Mainos

Pasi Peltonen – kapteeni

  • 70 315
  • 283

Mullet1980

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, MuSa, Leijonat, Huuhkajat
Tää on kyllä legendaarinen. Eloranta vielä liukuu vielä päällään pari metriä jäätä pitkin ennen kuin alkaa päästä tolpilleen :D

Tää on niin legendaarinen et Koivun Jukkakin kehui lehdistötilaisuudessa ja sanoi katsovansa koosteesta uudelleen.
 

Patarouva

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Pasi Peltonen oli yhdessä Jari Korpisalon kanssa kentällä oikein kunnon kokovartalokyrpä ja niin vastenmielinen porilainen, että aina toivoi jonkun taklaavan hänet paskaksi laitoihin, mutta eipä siinä kukaan oikein koskaan onnistunut. Minun silmissäni ja aikakaudella jota olen jääkiekkoa seurannut, juuri nämä kaksi pelaajaa ovat vahvasti Ässien ja porilaisuuden (vaikka ei Korppi porilainen olekaan) kasvot.

Tämä teksti ei ole flametusta, vaan kunniamainintaa Peltoselle, kuinka pääsi paikallisvastustajan ihon alle ja oli hienoa, että derbyissä oli Peltosen kaltaisia, äärimmäisiä tunteita herättävä pelaaja. Niitä nykyisetkin derbyt kaipaisi hälyttävän paljon.

Paljon onnea Pasille! (Mulkku!)

On hauska yhteensattuma, että Pele ja Jarkka ovat molemmat syntyneet 17.2.

Onnittelut sekä Pasille että Pasia
kuusi vuotta vanhemmalle Jarille.

Ei näinä aikoina tule enää sellaisia seuraikoneita kuin Pele oli. Nykyinen meno latistaa tunteita omia pelaajia ja muita joukkueita kohtaan.
 

Badgers

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Onnea Peltsi, rehdimpiä ässäukkoja kautta aikojen. Heti tulee monia muistoja mieleen, se mestaruuskin oli lähellä.
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
Onnea Peltsi, rehdimpiä ässäukkoja kautta aikojen. Heti tulee monia muistoja mieleen, se mestaruuskin oli lähellä.

Muistuu se riemu ja elkeet kun Tappara-sarja ratkesi, vai oliko Kärpät, ehkä molemmat. Ja sitten se tunteenpurkaus maalin katon päälle kumartuneena 4. finaalin jälkeen. Tiesi, ja taisi sanallistaa myöhemmin, että tuossa oli mahdollisesti se ainutkertainen tilaisuus.
 

Blade80

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pata
Jos Ässät haluaisi jonkun porilaisen uuden ikonin saada Ässissä pysymään, niin sopivan pelaajan löydettyä se onnistuu vain yhdellä keinolla... rahalla.

Siitä ehkä kannattaisi hiukan maksaa, jos olisi joku sellainen oma kasvatti, jonka otteet olisi juuri sitä mitä Ässien imago edellyttää: sopivasti karhea pelityyli, vähän v-mäinen luonne ja sopivan hyvä pelaaja, jotta ei tarvitse KHL-/NHL-palkkojen kanssa alkaa kilpailemaan.

Onnea Pasi!
 
Suosikkijoukkue
Broadstreet Bullies, Scott Stevens, Wendel Clark
Jos Ässät haluaisi jonkun porilaisen uuden ikonin saada Ässissä pysymään, niin sopivan pelaajan löydettyä se onnistuu vain yhdellä keinolla... rahalla.

Siitä ehkä kannattaisi hiukan maksaa, jos olisi joku sellainen oma kasvatti, jonka otteet olisi juuri sitä mitä Ässien imago edellyttää: sopivasti karhea pelityyli, vähän v-mäinen luonne ja sopivan hyvä pelaaja, jotta ei tarvitse KHL-/NHL-palkkojen kanssa alkaa kilpailemaan.
Totta tuokin mut moni pelaaja haluaa myös menestyä. Eli joukkueen pitää olla uskottavasti menestymisen mahdollistavassa tikissä tai se rahakaan ei saa pelaajaa pysymään Porissa. Lisäksi koutsin pitää olla sellainen - mihinkään yksittäiseen nimeen takertumatta - että pelaaja haluaa pelata tämän alaisuudessa. Kun nämä kolme asiaa ovat jiirissä, niin pelaajan pitäminen niin haluttaessa on huomattavasti helpompaa. Rahalla voi kompensoida vain tiettyyn rajaan asti.
 

Naurava Sika

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Jos Ässät haluaisi jonkun porilaisen uuden ikonin saada Ässissä pysymään, niin sopivan pelaajan löydettyä se onnistuu vain yhdellä keinolla... rahalla.

Siitä ehkä kannattaisi hiukan maksaa, jos olisi joku sellainen oma kasvatti, jonka otteet olisi juuri sitä mitä Ässien imago edellyttää: sopivasti karhea pelityyli, vähän v-mäinen luonne ja sopivan hyvä pelaaja, jotta ei tarvitse KHL-/NHL-palkkojen kanssa alkaa kilpailemaan.

Onnea Pasi!
Sinällään olen samaa mieltä.

Mutta jos pelaaja on kyllin hyvä, häntä kohtaan tullaan osoittamaan kiinnostusta isommista sarjoista. Eikä pelaajaa saa estellä lähtemästä.

Jos taas pelaaja ei herätä kiinnostusta isommissa sarjoissa, hän ei ole riittävän kyvykäs. Tällaisen pelaajan Ässät voisi pitää, mutta kannattaako tällaiselle pelaajalle taas valtavasti maksaa?

