Kuuntelin matsin kokonaan radiosta lumipöpperöisellä maantiellä. Tappiosta huolimatta mulle jäi aika bueno fiilis. Radiosta välittyi selvästi kova tunnetila sekä kentällä että katsomossa, peli kuulosti saatana lätkältä pitkästä aikaa! Katsoin sitten clipit ja Hussohan imaisi voittomaalin. Ollaan vähän samanlaisessa tilanteessa kuin joskus Lunkan kanssa. Kaveri päästää yhden helpon ja hävitään 0-1. Tuolloin kun kritisoin maalivahtia, sain vastaan ryöpyn, jossa todettiin että turha inistä veskarista, kun itse tehdään nolla häkkiä. Jos
asia
on näin, ei tässä Hussoon kaaduttu. Koska en itse nähnyt peliä, en pysty analysoimaan ollenkaan oliko Husson peli-ilme muutenkin epävakaa ja vaikuttiko se kenties esityksiin - odotan tästä innokkaana kommentteja paikallaolleilta? Olen itse oppinut vuosien myötä hahmottamaan peliä kanadalaisen perussäännön
mukaan
.
Anna
max. 2, tee vähintään 3. Tämän simppelin raamatun mukaan maalinesto-osastolle voidaan
kyllä
antaa vapautus. Jos mv päästää vain yhden, jättää hän kenttäpelaajille mahdollisuuden voittoon - onko näin vai näyttikö siltä että se yksi helppo jotenkin käänsi pelin painopisteen?
Lyhyesti muuten:
-HIFK on tehnyt edelleen liigan eniten maaleja. En osaa olla tästä osiosta huolissani kahden ottelun perusteella. Pitkä sarjaohjelma antaa aidosti hyvän kuvan maalintekopotentiaalista. Jäitä hattuun tällä osastolla. Toki jätän oikeuden
muuttaa
mielipidettäni, jos nollalinja jatkuu
-Owenin kanssa tietenkin olen samaa mieltä siitä, että taklaukset ovat vähentyneet ja kun seuraan
myös
KHL:ää ja NHL:ää, vahvistan senkin, että sama koskee
myös
KHL:ää. Tämä ei ole mielestäni kuitenkaan mikään peruste sille, että HIFK on niukoillakin taklausmarkkinoilla lähes puhtaasti se vastaanottava joukkue. Jos wanhoja hyviä taklausaikoja kuvataan indeksillä 100 joka kertoo joukkueen taklaustason per matsi, halusin tuolloin HIFK:n indeksin olevan vähintään 150. Kun taklausindeksi putoaa 10:een, haluaisin HIFK:n lukeman olevan vähintään 15. Ei alle keskiverron kuten nykyään. Indeksi ei ole siis sama
asia
kuin taklausten lukumäärä. Ymmärtänette pointin. Vaikka liiga supistuisi siihen, että
koko
kaudella taklataan yhteensä 5 kertaa, soisin HIFK:n suorittavan noista niiteistä vähintään 3 kpl. Ei ottavan vastaan vähintään 3 kpl. HIFK on taklauksissa tällä hetkellä kuten veriryhmäni AB - yleisvastaanottaja. Simppelisti sanoen: toivoisin HIFK:n olevan kuten Blues. Liigan mittakaavassa nihkeä, vittumainen ja ilkeä joukkue. Vaikka nykyblues olisikin ihan keskiverto siirrettynä 10 vuoden takaiseen aikaan. Tämä on hyvin simppeli asia.
-On myös älyllistä epärehellisyyttä mitata kovuutta pelkästään taklauksilla. Olennaista on kaksinkamppailu- ja vääntövoima ja kyky
voittaa
kiekollisia kaksintaisteluja. Olen aiemminkin todennut, että HIFK:n hyökkäyspää on yleisesti ottaen riittävän tilannekova. Varsinkin silloin kun Åstenin tasoiset puhtaat mestisjätkät on siivottu sieltä. HIFK:n ketjumiehissä on atleettisuutta ja röyhkeyttäkin. Pakkimme ovat heiveröisiä ja epävarmoja poislukien Taipalus, joka on aivan h
uippuhankinta. Sekä tietenkin Grillfors, myös
huippuhankinta. Näistä jätkistä kuin myös varauksella Auvitusta isot kiitokset officelle. Mutta noi Mobergit, Tepot, Nyqvistit, Salmet - tällaisilla pakeilla ei ole mitään käyttöä tiukoissa playoffeissa.
-Partasen patsashankkeessa olen välittömästi mukana! Virkistävää, että joku tämän kauden KurPa:ssa ottaa aidosti tyhmän väkivaltaisuuteen liittyvän jäähyn. Ihanaa! Mulla on samanlainen fiilis kuin vankilasta vapautuneella mannella, joka joutuu samantien puukkotappeluun ja toteaa Moran iskeytyessä kylkeensä: "Ai kun tekee hyvää pitkästä aikaa!". Tässä mitään järkeä tarvitse olla, lätkässä pitää räiskyä myös isot tunteet! Malmivaara on typerä kyrpäaivo, joka
pelaa
pikkusikaa ollen kuitenkin pehmeä kuin nallekarhu. Hyvä muistuttaa häntä välillä realiteeteista.
Kaikkiaan olen eilisen tappion jälkeen paljon vähemmän huolissani kuin sen Espoon 4-0 -hiihtelyn. Odotan mielenkiinnolla näkemyksiä esimerkisi siitä, oliko Husso aidosti niin surullinen, että vaikutti pelin virtauksiin. Kliinisenä vedonlyöjänä sanon, että kun maalivahti päästää vain yhden ja kenttäpelaajat tekevät nolla maalia, vikaa on syytä etsiä maalinteosta. Ei veskaripelistä. C.Orr kirjoittaa yllä hienosti ja nappaan sieltä kiinni HIFK:n loukkaantumiset. Yleensä mua vituttaa, että piiloudutaan loukkaantumisten taakse. Jokainen joukkue kokee näitä kauden mittaan ja pitkässä juoksussa ne menevät suunnilleen tasan, joten sarjataulukko on pitkässä liigassa reilu. Mutta just nyt HIFK:n loukkaantumiset vaikuttavat hyvin selkeästi siihen, että maaleja ei synny. Hyvä merkki on se, että maaleja ei
sitten
paljon myöskään anneta.
edit: Kuulun myös niihin jotka avoimesti diggaavat Liivikistä ja Sailiosta lievää kateutta tuntien. Upean vastenmielisiä hämmentäjiä ja sörkkijiä. Koska näitä jätkiä emme itsellemme saa, meidän pitää hommata omat vastineet. Keväällä kullanarvoisia sällejä, jotka lisäävät muutenkin matsien viihde-elementtiä.