Peliesitykset kaudella 2014–2015

  • 678 089
  • 3 844

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Valmentajaa kutsutaan VASTUUvalmentajaksi juuri siksi, että hän viimekädessä vastaa siitä, miltä suoritukset näyttävät. Valmentajan kiukuttelu pelaajille on paitsi naurettavaa ja lapsellista, myös selkeä merkki siitä että koutsilla ei ole aitoa auktoriteettia. Tämä, riippumatta yhtään siitä minkäniminen valmentaja on, on todella huono merkki. Kyllähän tunnetusti vaativaltakin valmentajalta voi lähteä joskus joukkue lapasesta. Tästä esimerkkinä Dufva Jypissä. Tokihan se on paljon huonompi ennuste kun jo ekalla kaudella on jotain häikkää näissä asioissa.
 

douppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool
Valmentajaa kutsutaan VASTUUvalmentajaksi juuri siksi, että hän viimekädessä vastaa siitä, miltä suoritukset näyttävät. Valmentajan kiukuttelu pelaajille on paitsi naurettavaa ja lapsellista, myös selkeä merkki siitä että koutsilla ei ole aitoa auktoriteettia. Tämä, riippumatta yhtään siitä minkäniminen valmentaja on, on todella huono merkki. Kyllähän tunnetusti vaativaltakin valmentajalta voi lähteä joskus joukkue lapasesta. Tästä esimerkkinä Dufva Jypissä. Tokihan se on paljon huonompi ennuste kun jo ekalla kaudella on jotain häikkää näissä asioissa.

Mä oon kyllä samaa koulukuntaa tässä hommassa.

Noh, katsotaan nyt mitä saadaan kriisipalavereilla aikaiseksi. Pakkohan jotain on tehdä, mutta ennuste menestyksen suhteen keväällä näyttää hyvin heikolta taas kerran.
 

YksinLäpi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Arvostan videon suoraa tekstiä!

Veikkaisin, että mm. Ramu voi jutella peilikuvansa kanssa aika syvällisiä. Keskialueen kiekonmenetyksiä, löysäilyjä, on ollut viime aikoina ihan liikaa!
 

Ekonyymi

Jäsen
Suosikkijoukkue
K-Espoo, Blues, Honka
Nyt kun ainakin hetkellisesti olemme taulukossa edellä itäistä naapuriamme, uskallan kommentoida täälläkin tämän kauden yleisestä menestysreseptistä. Kun liiga on kupattu suurelta osin parhaista pelaajista, menestykseen tarvitaan hyvä maalivahti, mieluummin kaksi, ja ns. johtava pelaaja. Johtava pelaaja on sellainen, joka paitsi osaa 'johtaa', pystyy illasta toiseen itse ratkaisemaan tiukkoja paikkoja. Näin tavispelaajillekin syntyy käsitys, että kyllä homma hoituu ja oma itseluottamus ja sen myötä suorittaminen paranee. Joukkue alkaa pelata 'johtavalle pelaajalleen'. Riski on tietenkin se, että 'johtava pelaaja' loukkaantuu tai muutoin menettää otteensa.

Lienee sanomattakin selvää, että Blues on tästä oiva esimerkki ja että entinen IFK-kasvatti Hirschovits on tällainen pelaaja. IFK'lla ei tällä hetkellä ole 'johtavaa pelaajaa', vaikka historiallisesti ja potentiaalisesti hyviä pelaajia kosolti onkin. Tämä voi johtaa tasapaksuun pelikirjasuorittamiseen.

Hirson lisäksi selvästi joukkueitaan vetäviä 'johtavia pelaajia' ovat Ville Vahalahti, Eric Perrin, Mika Niemi, Lasse Kukkonen ja Ville Koho.
 
Suosikkijoukkue
Chelsea FC
Arvostan videon suoraa tekstiä!

Veikkaisin, että mm. Ramu voi jutella peilikuvansa kanssa aika syvällisiä. Keskialueen kiekonmenetyksiä, löysäilyjä, on ollut viime aikoina ihan liikaa!

