymättömänä huomiona on tämä jatkuva negatiivinen asenne HIFKn tekemiseesn. Tuodaan vain negatiivisia asioita ylös ja positiiviset asiat jätetään mainitsematta. Tämä sama toistuu jokaisen joukkueen hiekkalaatikoilla, sekä mediassa. Miksi meitä kiinnostaa enemmän epäonnistuminen kuin voittaminen?

 

[WPK]

... ...
Ketjuun liittymättömänä huomiona on tämä jatkuva negatiivinen asenne HIFKn tekemiseesn. Tuodaan vain negatiivisia asioita ylös ja positiiviset asiat jätetään mainitsematta. Tämä sama toistuu jokaisen joukkueen hiekkalaatikoilla, sekä mediassa. Miksi meitä kiinnostaa enemmän epäonnistuminen kuin voittaminen?

Esim. siksi, että haluamme oman suosikin olevan niin kovassa tikissä, että mestaruus on varma eikä kaukaisesti mahdollinen vain kun kaikki taivaanmerkit sattuvat olemaan kohdillaan. On keskimäärin mukavampaa voittaa kuin hävitä ja sen takia toivomme , että kaikki havaitut puutteet korjataan , ettei jäisi mitään teoreettista estettä tai uhkatekijää estämään joukkueen menestymistä. Toisin sanoen olemme niin kiinnostuneita juurikin voittamisesta, että sen takia emme suvaitse (varsinkaan toistuvia) epäonnistumisia kaukalossa, kaukalon laidalla tai toimistolla. Rahaseura HIFK:n pitää pystyä dominoimaan liigassa, koetut ynnä muu sijoitukset ymmärrettävästi ruokkivat negatiivisuutta.

No tämä oli vain yksi lähestymistapa kysymyksesi aiheeseen. Kyllähän kiitosta pitäisi osata antaa, kun aihetta on ( on tälläkin hetkellä). Tuossa on varmasti oppimista itse kullakin. Mutta HIFK:n täydellisyyteen siis pyritään, se on selvä ;)

 

[Johannes]

2-1 maalissa etäisten havumetsien pelitapaa käytettiin onnistuneesti. Grillfors avasi Kupariselle omalta alueelta suoraan vastustajan siniselle, josta Kuparinen jatkoi kiekon yhdellä kosketuksella täydessä vauhdissa punaisen kohdalla luistelevalle Blomqvistille. Tämä palautti kiekon Kupariselle, valelaukaus ja syöttö takaisin Blomqvistille, joka tekee maalin. Ei pelitavalla väliä, jos toteutus onnistuu yhtä hyvin kuin esimerkkini maalissa.

Miten niin ei ole positiivisuutta mukana. Luetaan viestejä, kiitos. Minusta täällä esitetään ihan rakentavaa kritiikkiä ja melko rauhallisesti viestien omia mielipiteitä, kukin tyylillään.

HIFK:n peli ei kulje 60 minuuttia, mutta usein sen verran ottelun aikana, että voitamme pelin. Usein Husso pitää meidät pelissä ja jättää mahdollisuuden kenttäpelaajille tehdä voittoon tarvittavat maalit. Av-peli on ollut iso miinus, eikä ylivoimassakaan ole kehumista. Kehitystä pitää tulla koko ajan pienin askelin kohti playoffeja ja kehittämisen kohteita on aika paljon. Joukkue pitää rakentaa loppuun saakka, ainakin pelikelpoinen kakkos-mv on löydettävä ja yksi kokenut pakki, jos ja kun Honkaheimosta ei ole top6-puolustajaksi. Pelaajien terveystilanne ratkaisee aika paljon 1. helmikuuta lähtien ja sille faktalle ei voi tälläkään kaudella mitään.

 

[Tpip]

1. Stögöllä on selkeä pelitapa, mutta se on 1970-luvulta. Tosin pleijareissa voi hyvinkin pärjätä ainakin jonkin aikaa tuollakin ajokoirakiekolla.

