Nyt on kuolemanpeli kyseessä. Jos Ässiä ei voiteta, muut menevät menojaan. Kuten yllä sanotaakin, tästä viikosta kelpaa vain kaksi voittoa. Piste. Kaikki muu on epäonnistumista.
Itse kyllä uskon siihen että meillä on hyvä jengi kasassa ja se tarvitsee nyt nimenomaan onnistumisia, jotta pyörä lähtee pyörimään oikeaan suuntaan, sitten kaikki on taas mahdollista. Odotin kyllä että nuori joukkue on altis putkipelaamiseen eli tappioputkiin ja voittoputkiin, mutten ajatellut että se on näin jyrkkä se ero ja putket näin pitkiä. Nyt menemme tasapeliputkessa.
Se mitä odotan ensi kaudelle olisi kokemusta, kliseistä voittamisen kulttuuria, mitä esim. Jukurit on hankkinut, niitä henkisesti vahvoja pelaajia, joilla on kokemusta eri tilanteista. Suomen maajoukkue Pekingissä on hyvä esimerkki siitä miten 0-1 tilanne olympiafinaalissa ei tunnu missään, kukaan ei muuttanut peliään vaan jatkettiin ihan samalla tavalla. Sama oli alkusarjassa Ruotsia vastaan, vaikka oltiin tappiolla, jatkettiin vaan kovaa duunia ja luotettiin siihen että tulos tulee kyllä. Siinähän Jalosen suurin vahvuus on mielestäni, se ei koskaan miellytä ketään valinnoillaan, valitsee sopivimmat pelaajat eikä välttämättä parhaita pelaajia ja se muodostaan näiden pelaajien välille molemminpuolisen luottamussuhteen.
Niemelä varmasti saa hyvän kontaktin nimenomaan näihin nuoriin ja siksi onkin nuorten valmentaja, mutta etenkin näissä tappioputkissa tarvitsisi kokeneiden pelaajien tuomaa esimerkkiä ja sitä kokeneen, voittaneen pelaajan auraa sinne koppiin, sitä jota kuunnellaan kun se puhuu.