Mun korviin myös asiallista tekstiä. Ja kyllä tuosta huomasi, että Kangasalusta harkitsi, mitä suustaan päästi. Ei välttämättä muuten olisi ollut julkaisukelpoista materiaalia. On siellä aika monella pelaajalla peiliin katsomisen paikka, duuni ei maistu.

Sinänsä hauska juttu on se, että Goldobin on ollut viime aikoina hyvinkin työteliäs kentällä, tekee töitä molempiin suuntiin. Mystinen parin pelin poissaolo taisi olla saikun sijaan pieni kurinpalautus.
 

Dale Cooper

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK & Mother Nature Hockey
Harvemmin olen odottanut perjantain kokoonpanoa näin paljon.

AN:n kanssa Goldobinista samaa mieltä. Sehän jumalauta oikeasti esti eilen lähes varman maalin syntymisen hyvällä takakarvauksella! Ja muutenkin vaikutti yhdeltä niistä harvoista pelaajista, joita se 0-6 tilanne tuntui oikeasti vituttavan.
 
Suosikkijoukkue
HIFK
Olen itse ja moni muukin puhunut tuosta ylivoimasta, joka on pääosin kauheaa riplaamista pelistä toiseen. Paperilla meillä on heittää sinne Liigan yksi parhaista bändeistä soittamaan, mutta tuloksena on vain epäonnistuneita poikittaissyötön hakuja. En ymmärrä miksi ykkösyv:ssä pidetään edelleen Raskia vasemmalla puolella one-timeria varten. Eilen siinä taisi Leinokin olla jotkut pätkät. Näillä herroilla ei ole minkäänlaista pelotetta lämäreissä, sen kerran kun se kiekkoo sattuu tulemaan sen pelaajamassan läpi. Eilenkin tätä kuviota haettiin ja sen ainoan kerran kun syöttö tuli läpi, niin Leinolla oli puoli maalia tyhjänä ja sai kiekon jäätä pitkin takakulmasta ohi. Suurin osahan näistä päättyy pakkien mailoihin tai syötöt tulevat läpi, niin vaikeina että siihen osuminen on täysin arpapeliä. Puustinen on kuitenkin myös rightin pelaaja ja jos tätä himmausta meinataan jatkaa, niin siinä olisi ainakin jo jonkilaista vetovoimaa siihen kaarelle.

Ramstedtista näkee, että paineet ovat kovat ja yrittää ottaa jengiä reppuselkään. Hakee kiekon omasta päästä ja yrittää tuoda sen hyökkäysalueelle asti, mutta viime aikoina kunnostautunut lähinnä menettämään kiekon oman sinisen ja punaviivan välissä. Edelleen vituttaa sen hienon maalin hakeminen. Eilenkin oli puolittain läpi laidasta ja olisi hyvin voinut ajaa maalille, mutta mitä tekee. Kääntää keskelle ja yrittää kynätä puolustajan...
 

BigRedCat

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Harvemmin olen odottanut perjantain kokoonpanoa näin paljon.

AN:n kanssa Goldobinista samaa mieltä. Sehän jumalauta oikeasti esti eilen lähes varman maalin syntymisen hyvällä takakarvauksella! Ja muutenkin vaikutti yhdeltä niistä harvoista pelaajista, joita se 0-6 tilanne tuntui oikeasti vituttavan.

Samaa mieltä. Minusta muuten Törmäsen auktoriteetin dumaaminen on ennenaikaista. Nyt on se paikka kun valmennus joko kääntää peli-ilmeen, tai tuhoutuu. Minulle ainakin tulisi lähinnä idiootti-fiilis valmentajasta joka kipittää ympäri vaihtopenkkiä jakamassa pieniä pelitaktisia ohjeita jätkille ja neuvomassa, kun kaikesta tekemisestä näkee että pelaajat eivät ole läsnä henkisesti. Ennen kuin tuo akkalauma tajuaa, että kaikki lähtee heistä, on mitkään puheet pelisysteemeistä sun muista täysin turhia. Paraskin pelitapa vaatii sen kurinalaista noudattamista ja joka tilanteen täysillä ja huolella pelaamista. Nyt olisin varmaan itsekin voittanut suurimman osan irtokiekoista edareita vastaan.

