Tässä on Stögöllä & HIFK:lla kyllä
kiintoisat näkymät. Näen kaksi vaihtoehtoista skenaariota:
1) Stögö tietää mitä on tekemässä ja tuo liikkuvan airhockeyn vielä takaisin . Toisin sanoen nyt mennään sitä kuuluisaa kovien treenien aikaa + kärsitään loukkaantumisista. HIFK menee neljän sakkiin ja samalla Stögö saa matkalipun diilinsä loppuun asti. Mikään ei tule isossa kuvassa muuttumaan hänen aikanaan. HIFK menestyy, saattaa olla jopa lähellä finaalipaikkaa, ja pelaajien keskikooksi tulee 175cm/80kg. Wanhan liiton fanit kadottavat lopunkin intohimon HIFK:ta kohtaan ja joukkue joutuu haalaamaan itselleen täysin uudenlaista katsojakuntaa. Isossa kuvassa kaikki ok, HIFK on kausi kauden jälkeen liigan kärkihaminoissa.
2) Stögön airhockey on tullut tiensä päähän. Ensinnäkin kevät etenee ja pelit & otteet kovenevat automaattisesti muutenkin. Tämä tietää pienikokoiselle, liikkeeseen pelinsä perustavalle HIFK:lle vaikeuksia. Pelin koveneminen tapahtuisi jokatapauksessa, se ei liity siihen minkälaista kiekkoa HIFK pelaa . Kyseessä on liigan normaalikäytäntö ja hyvin kootussa joukkueessa tämä otetaan huomioon kauden alusta alkaen. HIFK ei ole tässä mielessä kauhean hyvin koottu joukkue. Officella on kieltäydytty huomaamasta sitä, että yksi osa-alue on jätetty tärviölle. On toisin sanoen otettu riski. Ihan vastaava kuin jos maalivahti olisi vain keskinkertainen. Kun otetaan tämäntyyppisiä riskejä, saatetaan saada aikaiseksi ihan ookoo syksy ja muutenkin hyviä periodeja. Mutta sarjan pituus seuloo loppujen lopuksi armotta esiin ne joukkueet, jotka on koottu riittävän hyvin ja monipuolisesti. Kolmerenkaisella autolla ei pysty olemaan kärkisijoilla maaliin asti. Pelit siis kovenevat jokatapauksessa. Tämän lisäksi vastustaja on oppinut pelaamaan airhockey-HIFK:ta vastaan. HIFK:lta ei tarvitse kuin ottaa liike pois ja antaa painetta hyökkäyksen taito-osastolle ja heiveröisille pakeille. Voittamalla molempien maalien edustat voitetaan HIFK. Ja HIFK:n maalinedusta on helposti voitettavissa.
Kumpikaan vaihtoehto ei ole kovin miellyttävä ihan henkilökohtaiselta kannalta. Jos 1)-skenaario toteutuu, oma mielenkiinto HIFK:ta kohtaan tulee romahtamaan. En mä jaksa tällaista jääpallon ja hipan sekoitusta kolmea kautta putkeen. Jos 2) -skenaario toteutuu eli keväästä tulee lyhyt, tietää se vääjäämättä vaikeuksia Stögölle. Fanit ja sidosryhmät rupeavat painostamaan ja vaatimaan lisää lihaa ja särmää joukkueeseen. Tämä on valmentajan kannalta huono homma. Hän joutuu taipumaan ulkoa tuleviin paineisiin ja ottamaan jengiin materiaalia, joka ei sovi hänen sabluunaansa. Pidän tätä huonona asiana, vaikka kuulun itsekin siihen osastoon, joka haluaa fyysisyyden takaisin. Kun Törmäselle ruvetaan antamaan ohjeita toimistolta, sidosryhmltä ja katsomosta ja tehdään paljon paniikkihankintoja pelaajistoon, ollaan sillä perinteisellä HIFK sählää -linjalla. Mielestäni ammattimaisen organisaation kuuluu antaa valmentajalle täysi luottamus ja vapaat kädet hakea menestystä oman osaamisensa kautta. Ei ole millään muotoa ihanteellista, että koutsille ruvetaan tuomaan sellaisia rakennuspalikoita, joilla hän ei ole tottunut leikkimään. Jos Stögö ajaa kiville tämän kauden mikkihiirilaumalla, en millään usko että hän tulee vetämään koko kolmen kauden projektinsa.
Meikäläisen tyyliselle fanille, jolle pelkkä menestys ei riitä tässä urheiluviihdebisneksessä, on siis luvassa molemmissa skenaarioissa aika tuskaista taivalta. En mä siitäkään tykkää, että Stögön duuniin sotkeudutaan. Ihanne olisi se, että ammattimies Törmänen tajuaa itsekin, että joukkueesta pitää löytyä myös kovuutta ja voimaa. Varsinkin oman maalin edustalle.
