Kritiikkihän ei tarkoita joukkueen hylkäämistä. Melko omituinen käsitys, jos joku näin yhä edelleen kaikkien näiden vuosien jälkeen asian ymmärtää. Faneilla kuitenkin on oikeus vaatia seurajohdolta parempia ratkaisuja silloin kun menee vihkoon. Mutta ennen kaikkea faneilla on oikeus vaatia seurajohdolta parempaa käytöstä ja suhtautumista siihen omaan yhteisöönsä, siihen syyhyn, miksi koko seura edes on olemassa.
Lahdessa saatiin edellisen neljän vuoden ajan todistaa kaunista yhteistä matkaa, prosessia, asiaa ja tarinaa, jota ihan joukkueen päävalmentajaa myöten jaksettiin nostaa esille ja painottaa ihan jokaisessa mahdollisessa tilanteessa sitä, miten kaikki, jokainen yksilö tässä yhteisössä, on tärkeä osa sitä. Yhteisöllisyys ja päijäthämäläinen turkoosi yhteisö olivatkin yksiä kuumimpia teemoja, mitä Lahdessa ja Päijät-Hämeessä voitiin Pelicansiin liittää. Koko kaupunki seisoi tuon seuran takana, jo ennen kuin mitään mitaleita oli edes päästy juhlistamaan. Kun seura oli taloudellisesti erittäin pahassa pulassa koronan takia nelisen vuotta sitten, reilut 2000 fania löivät vaivalla ansaitsemiaan eurojaan kiinni täysin tekaistuihin "osakkeisiin", kerryttäen seuran kassaan reilun neljännesmiljoonan verran rahaa akuuttiin tarpeeseen. Sen lisäksi kannattajat osallistuivat seuraikoni Hannes Björnisen loppukauden sopimuksen kustannuksien maksuun keväällä 2022, vaikka joukkueen suorittaminen tuolloin oli kyseenalaista. Kaikki tämä täydestä rakkaudesta ja turkoosista sydämestä tuota joukkuetta ja seuraa kohtaan.
Reilut pari vuotta kaikesta tästä, ja toimitusjohtaja Pöyhönen syksyllä kädet taskussa rennon letkeästi parin finaaleihin päättyneen kauden jälkeen kertoo pieni virne kasvoillaan yritysvieraille aitiossa, miten yritysmyynti on Pelicansin liiketoiminnassa kaiken a ja o, eikä katsojilla ja lipputuloilla ole niin suurta merkitystä, ja annetaan ymmärtää, miten fanit ovat vain pakollinen paha tässä kaikessa. Siis ne samaiset fanit, joita samainen Lauri Pöyhönen vain pari vuotta aiemmin aneli polvillaan lahjoittamaan neljännesmiljoonan verran seuran kassaan, samalla kun seura taustalla repi valtiolta jäätävät määrät koronatukia omaan liiviinsä.
Samaan aikaan lipuista kiskotaan poskettomia summia puolentoistavuoden ajan, perustellen asiaa pienellä hallilla ja ties millä lisääntyneillä kustannuksilla ja kuluilla sekä joukkueeseen panostamisella. Ja kun lopulta sitten paska osuukin kaikkien riskien toteutuessa tuulettimeen kunnolla All In-kranaatin räjähtäessä omiin käsiin seuran puuhapetejen touhutessa omiaan kulisseissa, uhriudutaan mediassa "yhteisön luottamuksesta" ja "yhteisön tuesta" heidän suuntaansa. Siis sen saman yhteisön, minkä päälle tässä on räitty ja naurettu vielä perään sen minkä on keretty jo jonkin aikaa? "O tempora, o mores!"
Fanit ja kannattajat eivät ole velvollisia täyttämään hallia pelkän lojaaliuden nimissä. Joka kausi ei voi onnistua, se on täysin luonnollista ja osa kilpaurheilua. Joskus menestytään, joskus sukelletaan, siihen on Lahdessa aivan varmasti jo vuosien saatossa totuttu palloilulajeissa. Fanien odotukset perustuvat kuitenkin lähtökohtaisesti siihen, että seura toimii ammattimaisesti ja uskottavasti. Neljän vuoden ajan Lahden Pelicans antoi itsestään ammattimaisen ja uskottavan seuran kuvan, toivoa jatkumosta ja entistä kirkkaammasta tulevasta. Lahden Pelicansin johto ei kuitenkaan ole kuluneen kauden aikana enää osoittanut kumpaakaan, vaan kaikki ne lavasteet on nyt kannettu tämän kauden toiminnalla taas pois näkyvistä johonkin Isku Areenan perimmäiseen varastoon.
Pöyhösen sanat "tässä mitataan myös sitä, mikä on yhteisön luottamus meihin päin" osuvat kyllä oikeaan, mutta se luottamus on aina ansaittava. Valitettavasti viime aikoina Pelicansin seurajohto on vain tehnyt kaikkensa menettääkseen sen luottamuksen kannattajilta ja omalta yhteisöltään. Siltä yhteisöltä, mitä se ei ole tuntunut viime kevään jälkeen juuri ollenkaan arvostavan. Nousiko jollakin tai joillakin seurajohdossa kusi hattuun parin finaaleihin päättyneen kauden myötä, ja alettiin Juhani Tammisen sanoin luulemaan jotain? Luottamus ja arvostus on aina kaksisuuntainen tie, ei mikään yksipuolinen vaatimus mikä täytetään velvoitteesta. Vastuuta pakoilemalla sekä epämääräisellä ja ylimielisellä toiminnalla niitä ei saa yhtään keneltäkään.
Jos Lahdessa todella halutaan menestyä pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla, ensimmäinen askel olisi siivota tuo ylimielinen ja sekava johtoporras pihalle, laajentaa omistajaporrasta diktatuurin kynsistä, palkata seuraan ammattilaisia operatiiviselle osastolle ja rakentaa seuraan terveellisempi kulttuuri. Sellainen, jossa esimerkiksi fanit nähdään arvokkaana ja arvostettuna osana yhteisöä, joita ilman Pelicansia ei edes olisi olemassa, eikä vain kävelevinä pankkiautomaatteina liiketoiminnalle, joita voidaan sitten syyllistää mediassa kun seuralta loppuvat kaikki muut selitykset vastuuta pakoillessa.
Kaikesta tästä huolimatta: tää on mun jengi. Ihan hamaan loppuun saakka.