Maajoukkueen ollessa joissain kinkereissä häviöllä USA:ta vastaan oliko nyt 6-0 kahden erän jälkeen, Jukka Jaloselta kysyttiin haastattelussa miten peli käännetään. Mielestäni Jalonen vastasi erinomaisesti että tuollaisia on ihan turha nyt edes miettiä, vaan pitää keskittyä siihen miten voitettaisiin edes yksi irtokiekko. Seuraavaan matsiin Suomen peli-ilme oli muuttunut täysin. Samaa odotan HIFK:lta ja Törmäseltä. Törmäsen auktoriteetin haukkuminen tässä kohtaa hätäistä, koska kuten todettua, sellaiset kaverit kuten Dufva ja Summanen ovat ajautuneet vastaaaviin tilanteisiin. Kyse ei siis ole mistään Stögön väärästä tyylistä. Nyt kuitenkin mitataan valmennusryhmää siinä, löydetäänkö lääkkeet vielä kun tauti voi olla parannettavissa. Jos ei, on selvää että Stögön ja HIFK:n teiden on erottava kesken sopimuskauden, mutta sitä en voi toivoa.
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Sinänsä hauska juttu on se, että Goldobin on ollut viime aikoina hyvinkin työteliäs kentällä, tekee töitä molempiin suuntiin. Mystinen parin pelin poissaolo taisi olla saikun sijaan pieni kurinpalautus.

Josta tuleekin mieleen, että muuan H.Pikkarainen on pelannut Generouksen sisääntulon jälkeen pääsääntöisesti 7. pakkina ja nyt kahdessa viimeisimmässä pelissä ei ole ollut kokoonpanossa lainkaan. Lieköhän The Edari nostanut taas päätään ja aloittanut omalta osaltaan joukkueen ilmapiirin myrkyttämisen?
 

Seesam

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ramstedtista näkee, että paineet ovat kovat ja yrittää ottaa jengiä reppuselkään. Hakee kiekon omasta päästä ja yrittää tuoda sen hyökkäysalueelle asti, mutta viime aikoina kunnostautunut lähinnä menettämään kiekon oman sinisen ja punaviivan välissä.
Tuossa korostuu se HIFK:n pelitavan yksipuolisuus. Vastustajan hyökkäysalueelle mennään joko ''pitkä päätyyn'' tai sitten ''torpeedo'' taktiikalla. Joukkue ei käytä keskikaistaa lainkaan, joten ei ole ihmekään, että Ramua ottaa kupoliin suhata jatkuvasti ylös-alas saamatta kiekko kertaakaan lapaan. Ei siinä muu auta kuin kikkailla yksin.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Tuossa korostuu se HIFK:n pelitavan yksipuolisuus. Vastustajan hyökkäysalueelle mennään joko ''pitkä päätyyn'' tai sitten ''torpeedo'' taktiikalla. Joukkue ei käytä keskikaistaa lainkaan, joten ei ole ihmekään, että Ramua ottaa kupoliin suhata jatkuvasti ylös-alas saamatta kiekko kertaakaan lapaan. Ei siinä muu auta kuin kikkailla yksin.

IFK ei keskialueella saa mitään järkevää rakenneltua, jos funtsin matseja taaksepäin niin en muista että Blomqvist, Puustinen, Luttinen, Rask, Goldobin, Partanen, Åsten saa mitään aikaiseksi keskialueella jotta parilla syötöllä pakeilta noustaisiin vaarallisesti maalintekopaikkaan.

Meidän teesi on painella Raskin tai Blomqvistin tyyliin niska kyyryssä suoraan kiekon kanssa kulmaan jos pakki ei taklaa siinä puolivälissä ja käännä peliä.

Avatkaa joku peliteesejä paremmin osaava miksi IFK ei pääse vastustaja trapista kuin tsägällä ohi pari kertaa pelissä?