No, varmaankin kannattaa ainakin jossain määrin, jos kyseessä on tuollainen potentiaalinen seuraikoni. Kunhan vain kyseisellä pelaajalla on jokin ominaisuus, josta kannattaa maksaa. Jos kyseessä on vaikkapa (anteeksi) Niklas Appelgrenin (anteeksi) kaltainen melko huomaamaton työmyyrä, en näe mitenkään tarpeellisena jatkaa hänen sopimustaan vuodesta toiseen. Jos taas kyseessä on esimerkiksi Valtteri Pihlajamäen tyyppinen pelimies, voisin miettiä asiaa tarkoin. Enkä tarkoita tällä pelaajaa, joka on jatkuvasti saikulla, vaan viittaan pelaajan pelityyliin.

Onhan Hifkissäkin esimerkiksi Åsten, joka jatkaa omaa peliään vuodesta toiseen alaketjuissa. Hän on varmasti tietynlainen Hifk-ikoni ja yleisö rakastaa häntä. Vaikkei kyseessä olekaan mikään supertähti, vaan tuollainen alaketjujen jyrä.

Eli pelityylin sopiessa yleisön mieltymyksiin ja pelaajan tason ollessa "ei liian hyvä", voi tällaisia uusia peltosia vielä löytyäkin. Vaan "tähtipelaajat" tulevat näillä näkymin häipymään Ässistä nopeasti jatkossakin. Vaikea niistä on kiinni pitää.

Ja onnittelut Pelelle! <3
 

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
En osaa sanoa liioittelenko, mutta mestaruuskautta 2012-13 voi Patasydämien täyttymyksen tilan lisäksi pitää jonkinlaisena kulminaatiopisteenä mitä tulee seuraikoneihin ja pitkän pätkän näkyvässä roolissa Ässäpaidassa pelanneisiin pelaajiin.

Yksi modernin historian kehitystyön kirkkaimmista jalokivistä, Vellu Savinainen lähti maailmalle kuuden Ässäkauden jälkeen. Sammalkangas ja Uusitalo jatkoivat vielä kolme kautta Porissa, ehkä se lakipiste oli henkilökohtasen tason puolesta jo saavutettu ja noilta kausilta kerättiin niinkin paljon kuin yksi kahteen peliin jäänyt pleijarisarja, mutta 450+ Ässäpaidassa vedettyä kumpaiseltakin, koettuna niin lattia -karsinnat- kuin katto -mestaruus.

Marttinen nousi seuraavilla kausilla mm-hopeajoukkuetasolle, koki toki myös parit pahat loukut, erityisesti Ässien pleijarimenestystä haavoittaneen, kauden helmikuussa 2017 päättäneen vamman.

Meinasi unohtua, tai oikeammin hieman kahden vaiheilla miten seuraikoni-näkökulmasta tulisi käsitellä, mutta kuitenkin kuuden kauden pätkä, tehokkaimmilla kausilla pistemäärät 46, 31, 31 ja porilaissyntyisenä ykkössentterinä Poika käsivarsille kotihallissa, Mika Niemi ansaitsee maininnan. Neljä kautta Porissa viihtynyt Sami Mutanen sivuosuman.

Ei tuohon mestaruuskauteen tai sitä edeltävään aikaan kosketuksissa olleiden pelaajien jälkeen ole jollain lailla relevantissa, merkittävässä roolissa pidempään pelanneita pelaajia näkynyt tai seuraikonin alkuja viritelty. Savinaisen aikoihin Ässissä läpimurron tehnyt Tommi Huhtala pelasi Porissa neljä kautta mestaruutta edeltävänä aikana, Poriin paluun tehnyt Niko Peltola vajaat kolme A rinnassaan 2016-19. Kahdelta kaudelta kuitenkin yhteensä 10 playoff-matsia, mikä syytä mainita.

Ehkä kuitenkin se viimeisin seuraikonina kädenjälkensä ja sydämensä jäälle jättänyt on Matti Tapani Kuparinen. Kahdeksan kotikaupungissa pelatun Liigakauden (neljä kautta 2007-2011 C rinnassaan) jälkeen hieman reiluksi kaudeksi Kuopioon ja KHL-Omsk visitiin jälkeen Nordiksen kirkkaisiin valoihin. Sitä vaisuhkoa ja rikkonaista aikaa (toki A rinnassaan sielläkin) kesti kaksi kautta ennen paluuta Poriin 2015.

Varmasti riitti paljon epäilyksiä 30-vuotiaan kyvyistä palata takasin vahvasti Liigakartalle, eikä vakava sairastuminen heti kärkeen kesällä 2015 yhtään asiaa edistänyt. Mutta täytyy sanoa, että hienosti teki vielä yhden nousun takaisin relevantiksi roolipelaajaksi, luottosentteriksi, kapteeniksi, ollen kahdella viimeisellä Ässäkaudellaan 2016-18 pudotuspeleissä joukkueen parhaimmistoa pelillisesti ja hieman yllättäen myös tehokkuudeltaan. Kaks isoa jatkoaikamaalia, joista jälkimmäistä nyt ei tarvitse erikseen kenellekään esitellä.

Mutta joo, ei ole hirveää määrää relevanttiutta, pidempiaikasta profiilipelaajaa, edes laadukasta roolipelaajaa, seuraikoneista puhumattakaan, ollut liikkeellä sitten mestaruusaikojen. Mielikuvaan vaikuttaa toki, luonnollisesti ja paljon joukkueen menestymättömyys. Pikkasen enempi pudotuspelejä, joku voitettu ottelusarja, ja kärjet, salmiset, taimet, peltolat, appelgrenit näyttäytyis heti paljon paremmassa valossa. Nyt on melko haaleaa ja mitäänsanomatonta.
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös