Toivomuslistalla on todellakin kovia pelimiehiä kovien lähtijöiden tilalle. Piste.
Pelicansilla on toki imua ja rahaa, mutta silti tietyt rajat hakkaavat myös vastaan. Hodgmanin ja Laschin tasoisia miehiä löytyy Pelicansiin sitä kautta, että heidät hankitaan nimettöminä potentiaalisina onnistujina ja sitten he kasvavat supertähdiksi SM-liigaan.
Todella kovia ja valmiita tähtiä en ainakaan itse odota seuraan saapuvan, vaan jokin lisäseikka näiden kohdalla aina täyttyy, kuten Pikkaraisen kohdalla vamma joka avasi mahdollisuuden siirrolle, sekä Pärssisen kohdalla loukkaantumisten sotkema lähihistoria. Vaikea on kuvitella, että näistä kumpikaan olisi huippukunnossaan tänne siirtynyt. Vaikka molempien kohdalla onkin kritisoitu tuota loukkaantumishistoriaa, joka tietenkin on riski, niin samalla se on myös siirron mahdollistava tekijä.
Rahaa löytyy toki, mutta sitä ei kannata lähteä törsäämään esimerkiksi kikkelinvenytyskilpailussa mahdollisesti samoista pelaajista kisailevia HIFK:ta tai Jokereita vastaan.
Itse arvostan sitä, että seura jatkaa valitsemansa strategian mukaan eikä lähde päätä pahkaa poikkeamaan budjeteistaan ja pelaamaan riskillä, sillä se tie saattaa olla hyvinkin lyhyt.
Tulevan kauden alussa joukkueen tavoitteena on luultavasti pudotuspelipaikka, vaikka menestyksen sokaisemien fanien silmissä se helposti ei ole mikään muu kuin mestaruus. Rosteriin on saattanut ilmestyä muutama vieras nimi, joiden kohdalla kynnys hankintojen tyrmäämiselle on hyvinkin alhainen, koska he eivät lähtökohtaisesti suoraan korvaa Hodgmania ja kenties Laschia. Tosin moni oli myös valmis tuomitsemaan kyseistenkin herrojen hankinnat ennenkuin miehiä oli edes kaukalossa nähty.