_
 

Stigu

Jäsen
Oma veikkauksesta nykyisestä tilanteesta on se, että Stögö luuli ja uskoi että samalla taktiikalla jolla voitettiin alkukaudesta matseja, voitettaisiin mestaruus. Joulun jälkeen tuli vaikeampaa, ja Stögö on ehkä ajatelllut että kova ottelurumba, kova kuntokuuri, poissaolot, ym ym. ovat olleet syynä siihen että AirHockey ei toimi, mutta se tulee toimimaan ajan kanssa. Siinä sivussa osa pelaajista, pikkuhiljaa yhä enenevässä määrin on kyllästynyt tuohon rännikiekkoon.Ja kun AirHockey ei sitten toimikkaan, ollaan taas kerran IFK:lle tutussa tilanteessa.Ongelmaa lisää se, että jengissä ei ole kunnon liideriä, joka toimisi ukkosenjohtimena pelaajien ja valmentajan välillä. Veikkaan, että jengissä on nyt 2-3 kuppikuntaa: Ne joita kyrsii ihan saatanasti , ne joita ei kyrsi ja ne jotka eivät välitä.

Kyllä tuo marssijärjestys on se, että 1) ongelmat selvitetään, 2) Stögö päivittää pelikirjaansa ja 3) jengi pistää haalarit jalkaan. Se, että jengi pistää ensimmäisenä haalarit jalkaan ei auta mitään, koska AirHockey ei toimi. Toi AirHockey on yhtä kaukana toimivasta lätkästä, kuin oikea AirHockey-peli on esim. vuoden 2015 NHL Marvellous Manager Play Station3-pelistä.

Ongelmana on tietysti, että aika alkaa olla tältä kaudelta lopussa.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Avatkaa joku peliteesejä paremmin osaava miksi IFK ei pääse vastustaja trapista kuin tsägällä ohi pari kertaa pelissä?_

Koska homma tehdään väärin. Jotta Törmäsen pelitapa onnistuisi, viisikon etäisyys (pituussuunta) pitäisi olla lyhyempi. Tämä mahdollistaisi ainakin periaatteessa joko painottoman puolen laiturin ehtimisen rännikiekkoon tai pakin/pakkien sekä sentterin tuen hyökkäyksellä. Tällöin HIFK saisi hyökkäysalueelle vähintään 3vsX ja usein 4vsX tai jopa 5vsX (X on vastustajan pelaajamäärä kiekon alla). Nyt homma on usein 1vsX ja 2vsX ja maalipaikat 5vs5 pelissä rakennetaankin vain riistoista tai vastustajan tumpeloinneista.

Noin pienestä se on oikeasti kiinni... Eli todellisuudessa kaikkea muuta kuin pienestä kun etäisyydet ja ajoitus on pielessä. NHL:ssä Washington pelaa hyvin samalla tavalla hieman kapeampaan kaukaloon sovitettuna kuin mitä HIFK hakee. Ero tulee juuri siinä, että Washington ei heitä päätyyn kuin silloin kun painoton puoli on valmis. Muuten Washington rakentaa oikean hyökkäyksen tasan samoista eväistä kuin HIFK eli peli käännetään erittäin nopeasti ja keskialue ylitetään samoin.

Miksi homma ei sitten Törmäseltä onnistu ja itse asiassa huononee kun tärkeimmät pelit lähestyvät? Ei mitään käsitystä. Ulkopuolisen silmin vaikuttaa johtajuusongelmalta tai siltä, että Törmänen ei osaa ohjeistaa pelitapaansa oikein.
 
Viimeksi muokattu:

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Oma veikkauksesta nykyisestä tilanteesta on....