Stögön jengeillehän on ollut hyvinkin tyypillistä, että syksy vedetään kohtuullisen vihkoon, mutta pleijareissa jengit ovat olleet parhaimmillaan. Nyt vedetään jo syksyllä liigan toiseksi parhaalla ppg:lla. Keväällä sitten parhaalla.

Jokojokonakit? Ei nyt vielä.

 

[Sleep]

Meidän hyökkäys on ihan älyttömän kova, todella kivikova. Maaleja mätetty varsinkin kotona urakalla ja ties monetta kertaa kolmannessa erässä ohi. Maaleja juhlitaan, vastuuta otetaan ja peliä yritetään pienessä tilassakin rakentaa. On ollut todella hienoa katsella pelejä tällä kaudella. Miettikää kuinka vähän laitavääntöjä ollut viime kausiin verrattuna? Todella, todella vähän. Vieläkin on ihmisiä jotka negaavat ja murjottavat että peli ollut mukamas paskaa mutta siellä on jo peiliin katsomisen paikka. Koska peli on oikeasti ollut 60 min kontrollia? Onneksi ei edes ole, enkä ole nähnyt muilta jengeiltä samaa. Jääkiekko on vahvasti momentum-peli.

Puolustus voisi toimia paremmin, mutta vastustajat ovat alkaneet prässäämään todella korkealta - tosin se kostautuu vastustajalla juuri yleensä kolmannessa erässä. Puolustus on myös tukenut hyökkäystä erinomaisesti. Yksi isäntä ja kakkosveska ja se on siinä.

 

[douppi]

Ketjuun liittymättömänä huomiona on tämä jatkuva negatiivinen asenne HIFKn tekemiseen. Tuodaan vain negatiivisia asioita ylös ja positiiviset asiat jätetään mainitsematta. Tämä sama toistuu jokaisen joukkueen hiekkalaatikoilla, sekä mediassa. Miksi meitä kiinnostaa enemmän epäonnistuminen kuin voittaminen?

Lähinnä tässä nyt on vaan huolenaiheena ollut tuo heikohko puolustaminen, oman maaliedustan pehmeys ja av-peli, joiden hyvää suorittamista on yleensä pidetty menestyvien joukkueiden yhteisenä tekijänä. Haluan myös katsella vähän noiden tulosten taakse, ja miettiä sitä, mitkä asiat täytyy laittaa kuntoon mahdollisimman pian, jos halutaan menestyä keväällä.

En odota että peli on valmista vielä marraskuussa, mutta odotan Törmäsen työkalupakista muutakin kun pystykoohottamista ja päätykiekkoa, koska uskon että esimerkiksi Dufvan Lukko, Marjamäen Kärpät, Ahon JYP tai vaikkapa Virran KalPa keksivät kyllä keinot noihin yksinkertaisuuksiin. Mutta onneksi vielä ei olla poffeissa, ja onneksi Törmäsellä on siis aikaa vielä kehittää IFK:n peliä, jos/kun sinne poffeihin päästään. Uskon että tälläkin koohottamisella ollaan 6-sakissa, koska maalintekovoimaa on 4:ssä kentässä. Poffeissa peli muuttuu puolustavammaksi (kukaan ei varmaan tiennyt tätä), ja silloin ei riitä pitkälle se, että vaan hyökätään ja jätetään puolustaminen toisarvoiseksi.

Positiivista: IFK on tehnyt hyvin maaleja, ja sen ansioista on voitettu noita pelejä onneksi ihan hyvällä prosentilla. Maaleissa keskiarvo on 22 pelin jälkeen n. 3,3 tehtyä ja n. 2,6 päästettyä/ottelu. Piste ka. on 1,77, mihin voi myös olla tyytyväinen. Eli ihan positiiviselta nuo luvut nyt ainakin näyttää.

Positiivista osa 2: Tykkään suoraviivaisesta pelityylistä, kunhan joukkue on riittävästi puolustusvalmiudessa, ja hyökkäämistä ei tehdä jatkuvasti ns. puolustuksen kustannuksella.

