Siis en haluaisi, mutta uskon että tuo sanomasi Laschin poikkeuksellinen peliäly on tuon korkean yv prosentin takana.
Tarkoitin tuolla viiva peloitteella sitä, että jos pakki X saa kiekon edes maalia kohti se on aina vaarallinen tilanne ja silloin puolustus neliön kannattaa ottaa se huomioon (ei tarvitse mennä suoraan verkon perukoille). Mutta jos veto lähtee jatkuvasti minne sattuu, se ei ole peloite ja silloin sitä ei tarvitse pitää kiinni. Jatkuva vaara momentti pitää puolustus neliön liikkeessä ja luo aukkoja.
Leimu oli poikkeus ja silloin kuviota pelattiin vain hänen laukauksen kautta, kiva olisi saada tuollainen muulin potku myös nykyiseen joukkueeseen.
Siis olet oikeassa Iikka on kyllä kehittynyt, mutta nyt pitäisi löytää se kultainen keskitie. Itse haluaisin hiukan enemmän vetoja.
Kiitos kysymästä, joskus aikanaan nuorena kyllä pelannut, nykyään intohimoinen jääkiekon seuraaja. Jääkiekkokin perustuu liike ja vastaliike ajatteluun sekä tilanteisiin joissa on tod.näk %. En väitä tietojani faktoiksi vaan numeroita joita tilanteissa syntyy. Noita numeroita yritän analysoida ja sen olen oppinut tekemään työni puolesta.
Kyseenalaistatko siis Laschin peliälyn?
Ei rajoittunut tuon ukon hyvät otteet meinaan vain YVlle.
Olemme siis selkeästi samaa mieltä viivapelotteen osalta vaikkakin nähtävästi hieman kerrommekin asiamme eri tavoin.
Kyllähän se kiekon liikkuminen pelaajalta toiselle aiheuttaa melkolailla joka tilanteessa vaaratilanteita, mutta liian usein on viime kausilla nähty kun kudit jää aina ekaan pelaajaan matkalla.
Toki tässä taas päästään hyvän viivapelotteen ominaisuuksiin löytää se reikä puolustuksesta, liikkua oikein viivalla ja tarvittaessa syöttää takaisin.
Kenellä se kiekko sitten onkaan ja kuinka peliä rakennetaan, niin se vastustajan kuvio kyllä reagoi tarvittavalla tavalla.
Hauskana huomiona joskus katsonut kentällä, että kun pelaaja laukoo, niin osa katsoo ekaksi kiekkoa lavassaan ennen laukausta, kun toiset pystyy ampumaan suoraan ja katsoa vain maalivahtia.
Huomion pointin varmaan etevänä miehenä tiedätkin, vaikkei se nyt suoranaisesti tähän meiän keskusteluun liitykkään.
Jääkiekko perustuu niin älyttömän moneen erilaiseen asiaan, niin henkiseen kuin fyysiseen suorituskykyyn, luonteeseen, valmennukseen ja siihen päälle jokainen kenttäpelaaja ja valmentaja toimii vuorovaikutuksessa keskenään.
Mä en pyörittele todennäköisyyksiä työnipuolesta, mutta lukuisissa henkilöstöjohtamistehtävissä kyllä oppii ymmärtämään vastaavia asioita, että kuinka ne yksilöt sielä kovan paineen alla toimivat ja kuinka kaikki asiat heidän ympärillään kotoota työpaikalle vaikuttavat heidän tehokkuuteensa.
Esimerkiksi Lasch vaikutti ulospäin semmoselta kaverilta, joka boostas koko joukkueen moraalia ihan vain omalla asenteellaan.
Iikka sai hyvän työrauhan kultaiselle keskitielleen ja nyt olisikin sitten näytön paikka.
Onko hän se meidän "ykkösjätkä" niinku hän haastattelussa aikanaan sanoi.