Tuli mieleen, että tässä voi myös olla niinkin yksinkertainen juttu kyseessä, kuin: Stögö on paljon puhunut pelaajien vapaudesta ja rentoudesta ja ettei liikaa pidä vaatia tiettyjä kuvioita/sopia asioita etukääteen. Olisko tässä pieni paikka palata enemmän ns. vanhan liitoon suuntaan? Lätkäpelaajathan eivät tunnetusti ole suurimmaksi osaksi mitään rakettitieteen ystäviä, vaan vaativat useissakin paikoissa auktoriteettista kättä ja ohjausta.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Oon samaa mieltä siitä, että vielä on Stögöllä aikaa kääntää kurssi ja osoittaa kaikille, että jäällä pelaa hänen joukkueensa. Todellakin toivon sitä. Pelatkoon vaikka sitä vitun rännilätkää, mutta asenteella ja tahdolla. Tätä kutsutaan ammattikielellä "sitoutumiseksi" ja kyse on siis erilaisesta sitoutumishommasta kuin Raakel Liekin aikaisemmassa ammatissa. Mä laittaisin tärkeysjärjestyksen näin:

1) Pelikirjan rukkaaminen sivuun, ensi viikolla on maaliskuu. Se juna ikävä kyllä meni jo. Huom - tämä ei tarkoita sitä, etteikö ensi kaudella pitäisi olla uudenlainen näkemys siitä, miten liigassa pärjätään 2010-luvun puolivälissä!

2) Kaikki fokus joukkueen sitouttamiseen juuri siihen systeemiin, mitä Hra Valmentaja haluaa nähdä. Olkoon vittu vaikka takaperinluistelua ja homoilua nurkissa. Kaikille asenne kohdalleen ja tahtotila-nappula ON-asentoon. Nyt se on SERIOUSLY OFF -pykälässä. Jos jollekin ei kelpaa, vittuun kokoonpanosta ja vaikka A-junnuja kehiin. Hyvä puoli tässä Stögön rännikiekossahan on se, että joku kookas junnu mallia Tamminen voi olla ihan asiallinen veto kokoonpanoon. Niinhän Lennukin aloitti uransa; ajokoiramaista luistelua ja ajelua.

3) Erityistreenaus ylivoimaan, alivoimaan ja maalivahtipeliin. Vaikka rännikiekko pysyykin, näitä pitää hinkata! Nyt kysytään myös Lunkan ballseja. Hänen uransa veskarivalmentajana on mennyt aikamoisessa myötäpurjeessa tähän mennessä. Lunkalla pitäisi olla rohkeutta nostaa Lankinen esiin, jos tilanne sitä vaatii. Tiedän, että Törmänen kuuntelee mv-valmentajaa veskaria valitessaan, mutta pelkään että Lunkka on vähän liian kiltti. Oli miten oli, jotain on tehtävä näille osa-alueille.

Tämä ei ole ydinfysiikkaa ja nyt ei ole enää aikaa keksiä mitään uusia juttuja. Joten nyt pitäisi pyrkiä siihen mitä syksyllä nähtiin. Pystysuunnan kiekkoa asenteella ja taistelutahdolla, kiitos!
 

-Kantor-

Jäsen
Suosikkijoukkue
Feikkiheikit
Avatkaa joku peliteesejä paremmin osaava miksi IFK ei pääse vastustaja trapista kuin tsägällä ohi pari kertaa pelissä?

En väitä olevani mikään peliteesien asiantuntija, mutta itse olen tulkinnut, että Stögön "Airhockey" nopeine lähtöineen vaatii erityisen paljon jalkoja ja kaksinkamppailuvoimaa, jotta pelin painopiste saadaan siirrettyä sujuvasti hyökkäysalueelle. Eli siis vanhan koulukunnan "laitojen kautta ohi"-periaate. Kauden alkupuoliskolla kun äijät olivat freesinä, niin tämä nopeaan tempoon perustuva pelitapa toimi paikoin varsin tehokkaasti ja parhaimmillaan peli oli jopa viihdyttävän näköistäkin. Vastaavasti taas nyt kun jalat ovat tukossa eikä energiaa kaksinkamppailuun ole, peli on mennyt melkoiseksi roiskimiseksi eikä pelin painopistettä saada muutettua hyökkäysalueelle kuin satunnaisesti vastustajan kiekonmenetysten seurauksena. Tässä toivoisin, että Stögöllä löytyisi jonkinlaista variaatiota, sillä ei mikään joukkue kykene noudattamaan tuloksellisesti tällaista pelitapaa läpi kauden. Toisaalta ymmärrän, että silloin kun fysiikka ja päivän kunto on parempi kuin vastustajalla, niin tätä luisteluun ja kaksinkamppailuun perustuvaa pelitapaa vastaan on vaikea pelata (kuten kauden alkupuoliskolla nähtiin), mutta toisaalta nyt kun ei ole, niin se on yksinkertaista murtaa keskialueen trapilla.

Mielestäni ylivoimalla kiekon ylöstuonnissa on selkeämpi suunnitelma, eli pari jätön kautta hyökkäysalueelle ja nopea ryhmittyminen. Se, että miksei homma toimi enää tämän jälkeen onkin toinen asia.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Mielestäni ylivoimalla kiekon ylöstuonnissa on selkeämpi suunnitelma, eli pari jätön kautta hyökkäysalueelle ja nopea ryhmittyminen. Se, että miksei homma toimi enää tämän jälkeen onkin toinen asia.

Kiitti kommenteista. Ihan järkeenkäypää tekstiä.

Tuohon YV:seen ainakin näyttää olevan näin karrikoiden yksi ja ainoa syy, IFK kykenisi pyörittämään YV:tä vain yhtä passiivista neliötä vastaan kuin oma AV(sellainenhan se "vastustaja" varmaan siellä treeneissä on). Tuntui niin eilen kuin aikaisemmissakin matseissa että IFK:n YV-viisikkoon on todella helppo päästä kiinni aktiivisella AV:lla.

_
 

timotl

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Pelikirjasta, yyveen toiminnasta, viisikoiden etäisyyksistä ja toimivuudesta on turha puhua yhtään mitään, jos jengissä on edarimeininki päällä. Mikään pelikirja, kokoonpano tai materiaali ei pelasta sitä, että jengi löysäilee.

Ensin pitää saada jengi pelaamaan isolla sydämellä, taistelemaan, olemaan valmis. Sen jälkeen taktiikkakin näyttää ihan erilaiselta, kuin että lepsuillaan ja läpsytellään. Se vaatii kuitenkin sen Tamin teesien 100% keskittymisen.

On se v***u kumma kuinka tuo edarius istuu tuolla hallissa tiukassa. Vuodesta toiseen. Ja kuinka se nostaa päätään juuri silloin, kun pitäisi olla valmiina POFFeihin! Valmennus ja pelaajat vaihtuu, edarius ei.
 

JHag

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Leijonat vm. -88 ja -92
Ensin pitää saada jengi pelaamaan isolla sydämellä, taistelemaan, olemaan valmis. Sen jälkeen taktiikkakin näyttää ihan erilaiselta, kuin että lepsuillaan ja läpsytellään. Se vaatii kuitenkin sen Tamin teesien 100% keskittymisen.

Tämä on lyhyesti sanottuna aivan sama kuin mitä kirjoitin muutama viesti ylempänä! Sitoutuminen, asenne, tahto.
 

Stigu

Jäsen
Mä olen hieman eri mieltä tuosta prioriteettijärjestyksestä: siis iso sydän edellä-lähestymistavasta. Mun mielestä (toki voin olla väärässäkin) osa pelaajista on alkanut olemaan ei-sitoutunutta (icke-nybondage) juuri tuon pelitavan takia. Ja tuo pelitaktiikkaan sitoutumattomuus on tullut esille vasta viime peleissä, jengihän pelasi isolla sydämellä alkukaudesta, mutta silloin voitettiin. Ja kyllä jengi vielä noudatti pelityyliä tammikuun tappiorumbassakin. Eli jos syy sluibailuun on pelitaktiikka, ei ratkaisu ole se, että sitoudutaan samaan pelitaktiikkaan ja lopetetaan sluibailu.