 

[F#21]

En odota että peli on valmista vielä marraskuussa, mutta odotan Törmäsen työkalupakista muutakin kun pystykoohottamista ja päätykiekkoa, koska uskon että esimerkiksi Dufvan Lukko, Marjamäen Kärpät, Ahon JYP tai vaikkapa Virran KalPa keksivät kyllä keinot noihin yksinkertaisuuksiin. Mutta onneksi vielä ei olla poffeissa, ja onneksi Törmäsellä on siis aikaa vielä kehittää IFK:n peliä, jos/kun sinne poffeihin päästään. Uskon että tälläkin koohottamisella ollaan 6-sakissa, koska maalintekovoimaa on 4:ssä kentässä. Poffeissa peli muuttuu puolustavammaksi (kukaan ei varmaan tiennyt tätä), ja silloin ei riitä pitkälle se, että vaan hyökätään ja jätetään puolustaminen toisarvoiseksi.

Tarkoitat varmaan Ahon Blues vai Virtasen Jyp? ;)

Mä en usko että varsinkaan Virran KalPa muokkaisi peliään pleijareihin, en näe Virtaa sen verta hyvänä koutsina etttä osaisi opettaa jotain muuta kuin nykyistä pelitapaa. Ja mielestäni historia en osoittaakin.
Lukko ja Kärpät ovat edelleen omia mestarisuosikkeja, mutta pidän myös HIFK:ta erittäin hyvänä haastajana. Peli muuttuu tosiaan puolustavammaksi pleijareissa, mutta näkisin sen johtuvan siitä, että varotaan ylihyökkäämistä ja tilanteista ulos ajamista. Heitetään mielummin kiekko päätyyn punasen jälkeen ja luistellaan karvaamaan - tätähän HIFK tekee jo nyt runkosarjassa usein.

Pleijareihin olisi kuitenkin erittäin tärkeää saada erikoistilanteet kuntoon, kuten moni täälläkin on siitä maininnut. Tuolla alivoimaprosentilla ei päästä pitkälle! Ylivoiman 20 % on riittävä, mutta näkisin siihenkin olevan parantamisen varaan tuolla kokoonpanolla.

 

[M.Rönkkö-83]

Mun mielestä Hifk:n pelitapa on ollut viihdyttävä. Mielestäni nykyään touhotetaan liikaa pelikirjojen tai valmentaja velhojen perään. Mulle käy todella hyvin, että peli voitetaan hieman sekoillen esim. 6-3, sillä oman käsitykseni mukaan maalit ovat niitä, joita hallille mennään katsomaan. Niiden mukana tulee sitten tarvittava itseluottamus tehdä muita tunteita nostattavia tekoja kaukalossa. Joku viittasikin edellisissä viesteissä 2000-luvun alun Hifkiin, joka aiheutti lähinnä myötähäpeää yrittämällä pitää "brändiä" yllä. Ei pärjätty silloin pelillisesti ja lopulta hävittiin se hakemalla haettu tappelukin. Mä toivon vilpittömästi lisää mestaruuksia Hifk:lle ja jos se/ne tulee kauniita maaleja tehtaillen, niin kyllä kelpaa. Edellinen 13 vuoden väli oli liian pitkä!

 

[Johannes]

Törmäsen HIFK on voittanut 9/11 kotipeleistään, joista 7 kpl kolmen pisteen voittoja. Kotipeleistä on saatu 2,27p/ottelu. Jos olisin yhä kausikorttikatsoja, niin yli kahden pisteen keskiarvo kotipeleistä on ok tekemistä, kun käyt peleissä paikanpäällä.

Törmänen on kyllä valmentajana enemmän old school kuin tiukan pelikirjan toteutuksen vaatija. Siltä ainakin HIFK:n tekeminen kaukalossa näyttää. Ihan btw. HIFK on kotipeleissä todella surkea av-joukkue, Liigan kehnoin 11 kotipelin jälkeen ja prosentti on vain 71,05. 9/11 voittoa kotipeleistä on tuollaisen prosentin alivoimalla aika hyvin HIFK:lta.

 

[Saskatoon]

Tarkoitat varmaan Ahon Blues vai Virtasen Jyp? ;)
Lukko ja Kärpät ovat edelleen omia mestarisuosikkeja, mutta pidän myös HIFK:ta erittäin hyvänä haastajana. Peli muuttuu tosiaan puolustavammaksi pleijareissa, mutta näkisin sen johtuvan siitä, että varotaan ylihyökkäämistä ja tilanteista ulos ajamista. Heitetään mielummin kiekko päätyyn punasen jälkeen ja luistellaan karvaamaan - tätähän HIFK tekee jo nyt runkosarjassa usein.

Niin noh enemmän haluaisin nähdä sitä, että kiekko saataisiin kontrolloidusti alueelle sen sijaan että heitettäisiin päätyyn. Tuossa Pelicans-pelissä tuossa surkeassa tokassa erässä kiekko lyötiin poikkeuksetta päätyyn punaviivan jälkeen eikä hyökkäyspelistä tuntunut tulevan mitään. Toisaalta taas kolmannessa erässä päätykiekkoja viljeltiin vähemmän ja tuloskin oli paljon parempi.

 

[Warrington]

Miten niin ei ole positiivisuutta mukana. Luetaan viestejä, kiitos. Minusta täällä esitetään ihan rakentavaa kritiikkiä ja melko rauhallisesti viestien omia mielipiteitä, kukin tyylillään.
.

Tässä on viime sivuilla pääosin rakentava kritiikki ja keskustelu kaukana. Suurin osa käyttäjistä viime sivuilta on käynyt oksentamassa pahaa oloa kommentilla, liioitellut IFK:n ongelmat ja huonouden ''Väärin voitettu'' ''oltiin 50min huonompia Pelsuja vastaan'' jne. Sitten nämä negailijat eivät vaivaudu lukemaan vastauksia vaan keräävät Pasi Viherahomaisesti kiukkua taas ja tulevat aikanaan takas oksentamaan pahaa oloa. Valittaa saa ja pitääkin kun on aihetta, mutta liioittelu ja olemattomat perustelut... IFK:n perinteet huomioon ottaen negailu on jokseenkin ymmärrettävää.

Nojoo tällä en tuomitse tosissaan kaikkia vaan joitakin käyttäjiä jotka tekevät aina samaa. Käyttäjä KwutsNi toi hyvin esille Kojon aikaisia palsta kommentteja, eipä se Kojon aikanakaan älyttömän fyysistä peliä ollut ja pelitapakin oli pystysuuntaa. Kojon peli tosin kehittyi kevääseen mennessä, lähinnä viimeisellä kaudella.
Olisihan se mukavampi nähdä enemmän taklaava IFK, pitää vaan hyväksyä se että itse Liiga ei ole enää kovin fyysinen, ja taklaukset ja tunteet pitää tulla myös vastustajalta. Ja eipä se auta että lähes jokaisesta kovasta taklauksesta ajetaan ulos tai saa pelikieltoa.

Törmäsen ensisijainen tehtävä päävalmentajana on luoda voittava pelitapa ja joukkue, siinä hän on onnistunut. Pelin viihdearvo tulisi kuitenkin olla isompi, täysin sekavaa pelitapaa / peliä en silti allekirjoita. Enemmän tuota pelitapaa vaivaa yksipuolisuus. IFK:n alivoimasta on syytäkin olla huolissaan, hyvin pelataan tuloksellisesti 5v5 peliä kun noilla erikoistilanne lukemilla ollaan toistaiseksi kärkikahinoissa mukana. Ei se AV-lähde nappia painamalla toimimaan eli yksi fyysinen pakkikaan ei sitä vielä ratkaise, auttaisi toki. Husso on antanut joukkueelle mahdollisuuden voittaa tälläkin kaudella, mutta huippu maalivahti ei ole mielestäni ollut. On päästänyt yksittäisiä helpompia maaleja, tehnyt toki perään huipputorjuntojakin.

Ohan tää nyt aivan loistava tulos alkukaudesta kun ollaan sarjataulukossa P/O sijalla 2. Meillä oli pitkä sairaslista ja kokoonpanossa oli pahimmillaan Salmi, Moberg ja Heikkinen / Tarkkanen. Joukkueen ilme ja tila on aivan eri kun viime kaudella Raippa Summasen aikaan.

 

[Walkin]

Kyllä itse valitan sitä, että missä ne taklaukset on? Ei missään!? Onhan tuossa joukkueessa paljon hyvää ettei nyt joku luule, että täällä ollaan täysin tyytymättömiä tilanteeseen, mutta kyllä minun IFK:hon kuuluu tunne ja taklaukset ja se, että omia puolustetaan! Hyvää on paljon, ihan Liigan parhaita yksilöitä mm. hyökkäyksessä ja diggaan kyllä tuosta Törmäsen pelitavasta muuten, mutta kyllä mä nyt prkl haluan edes Nordiksella nähdä, että laidat ryskyisivät. Mutta ei ne vaan rysky, eivät ole ryskyneet moneen vuoteen mikä on erittäin sääli. Liivik, Petrell ja Wärn näitä kavereita on kyllä ikävä! Ja Melart tietty. Noilla lippuhinnoilla odotan, että saan vaatia myös tätä.

Mutta tilanne on paras sitten KJ:n aikakauden.

 

[Red Machine]

Walkin: täyttä asiaa. Eihän tässä kukaan kiistä voittojen tuomaa hyvää fiilistä. 3p on 3p vaikka oltais oltu 59:59 purjeissa.

Mutta hallilla ei viihdy enää kuten joskus. Sopan kaudesta eteenpäin 'til today meno on kuin sukulaisissa: hiljaista ja puuduttava. Mutta anti olla kun yksi setä(kutsun häntä tässä Lamberg- nimiseksi) alkoi riehumaan ja serkku(hänen nimensä olkoon Grilli) esitti makean vyötäröliikkeen ohi menevään kaveriin. Johan tuli elämää ja ääntä, tosin vain hetkeksi.

Kyllä tuollaisia aspekteja saa kritisoida ja itsehän en tylsyydestä enää maksa k-korttia, satunnaiset(lue: muuhun elämään sopivat) pelit käyn katsomassa, nyt la mm. Jyp matsi.

Alkaa kyllästyttää kun mitään ei saa sanoa, aina on negailija jne. No onneksi en ole ainoa, sen nyt kertoo jo katsojaluvutkin. Vinkki: halli täyttyy jopa tässä taloustilanteessa kun peli alkaa olemaan kiinnostavaa. Brändin logoa ei hylätä, kerran& alltid mutta senkin voi jättää vähemmälle jos.ei.nappaa.

 

[444]

Mutta hallilla ei viihdy enää kuten joskus. Sopan kaudesta eteenpäin 'til today meno on kuin sukulaisissa: hiljaista ja puuduttava. Mutta anti olla kun yksi setä(kutsun häntä tässä Lamberg- nimiseksi) alkoi riehumaan ja serkku(hänen nimensä olkoon Grilli) esitti makean vyötäröliikkeen ohi menevään kaveriin. Johan tuli elämää ja ääntä, tosin vain hetkeksi.

Hallilla viihtymättömyydestä voi toki syyttää joukkuetta, joka ei enää pelaa kuin 80-luvulla konsanaan. Toinen, mistä tuota kirkkomaista tunnelmaa voi lähteä syyttelehtimään, on se oma peilikuva. En mä kiistä, etteikö taklaukset ja vauhti sytyttäisi katsomossa, mutta ihan yhtä lailla fanit voivat psyykata toisiaan hyvään tunnelmaan. Ihan hyvin niitä käsiä voi hakata yhteen muulloinkin kuin maalin jälkeen tai huutaa voi muulloinkin kuin tuomarin jätettyä taas vierasjoukkueelle jäähyn viheltämättä.