1) Stögö tietää mitä on tekemässä ja tuo liikkuvan airhockeyn vielä takaisin . Toisin sanoen nyt mennään sitä kuuluisaa kovien treenien aikaa + kärsitään loukkaantumisista. HIFK menee neljän sakkiin ja samalla Stögö saa matkalipun diilinsä loppuun asti. Mikään ei tule isossa kuvassa muuttumaan hänen aikanaan. HIFK menestyy, saattaa olla jopa lähellä finaalipaikkaa, ja pelaajien keskikooksi tulee 175cm/80kg. Wanhan liiton fanit kadottavat lopunkin intohimon HIFK:ta kohtaan ja joukkue joutuu haalaamaan itselleen täysin uudenlaista katsojakuntaa. Isossa kuvassa kaikki ok, HIFK on kausi kauden jälkeen liigan kärkihaminoissa.
2) Stögön airhockey on tullut tiensä päähän. Ensinnäkin kevät etenee ja pelit & otteet kovenevat automaattisesti muutenkin. Tämä tietää pienikokoiselle, liikkeeseen pelinsä perustavalle HIFK:lle vaikeuksia. Pelin koveneminen tapahtuisi jokatapauksessa, se ei liity siihen minkälaista kiekkoa HIFK pelaa . Kyseessä on liigan normaalikäytäntö ja hyvin kootussa joukkueessa tämä otetaan huomioon kauden alusta alkaen. HIFK ei ole tässä mielessä kauhean hyvin koottu joukkue. Officella on kieltäydytty huomaamasta sitä, että yksi osa-alue on jätetty tärviölle. On toisin sanoen otettu riski. Ihan vastaava kuin jos maalivahti olisi vain keskinkertainen. Kun otetaan tämäntyyppisiä riskejä, saatetaan saada aikaiseksi ihan ookoo syksy ja muutenkin hyviä periodeja. Mutta sarjan pituus seuloo loppujen lopuksi armotta esiin ne joukkueet, jotka on koottu riittävän hyvin ja monipuolisesti. Kolmerenkaisella autolla ei pysty olemaan kärkisijoilla maaliin asti. Pelit siis kovenevat jokatapauksessa. Tämän lisäksi vastustaja on oppinut pelaamaan airhockey-HIFK:ta vastaan. HIFK:lta ei tarvitse kuin ottaa liike pois ja antaa painetta hyökkäyksen taito-osastolle ja heiveröisille pakeille. Voittamalla molempien maalien edustat voitetaan HIFK. Ja HIFK:n maalinedusta on helposti voitettavissa.
Kumpikaan vaihtoehto ei ole kovin miellyttävä ihan henkilökohtaiselta kannalta. Jos 1)-skenaario toteutuu, oma mielenkiinto HIFK:ta kohtaan tulee romahtamaan. En mä jaksa tällaista jääpallon ja hipan sekoitusta kolmea kautta putkeen. Jos 2) -skenaario toteutuu eli keväästä tulee lyhyt, tietää se vääjäämättä vaikeuksia Stögölle. Fanit ja sidosryhmät rupeavat painostamaan ja vaatimaan lisää lihaa ja särmää joukkueeseen. Tämä on valmentajan kannalta huono homma. Hän joutuu taipumaan ulkoa tuleviin paineisiin ja ottamaan jengiin materiaalia, joka ei sovi hänen sabluunaansa. Pidän tätä huonona asiana, vaikka kuulun itsekin siihen osastoon, joka haluaa fyysisyyden takaisin. Kun Törmäselle ruvetaan antamaan ohjeita toimistolta, sidosryhmltä ja katsomosta ja tehdään paljon paniikkihankintoja pelaajistoon, ollaan sillä perinteisellä HIFK sählää -linjalla. Mielestäni ammattimaisen organisaation kuuluu antaa valmentajalle täysi luottamus ja vapaat kädet hakea menestystä oman osaamisensa kautta. Ei ole millään muotoa ihanteellista, että koutsille ruvetaan tuomaan sellaisia rakennuspalikoita, joilla hän ei ole tottunut leikkimään. Jos Stögö ajaa kiville tämän kauden mikkihiirilaumalla, en millään usko että hän tulee vetämään koko kolmen kauden projektinsa.
Meikäläisen tyyliselle fanille, jolle pelkkä menestys ei riitä tässä urheiluviihdebisneksessä, on siis luvassa molemmissa skenaarioissa aika tuskaista taivalta. En mä siitäkään tykkää, että Stögön duuniin sotkeudutaan. Ihanne olisi se, että ammattimies Törmänen tajuaa itsekin, että joukkueesta pitää löytyä myös kovuutta ja voimaa. Varsinkin oman maalin edustalle.