Tilanne on hieman sama kuin Arttu Wiskari (kuvitteellinen laulaja) keksisi oivan taktiikan alkaa tehdä helvetin yksinkertaisia biisejä, joissa lauletaan kosiskellen suomalaisille tärkeistä ja tutuista asioista (kesä, köyhyys, sauna, maunokoivisto) eppunormaali-riimityksin ja helvetin huonolla lauluäänellä. Niin kauan kun levyt myisivät, voisi kaikilla ammattimuusikoilla bändissä olla kivaa, toki ennemmin tai myöhemmin heitä varmasti alkaisi tökkiä tuollainen yksinkertainen paska. Mutta viimeistään silloin, kun levymyynti loppuisi, alkaisi basisti myöhästellä keikoilta, rumpali soittaa pelkkää marssikomppia, ja kitaristi vääntää hirveitä sooloja jokaisessa biisissä . Tällöin ratkaisu ei olisi, että nyt jätkät skarppaatte vaan se, että Arttu kertoisi, että keikoilla aletaan soittamaan myös esim. rokkia, humppaa ja bluesia, biisien sanoituksissa ei kosiskella enää ja biisit laulaa ammattilaulaja, jonka ääniala on yli oktaavin.

Eli itse näen, että Stögön täytyy nyt antaa jotain järkeviä vaihtoehtoja ja porkkanoita niille pelaajille, joille tuo AirHockey ei oikein iske tällä hetkellä.

Ja Cobolin pohdintaan liittyen, mun mielestä noi pakkien ja hyökkääjien etäisyydet on tarkoituksella noin isot, ovat olleet sitä koko kauden.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ja Cobolin pohdintaan liittyen, mun mielestä noi pakkien ja hyökkääjien etäisyydet on tarkoituksella noin isot, ovat olleet sitä koko kauden.

Tuosta voi katsoa miten Washington pelaa samat tilanteet:

1. Ajassa 19.01 Matt Niskanen
2. Ajassa 44.26 Eric Fehr

Islanders at Capitals / Game Highlights - NHL VideoCenter

Pointti on siinä, että tukea tulee niin pakeilta kuin keskustasta. Muuten Washington ei juuri palauttele tai pelaa meidän peliä vaan nopeasti ja vielä nopeammin pystyyn. Tosin tilanteista riippuen.
 

Lindfors

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, YNWA
Taipaluksen haastattelu kertoo olennaista. Porukka vietti Lappeenrannassa myös virallisen ajan ulkopuolella yhdessä aikaa. Se varmaan hitsaa jiukkuetta yhteen ja kohottaa joukkuehenkeä. Lpr oli intiimimpi paikka ja joukkue oli paljon tiiviimmin yhdessä, hän kertoo. Joukkuehenki on varmaan yksi iso syy, miksi Ifk vuodesta toiseen alisuorittaa.
 

Hakki#20

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Bayern München
Harvemmin olen odottanut perjantain kokoonpanoa näin paljon.
Onhan se mielenkiintoista nähdä pystyykö kokoonpanosta päättelemään kuka oli se Törmäsen mainitsema "perseilijä joka veti muut mukanaan".

Olen seurannut IFK:n pelejä 70-luvulta lähtien enkä ihan heti muista nähneeni yhtä surkeaa esitystä kuin eilen kaksi ekaa erää. Pelissä ei ollut minkäänlaista asennetta ja hävittiin ihan jokainen kaksinkamppailu. Kolmannessa tapahtui sentään pieni ryhtiliike eikä ollut ylläri, että se oli Elkins joka pisti pelivaihteen päälle.
 
Valmentajan kiukuttelu pelaajille on paitsi naurettavaa ja lapsellista, myös selkeä merkki siitä että koutsilla ei ole aitoa auktoriteettia. Tämä, riippumatta yhtään siitä minkäniminen valmentaja on, on todella huono merkki.
Kiukuttelu nuorten maajoukkueen johtajien suuntaan siitä, etteivät nämä valvoneet pelaajien donitsin syömistä herätti meikäläisessä ensimmäistä kertaa ajatuksen, että Törmäsellä ei ole asiat ihan hallussa, kun pitää etsiä syyllisiä ulkopuolelta.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös