Nimenomaan, juurikin näennäistä tuo pelaaminen. Yksikään kenttä ei toimi. Pelataan yksilöinä, ei joukkueena.
Juonikkuus loistaa poissaolollaan, jolloin vastustajalla on helppo työ puolustaa tuota vastaan ja siitä seuraa taas lisää turhautumista, roiskimista, huolimattomuutta ja virheitä. Ja kun taustatukea Juhiksen takana ei juurikaan ole, on kultapottakin helpompi pitää kurissa, pois maalipaikoilta.
Maalit (tai pikemminkin maali) syntyy enempi pompuilla tai hirveällä tuurilla, muutamaa suonenveto-peliä lukuunottamatta. Karhun ja Juhiksen tuoma panos näkyy nykyisissä pisteissä, hyvin kapealla sektorilla eletään.
Taannoinen Tappara-peli Lahdessa oli kyllä parasta lätkää mitä olen tällä kaudella nähnyt, eli se toisaalta kertoo (ja antaa tietynlaista toivoa) sen että kyllä tuo jengi pystyy pelaamaan kyllä hyvääkin hokia, jos sille päälle sattuu. Mutta se mistä johtuu tuo, että ollaa näennäisesti pelissä mukana onkin sitten kokonaan toinen juttu. Ja ennenkuin tuo on selvitetty - ei paremmasta voi valitettavasti toivoa. Joku muukin on maininnut pelillisestä lukosta täällä.
Laittaisin Harin ja Juhiksen samaan kenttään, se kuitenkin toimi - paikoin jopa hyvinkin näyttävästi. Ei kyllä ymmärrä, miksi tuota ei voida kokeilla, kaikkea muuta kyllä. Hari menee niin hukkaan jossain kolmosessa. Katseet suuntautuu kyllä täälläkin jo Villeen, onko kaikki nyt todella nähty ja eväät syöty?