Mutta eipä tästä sen enempää. Edellä pari nimimerkkiä ovat mielestäni hyvin niputtaneet omia fiiliksiäni tähän palstaan liittyen. Kun IFK-osiossa asiat eivät koskaan ole hyvin. En toki väitä, että aina pitäisikään, mutta kyllähän tää alkaa mennä jo tragikomedian puolelle; joukkue pelaa hyvin kaksi erää ollen toisen erän aivan purjeissa ja silti klaaraa 6-3 -voiton, ja yllättäen jengi vinkuu, kuinka oli taas väärin voitettu. Jos otteluiden katsominen tuottaa joka ikinen kerta noin kauheat traumat ja aggressiot, niin tehkää jotain muuta. Käykää lenkillä, panemassa puolisoa, juttelemassa naapurin mummolle, seuratkaa nauhoitusta eduskunnan täysistunnosta, ihan mitä tahansa muuta. Kun joka vitun asiaan ei suhtaudu niin negatiivisesti, niin asiat alkavat aueta ihan uudella tavalla. Kyllähän mäkin näen paskaa kiekkoa, jos asennoidun näkemään paskaa kiekkoa. Mutta entä jos en asennoidu? Kokeilkaapa. Tai mieluummin, älkää kokeilko, tehkää jotain muuta. Vaikka mikä minä olen muita opastamaan, aikuisia ihmisiä.

 

[Walkin]

Jos otteluiden katsominen tuottaa joka ikinen kerta noin kauheat traumat ja aggressiot, niin tehkää jotain muuta. Käykää lenkillä, panemassa puolisoa, juttelemassa naapurin mummolle, seuratkaa nauhoitusta eduskunnan täysistunnosta, ihan mitä tahansa muuta. Kun joka vitun asiaan ei suhtaudu niin negatiivisesti, niin asiat alkavat aueta ihan uudella tavalla. Kyllähän mäkin näen paskaa kiekkoa, jos asennoidun näkemään paskaa kiekkoa. Mutta entä jos en asennoidu? Kokeilkaapa. Tai mieluummin, älkää kokeilko, tehkää jotain muuta. Vaikka mikä minä olen muita opastamaan, aikuisia ihmisiä.

Olipas ihan täyttä paskaa koko tämä lainaus sinun viestistäsi. Kuka on puhunut mistään traumoista tai aggressioista? Olin pelsu matsin jälkeen ihan tyytyväinen, huom. ihan. Se, että toivon näkeväni taklauksia, edes kotona Nordiksella niin tekeekö se musta jonkun vitun negailijan? Vähän kaipaisin tunnetta ja taklauksia sinne kentälle ja sitä kautta katsomoon kiitos!

 

[seeyou@jäähalli]

Minua ihmetyttää täällä vallitseva lähtökohdiltaan negatiivinen henki. Useassa viestissä valitetaan esimerkiksi, ettei HIFK taklaa. Kuitenkin tälläkin kaudella lähes joka pelissä, jonka minä olen nähnyt, on HIFK taklannut. Ei toki niin paljon kuin "vanhoina hyvinä aikoina", mutta kuitenkin.

Tunnelmakin hallissa on minun mielestäni pääsääntöisesti ollut hyvä. Viime aikoina olen ilokseni jopa huomannut, etten enää ole "yksinäinen huutaja" B3:ssa. Hyvin on alkanut tulla taustatukea.

Lisäksi HIFK on tällä kaudella pärjännyt varsin hyvin - jos sarjataulukko järjestetään p/o-keskiarvon mukaan (niinkuin mielestäni pitää, kun pelattujen pelien määrä vaihtelee noin paljon), HIFK on toisena!

Ei tietenkään kaikki ole hyvin - AV on aivan surkeaa, eikä YV:kaan toimi niin kuin pitäisi. Lisäksi pakisto ja maalivahtiosasto on aivan liian kapea.

Summa summarum, parantamisen varaa on (paljon), mutta minä olen viihtynyt tällä(kin) kaudella Kotona.